Taustapeilin kertomaa
Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki
Taas on yksi sijoitusvuosi vierähtänyt ja on aika katsoa taustapeilistä rakkaiden naapureiden Suomen ja Ruotsin sijoitusmaaottelua. Salkut rakennettiin alun perin syksyllä 2011 (Perintönä pala Suomea – 18.11.2011), jonka jälkeen tilannetta on seurailtu noin kerran vuodessa. Salkkujen yhtiöt on koottu löyhästi samankaltaisista suomalaista ja ruotsalaisista yhtiöistä ja valinnoissa painotettiin myös kansallisia piirteitä. Tähän saakka salkkujen kehitystä vertailtaessa on noussut esiin Suomen ja Ruotsin erot sekä kilpailukyvyssä että taloutta koskevissa poliittisissa päätöksissä (Kadonneen kilpailukyvyn metsästys – 31.1.2013). Yhtiöiden arvonkehityksen lisäksi pinnalle on noussut myös rahapolitiikan vaikutukset, jossa itsenäisellä kruunun tiellä jatkavan Ruotsin päätökset ja eurossa roikkuvan Suomen linjaukset vaikuttavat osaltaan talouden kehitykseen (Kruunun viemää – 29.2.2012).
Maaottelussa tuli vuodenvaihteessa vastaan yllättävä tilanne. Sen lisäksi, että Suomesta tuli nuorten jääkiekon maailmanmestari isäntämaa Ruotsia vastaan pelatussa finaalissa, niin Suomi nousi myös sijoitusmaaottelussa ensimäistä kertaa kärkeen. Kurssien vauhdikas nousu on ennakoinut talouskasvua jo viime kesästä lähtien, vaikka tähän saakka kasvavien tulosten sijaan uutisointi on keskittynyt tehostamiseen ja irtisanomisiin. Kurssinousu on ollut kuitenkin verrattain rivakkaa ja sen myötä myös odotukset ovat jo osin varsin korkealla, myös ruotsalaisilla yhtiöillä. Molempien salkkujen osalta viimeisen vuoden aikana kehitys on ollut vahvaa, salkussa olevien ruotsalaisten osakkeiden arvo nousi noin 16 prosenttia ja suomalaisten noin 30 prosenttia. Samalla kuitenkin täytyy todeta, että ruotsalaiset osakkeet ovat tarjonneet koko seurantajakson ajalla tasaisemman tuoton, suomalaisten osakkeiden vuositason arvonmuutosten ollessa rajumpia molempiin suuntiin.
Vertailtaessa salkkuyhtiöiden vuodenvaihteen kursseja perustamispäivään voiton vei Sampo Oyj 85 prosentin tuotolla, joka on Nordea-omistuksellaan tiukasti kiinni myös Ruotsin markkinoilla. Toiseksi parhaiten tuottanut sijoitus oli Olvi, lähes yhtä vaikuttavin luvuin, 84 prosentin tuotolla. Ruotsalaisista yhtiöistä parhaiten on noussut kolmossijalle yltänyt Clas Ohlson, joka on kasvanut vauhdilla myös Suomen markkinoille. Vaikka voittajien joukosta löytyikin suomalaisyhtiöitä, niin suomalaiset yhtiöt loistivat myös heikoimpien joukossa. HKScan Oyj oli valituista yhtiöistä eniten tappiota tuottanut sijoitus sitten salkun perustamisen. Samalla jumbofinaaliin tipahti myös kuosikopioista kärsivä ja talousvaikeuksien kanssa painiskeleva Marimekko. Ruotsalaisista tappiollinen sijoitus oli ainoastaan Skistar, jonka tulokseen vaikuttavat niin säät kuin kuluttajien kulutusinto ja matkailijamäärät.
Kun katse nostetaan yhtiöistä kansantalouksiin ja siirretään katse tulevaisuuteen, niin tilanne näyttää jälleen toisenlaiselta. Suomessa aikaisemman vuosikymmenen aikana nähty kasvu ei tule kiihdyttämään lähivuosina aikaisemmin totuttuun vauhtiin. OECD:n ennusteiden mukaan Suomen bruttokansantuote olisi kasvamassa kuluvan vuoden aikana vain 0,6 prosenttia, kun Ruotsissa talous kasvaa maltillisimpien ennusteiden mukaan 2,3 prosenttia. Lisäksi Pellervon taloustutkimuksen johtaja Pasi Holmin mukaan pidemmän ajan talouskasvu vuosien 2010 – 2018 välillä olisi Ruotsissa noin 18 prosenttia ja Suomessa seitsemän prosenttia. Ennusteet povaavatkin rakkaalle naapurille selvästi ruusuisempaa tulevaisuutta. Myös Ruotsin vaihtotase oli selvästi vahvempi, ylijäämää kirjattiin 6,2 prosenttia vuonna 2013, kun Suomessa vaihtotaseen alijäämä oli 1,2 prosenttia. Edellisten ennusteiden lisäksi Pellervon taloustutkimuksen katsauksessa nostetaan esiin Suomeen tehtävien investointien vähäisyys, kun vastaavasti Ruotsi on onnistunut houkuttelemaan uutta pääomaa investointeihin huomattavasti tehokkaammin. Ennusteiden perusteella Suomen maaottelusalkun lupaavasti alkanut kiri hyytynee ja Ruotsi jyrää takaisin johtoasemaan tasaisemmalla tuotolla.
Salkkujen kehityksen perusteella vanhat lainalaisuudet näyttävät edelleen pitävän hyvin paikkansa. Sijoittamalla suomalaisiin yhtiöihin saa kovia lyhyen aikavälin tuottoja, mutta sama pätee myös toiseen suuntaan, joten tappiotkin ovat suurempia. Ruotsalaisista yhtiöistä koottu sijoitussalkku vaikuttaa tasaisemmalta ja rauhallisemmalta, josta ei välttämättä saa huimia pikavoittoja, mutta pidemmällä aikavälillä tasainen tuotto jyrää.
Lisätietoja:
Tässä ottelussa Ruotsi rökittää Suomen
Pellervon taloustutkimus – Suomi investointiympäristönä
—
Lue Punaisen mukin blogia.
Kommentit