Kirjoituksessa tarkastelen miten suuret taloudet ovat velkaantuneet 2008-2023. Samalla tarkastelen BKT:n muutoksia. Tuon aikavälin kaksi suurta taloudellista tapahtumaa eivät ole jääneet huomaamatta. Finanssikriisi ja Covid-pandemia muuttivat suurten talouksien velkaantumista. Siksi kirjoituksessa olevat tilastot ovat vuosilta 2008, 2019 ja 2023. Valitettavasti vuoden 2024 lukuja ei vielä ole tarpeeksi. Suurin osa velkaluvuista on saatu Tradingeconomicsilta ja BKT-luvut ovat Maailmanpankin tilastoista.

Valtionvelka per BKT (2008, 2019, 2023) % vuodessa 2008-2023, 2008-2019, 2019-2023

Yhdysvallat: 68% 107% 122%, 3.6%, 3,5% 3.7%

Kiina: 27% 60% 83%, 3.7% 3.0% 5.7%

Euroalue: 70% 84% 87% 1.1% 1.3 0.7%

Saksa: 66% 59% 63% -0.2% -0.6% 1.0%

Japani: 181% 236% 255% 4.9% 5.0% 4.7%

Iso-Britannia: 51% 85% 98% 3.1% 3.1% 3.2%

Ranska: 70% 98% 111% 2.7% 2.5% 3.2%

Kanada: 68% 90% 108% 2.7% 2.0% 4.5%

Italia: 106% 134% 135% 1.9% 2.5% 0.2%

Ennen globaalia finanssikriisiä enemmistö suurista valtiontalouksista ei kärsinyt liian suurista velkamääristä. Sen jälkihoito sai aikaan merkittävän hyppäyksen muiden suurten valtioiden velkamäärissä paitsi Saksan. Covid-pandemian aiheuttamissa muutoksissa on enemmän vaihtelua. Velkaantumisvauhdissa on tapahtunut selkeitä muutoksia pandemian jälkeen julkisen velan suhteen Kiinassa, Kanadassa ja Italiassa. Kahdessa ensimmäisessä vuosittainen vauhti on selvästi kiihtynyt ja jälkimmäisessä hidastunut. Italian muutos pandemian jälkeen selittyy osittain EU:n elvytyspaketilla.

Suurten valtioiden velkamäärät Saksaa lukuunottamatta alkavat olla liian suuria. Se on ainoa maa joka voi kasvattaa julkista velkaa tämän vuosikymmenen. Se tuskin tekee niin, koska maassa puhutaan jo nyt julkisen sektorin ylivelkaantumisesta, vaikka sillä ei ole vaikeuksia sen suhteen. Periaatteessa tähän pystyy tiettyyn pisteeseen saakka myös Yhdysvallat, koska sillä on varantovaluutta. Korkokulut tulevat nousemaan lähivuosina lähes kaikissa talouksissa.Esimerkiksi Yhdysvaltojen valtionlainojen keskimääräinen korko nousi vuodessa 2.97%:sta 3.32%:iin. Velkamäärät suhteessa BKT:hen nousevat ilman lisämenojakin. Valtion velkakirjojen korot olivat normaalia matalammat vuoden 2008 jälkeen aina viime vuosiin saakka. Vain nollakorot voisivat todellisuudessa laskea valtioiden korkokuluja lähivuosien ajan. Tähän tuskin mennään ilman pahaa kriisiä. Kiina on poikkeus. Sen kiinteistökuplan purkautumisen seurauksena talous sakkaa ja velkakirjojen korot ovat tästä selkeä signaali. Ne ovat modernin Kiinan ajan suhteen todella matalat. Tämän purkautumisen jälkien siivoamiseen menee vielä useampia vuosia.

Yksityisen sektorin velka per BKT 2008, 2019, 2023, Kotitaloudet 2008, 2019, 2023

Ensimmäiset luvut kertovat koko yksityisen sektorin velat ja toiset kotitalouksien. Viimeiset luvut ovat yksityisen sektorin velat ilman kotitalouksia. Yksityisen sektorin luvut pitävät sisällään yksityiset yritykset ilman finanssisektoria, kotitaloudet ja niiden lisäksi voittoa tavoittamattoman yksityisen sektorin, kuten kirkot ja hyväntekeväisyysjärjestöt. Jälkimmäisin on pieni verrattuna kahteen ensimmäiseen. Siksi voidaan todeta, että suurin osa ei-kotitalouksien velkamuutoksista on tapahtunut yksityisten yritysten toimesta. Yritin etsiä Kiinan yksityisen sektorin kokonaisvelkaa, mutta en sitä löytänyt.

Yhdysvallat: 236% 230% 216% 96% 75% 72% 140% 155% 144%

Kiina: ?% ?% ?% 18% 56% 62% ? ? ?

Euroalue: 156% 152% 156% 61% 57% 53% 95% 105% 103%

Saksa: 175% 168% 171% 59% 53% 51% 116% 115% 120%

Japani: 221% 221% 249% 60% 63% 65% 161% 158% 184%

Iso-Britannia: 241% 200% 161% 95% 86% 78% 146% 114% 83%

Ranska: 267% 263% 268% 49% 62% 62% 218% 201% 206%

Kanada: 216% 278% 269% 84% 104% 102% 132% 174% 167%

Italia: 113% 154% 151% 39% 41% 37% 74% 113% 114%

Finanssikriisi syntyi lähinnä yksityisen sektorin velkaantumisesta mikä näkyy vuoden 2008 velka/BKT luvuissa. Paluu kyseisen vuoden lukuihin tarkoittaisi monissa maissa uutta velkakuplaa. Niistä maista, joiden kaikki luvut voidaan nähdä huomataan Italian yksityisen sektorin olevan kaikista vähiten velkaantunein. On perusteellista kysyä pitäisikö maan kotitalouksien hoitaa sen velkaongelmat sen sijaan, että rasitetaan EU:n muita maita? Ranskan yksityinen sektori oli velkaantunut jo ennen finanssikriisiä. Sen tilanne ei ole paljoa muuttunut. Japanissa ja Kanadassa tilanne oli sama ja se on pahentunut. Ensimmäisessä se paheni pandemian jälkeen ja jälkimmäisessä finanssikriisin.

Iso-Britanniassa on nähty merkittäviä velanvähennyksiä yksityisellä sektorilla niin finanssikriisin kuin pandemian jälkeen. Varsinkin jälkimmäinen muutos on ollut nopea. Ottaen huomioon, että maassa velanvähennykset tapahtuivat vauhdilla jo ennen pandemiaa ja brexitiä on vaikea sanoa kuinka suuri osa johtuu jälkimmäisestä. Vain Japanissa yksityinen sektori on kasvattanut velkaansa BKT:hen nähden merkittävästi pandemian jälkeen. Japanin, Kanadan ja Italian yksityiset sektorit ovat kasvattaneet velkaansa BKT:hen nähden 2008-2023. Kahden ensimmäisen velkaantuminen tapahtui Finanssikriisin ja pandemian välissä. Finanssikriisin ja pandemian välisenä aikana vain Kanadan ja Italian yksityissektorit ovat kasvattaneet velkaansa BKT:hen nähden. Japanin yksityinen sektori kasvatti velkaansa pandemian jälkeen.

Kotitalouksien velkaantumisen pääsuunta on ollut alaspäin. Kiinan, Ranskan ja Kanadan kotitaloudet ovat lisänneet velkaantumistaan finanssikriisin jälkeen. Näiden kolmen kotitaloudet ovat velkaantuneet finanssikriisin ja pandemian välillä. Niistä vain Kiinan kotitalouksien velka/BKT on ollut kasvussa pandemian jälkeen. Näistä maista vain Kanadan kotitalouksien tilanne on vaikea. Tämä voisi olla kiinteistökuplan yksi merkki. Onko kenelläkään tietoa siitä kuinka kalliit asuntojen hinnat siellä ovat? Muiden maiden kotitalouksilla on kykyä velkaantua ainakin jonkin verran lisää. Italian kotitalouksilla sitä on reilusti. Myös euroalueen kotitalouksien kokonaistilanne on kohtuullinen. Yhdysvaltojen asuntokuplan seuraus oli merkittävä vähennys kotitalouksien suhteelliseen velkaantumiseen.

BKT keskimääräiset vuosimuutokset 2008-2023, 2008-2019 ja 2019-2023

BKT:n muutokset on laskettu Maailmanpankin tilastoista Yhdysvaltojen dollarin 2015:n arvon mukaan. Paikallisissa valuutoissa muutokset voivat vaihdella. Yksittäisten lukujen sijaan on tärkeämpää tarkastella suuruusluokkia ja suuntia. Etenkin Italian kohdalla viimeisissä luvuissa näkyy EU:n rahahanojen avaus ainakin vuoden 2023 osalta. Ne eivät ehkä selitä kaikkea.

Yhdysvallat: 2.0% 1.9% 2.3%

Kiina: 7.0% 7.8% 4.7%

Euroalue: 0.9% 0.9% 1.0%

Saksa: 1.0% 1.1% 0.1%

Japani: 0.5% 0.5% 0.3%

Iso-Britannia: 1.0% 1.4% 0.5%

Ranska: 0.9% 1.0% 0.6%

Kanada: 1.6% 1.8% 1.2%

Italia: 0.1% -0.3% 1.2%

Lähtökohtaisesti velka ei ole huono tai hyvä asia. Riippuu siitä miten sitä hyödynnetään. Tuottavat investoinnit näkyvät talouskasvuna. Velkamäärien verrattuna BKT:hen lisääntymisestä päätellen tuottavia investointeja on tehty liian vähän. Yksi dollari/euro, jne. ei tuota samaa määrää talouskasvua. Vain Yhdysvalloissa ja Italiassa pandemian jälkeen on saatu selvää kasvun nopeutumista pandemian jälkeen. Ensimmäisessä muutos on kohtuullisen pieni eikä sitä ole saatu järkevällä velkaantumisella. Tämä selittyy näkemykseni mukaan lähinnä jakamalla rahoja suoraan kuluttajille, mutta kyseessä ei ole kestävä ilmiö. Italian muutos selittyy osittain aiemmin mainitulla EU-rahalla. Euroalueella tilanne on lähes muuttumaton. Muissa talouksissa kasvu on laahannut verrattuna finanssikriisin ja pandemian väliseen aikaan.

Pandemian jälkeen merkittävä globaali kasvu on tullut lähinnä Kiinasta ja Yhdysvalloista. Muista suurista talouksista, kuten euroalueesta ei ole talousvetureiksi. Kiinan vauhti on hidastunut mikäli uskoo maan ilmoittamiin lukemiin. Itse en usko niihin. Todellinen tilanne on huonompi. Pelkästään maan valtionlainojen korkotaso signaloi huonompaa kasvua. Pidän suurena ihmeenä mikäli Kiinasta syntyy maailmantalouden veturi lähivuosien aikana. Yhdysvallat ovat kasvaneet lähinnä valtion velkaantumisella ja kuluttajien sitkeän ostovimman avulla. Kuluttajien ostohimo selittyi osin valtion velkaantumisella. Heti pandemian jälkeen meni pari vuotta rahojen jakamisella suoraan kuluttajille sen jälkeen Bidenin hallinto alkoi käyttämään muita keinoja kuten esimerkiksi julkisen sektorin työntekijöiden lisäämistä, lainojenmaksun lykkäämistä mm. opintolainoissa ja ns. pandemia-avustuksien jakamista yrityksille.

Talouskasvun hidastuminen on nurkan takana. Sitä signaloivat uuden hallinnon lupaukset vähentää velkaantumista jaTrumpin tullihurma. Tullit nostavat ensin inflaatiota, mutta lopulta sillä on talouskasvuun niin suuri negatiivinen vaikutus, että kuluttajien ostovoima sakkaa ja hintojen lasku vähintään hidastuu. Deflaatio ei olisi yllätys, mutta ensin tulee kohonnut inflaatio mikäli tullit todella tulevat. Inflaation nousu jää lyhyeksi. Lähikuukausien kehitystä on vaikea ennustaa, koska yritykset ja kuluttajat ovat ennakoineet tulleja. Talouden sakkaaminen voi tapahtua muutamassa kuukaudessa. Näin voi käydä myös ilman tulleja. Ennusteeni on, että tänä vuonna Yhdysvallat ajautuvat taantumaan 60%:n todennäköisyydellä, jos näin ei ole vielä käynyt. Tämä tarkoittaisi kulutuksen merkittävää hidastumista.Parhaimmat vihjeet tulevasta saadaan lähikuukausien taloustilastoista. Ainakin tammikuun tilastoihin vaikuttaa tullien ennakointi. Ensi vuosi on toinen asia, koska Trump antoi ensimmäisen vihjeen rahan painamisesta ajattelemalla voisiko DOGE:n säästöistä osan antaa suoraan kotitalouksille.

Nykyinen Fedin pääjohtaja Powell tuskin suostuu merkittävään painokoneen pärinään, mutta ensi toukokuussa loppuu hänen kautensa. Häntä ei Trump pysty erottamaan ilman oikeusprosessia mihin taatusti valuu enemmän aikaa kuin mitä Powellilla on jälkellä. Uusi valinta kertoo mitä keskipitkällä aikavälillä tapahtuu maan taloudelle. Mikäli maa todella ajautuu tänä vuonna taantumaan niin Fedin seuraava pääjohtaja tulee suurella todennäköisyydellä (reilusti yli 50%:ia) olemaan ihminen joka kannattaa MMT:tä steroidella eli inflaation lähtemistä jyrkkään nousuun. Silloin pörssit nousevat, inflaatio nousee kaksinumeroiseksi noin vuodessa ja 3-5 vuodessa ollaan taas melkein samassa tilanteessa kuin nyt. Yksi suuri ero tulee olemaan, että Yhdysvaltojen dollarin rooli varantovaluuttana on suuressa vaarassa.

En usko lähivuosien globaaliin noususuhdanteeseen ilman Fedin painokoneen pärinää. Sekin vain lykkää ongelmia. Voimme olla onnellisia mikäli ei tule pahoja taantumia ympäri maailmaa. En myöskään usko finanssikriisin kaltaiseen talousromahdukseen. En pidä sitä mahdottomana, mutta ankea talouskasvu tai pidempi taantuma ovat todennäköisempiä.Edellämainitut oletukset eivät sisällä mahdollista kolmatta maailmansotaa. Se alkaa minusta 60%:n todennäköisyydellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Yhdysvaltojen ja Kiinan talouksien panostukset tekoälyyn pienentävät talousongelmia. Ne eivät estä niitä. Maat ovat ainoat mahdolliset talousveturit lähimmän vuosikymmenen aikana.

Linkki vielä artikkeliin Yhdysvaltojen budjettivajeesta:

https://www.cnbc.com/2024/10/18/us-deficit-tops-1point8-trillion-in-2024-as-interest-on-debt-surpasses-trillion-dollar-mark.html

Eipä muuta,

-Tommi T

PS. pahoitteluni, että kirjoituksesta tuli näin pitkä.