Tammikuussa raportoitu ja kevään aikana jatkunut tarjouspyyntöjen määrän lisääntyminen on merkinnyt myös uusien tilausten kasvua. Venäjän taantuman paheneminen vaikuttaisi merkittävästi vientiin. Suomen palveluviennin kasvu edellyttää teollisuuden menestymistä Suomessa. Teknologiateollisuuden positiivinen kehitys on jatkunut alkuvuoden aikana.

"Näyttää siltä, että tammikuussa raportoitu yritysten saamien tarjouspyyntöjen lisääntyminen on merkinnyt uusien tilausten kasvua", Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo.

Tarjouspyynnöt ovat lisääntyneet myös tammi- ja huhtikuun välisenä aikana.

"Tilanteet toimialojen ja erityisesti yritysten välillä poikkeavat kuitenkin huomattavasti toisistaan", Turunen muistuttaa. 

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 64,2 miljardia euroa vuonna 2013. Liikevaihto supistui edellisvuotisesta viisi prosenttia. Tämän vuoden tammikuussa liikevaihto oli kolme prosenttia pienempi kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti seitsemän prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2013, mutta hieman vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä loka-joulukuussa. Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa kaksi prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 2013, mutta hieman suurempi kuin joulukuun lopussa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan.

Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö kotimaassa väheni noin 2,5 prosenttia vuonna 2013. Samaan aikaan henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla väheni noin viisi prosenttia. Alan suomalaisyrityksillä oli vuonna 2013 henkilöstöä kaikkiaan 581 000, josta kotimaassa 296 000 ja ulkomailla 285 000.

Länsi-Eurooppa piristynyt, Venäjän taantuma lisää riskejä

Maailmantalous kasvaa IMF:n ennusteen mukaan 3,6 prosenttia tänä vuonna. Vientinäkymissä myönteisintä on Länsi-Euroopan pääseminen kasvuun, vaikkakin ainoastaan 1,3 prosentin vauhtiin. Kun mukaan lasketaan Pohjois-Amerikan sekä itäisen Euroopan noin kolmen prosentin talouskasvu, Suomen vientinäkymät ovat varovaisen positiiviset.

Teknologiateollisuuden vienti Suomesta Venäjälle oli viime vuonna kaikkiaan 2,3 miljardia euroa. Venäjän osuus alan kaikista vientituloista oli yhdeksän prosenttia. Vienti väheni jo viime vuonna kuusi prosenttia edellisvuotisesta. Jos Ukrainan kriisi laajenee, pelkona on, että teknologiateollisuuden vienti Venäjälle romahtaa kymmeniä prosentteja. Tämän lisäksi tulevat monet epäsuorat vaikutukset alan yrityksille ja Suomen taloudelle.

Palveluviennin kasvun edellytyksenä teollisuuden menestyminen

Suomen palveluviennin rakenteessa teollisuuden palveluiden osuus on erityisen suuri.

"Teollisuusyritykset kattavat edelleen 70–80 prosenttia Suomen palveluviennistä", Jorma Turunen toteaa.

Teollisuusyritysten palveluvienti Suomesta on kuitenkin ollut laskusuunnassa vuoden 2008 jälkeen.

"Ilman peliteollisuuden viimeaikaista kasvua, myös Suomen koko palveluvienti olisi vähentynyt." Palveluviennin rakenne paljastaa merkittävän johtopäätöksen: jos teollisuus ei menesty Suomessa, vaarana on koko palveluviennin supistuminen.

Yrityskohtaiset palkkaratkaisut yleistyneet ja odotukset tuleville vuosille vahvassa kasvussa

Teknologiateollisuuden viime talven palkantarkistukset sovittiin yrityskohtaisesti kolmasosassa jäsenyrityksistä. Lisäksi yli 90 prosentissa yrityksistä käytiin keskustelu talous-, tilauskanta- ja työllisyyskehityksestä henkilöstön kanssa. Jäsenyritysten valtaosan tavoitteena on, että tulevat palkantarkistukset tehdään yrityskohtaisesti.

 "Koska alan yritysten tilanteet ovat hyvin erilaisia, yrityskohtaisuuden merkitys palkoissa ja työehdoissa korostuu", Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko painottaa.