1 Olen oppinut viimeisen yli vuosikymmenen aikana monia asioita rahan painamisen vaikutuksista. Ne kertovat minulle, että talous jakaantuu reaalitalouteen ja virtuaalitalouteen. Ensimmäinen tarkoittaa todellista rahankäyttöä ja jälkimmäinen lähinnä finanssimarkkinoiden hintamuutoksia.
Tapio Haavisto kirjoitti Piksussa 10.12 optimistin sijoitusnäkymistä vuodelle 2024, joten laitan talouspessimistin näkemyksiä taloudesta ensi vuodelle. Sijoituksia on mielestäni liian vaikea yrittää ennustaa, joten arvioin kolmen suuren talouden eli Yhdysvaltojen,
Kirjoitin vuosi sitten viime aikojen erilaisista mahdollisista ylilyönneistä, ja yhtenä esimerkkinä nostin esille ohjauskorkojen muutokset ja sen, miten niistä voi lopulta olla seurauksena deflaatio (kts. Ylilyöntien aikakausi?). Kuten oheisesta kuvasta
Kirjoitin aikoinaan blogini järjestyksessään toisen kirjoituksen 13,5 vuotta sitten kielenkäytöllisestä aiheesta, joka tuntuu nyt taas ajankohtaiselta (kts. ”Suomen vienti laski maanantaina 36%”). Tuolloin takana oli talousmaailmaa järistänyt finanssikriisi, kun taas
2020-luku on alkanut monessa mielessä ikävästi. Suomessa vuosikymmen alkoi vähälumisimmalla talvella yli vuosisataan, mikä nosti ilmastonmuutoskeskustelua hetkeksi pöydälle. Talven vähälumisuus jäi kuitenkin huomionaiheena nopeasti taka-alalle, kun samaan aikaan pandemia vyöryi
Saksan inflaatio ylitti odotetusti 4,5 % tason. Sellaista lukua ei ole nähty yhden velallissukupolven aikana. Koska tavoite on 2 % inflaatio, koron nosto uhkaa. Esim. yhden prosenttiyksikön nousu saattaa tuntua
Talous on muutakin kuin numeroita. Siitä osa on suusta suuhun leviäviä tarinoita, narratiiveja. Narratiivit voivat olla muita kuin tarinoita. Ne voivat olla selityksiä, lauluja, teorioita tai suunnitelmia. Ne leviävät parhaimmillaan
