Euroopan komission esittämä rahoitusmarkkinavero rankaisisi Euroopassa erityisesti suomalaista työeläkejärjestelmää. Tämä johtuu siitä, että Suomessa eläkevarojen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on poikkeuksellisen suuri, OECD:n tilastojen mukaan peräti 75 prosenttia.

   – Suomen varautuminen väestön ikääntymiseen ja tulevaisuuden eläkkeiden rahoitukseen on Euroopan huipputasoa. Työeläkevarojen sijoittaminen on ollut keino turvata suomalaisten eläkkeiden tasoa myös tulevaisuudessa. On kohtuutonta, että meitä jatkossa rangaistaisiin tästä hyvästä varautumisesta, sanoo Työeläkevakuuttajat TELAn edunvalvontajohtaja Minna Helle.

Esimerkiksi Saksassa eläkerahastojen suhde bruttokansantuotteeseen on OECD:n tilastojen mukaan 5,5 prosenttia ja Ranskassa vain 0,2 prosenttia. Saksa ja Ranska ovat rahoitusmarkkinaveron kannattajamaita. Myös Belgian ja Itävallan arvioidaan suhtautuvan myönteisesti rahoitusmarkkinaveroon. Molemmissa maissa eläkerahastot ovat OECD:n mukaan alle 5 prosentin suuruiset BKT:een nähden. Tiedot käyvät ilmi OECD:n tuoreesta raportista Pension Market in Focus, jossa on arvioitu eläkerahastojen kehitystä eri maissa.

EU-maista Britannialla ja Hollannilla eläkerahastojen osuus BKT:sta on Suomea korkeampi. Britannia on ilmoittanut, ettei aio lähteä mukaan rahoitusmarkkinaveroon ja myös Hollanti on suhtautunut siihen kriittisesti.

– Rahoitusmarkkinaveroa koskevaan päätöksentekoon liittyy varmasti eri maissa laajasti monenlaisia yhteiskunnallisia, poliittisia ja taloudellisia näkökohtia. Eläkerahastojen koko on kuitenkin yksi tärkeä huomioonotettava elementti, joka kannattaa muistaa myös suomalaisessa keskustelussa, Helle sanoo.

Suomalaisten työeläkevakuuttajien sijoitusvarallisuus on noin 143 miljardia euroa. Noin neljäsosa kunkin vuoden työeläkemaksuista rahastoidaan tulevia vuosia varten, kolme neljäsosaa käytetään suoraan maksussa oleviin eläkkeisiin. Muualla Euroopassa lakisääteisiä eläkkeitä ei yleensä rahastoida, vaan veroilla ja maksuilla kerätyt eläkevarat käytetään suoraan eläkkeiden maksuun.

– Työeläkesijoituksista kertyvät verot olisivat tulonsiirto suomalaisten työeläkevaroista EU:lle. Vaikka veron tuotto otettaisiin huomioon Suomen EU-jäsenmaksussa myöhemmin, varat olisivat kuitenkin työeläkejärjestelmästä pois, Helle huomauttaa.

Rahoitusmarkkinaveroa perittäisiin osakkeilla, joukkovelkakirjoilla ja johdannaisilla käytävästä kaupasta. Työeläkesijoituksista veron kustannus olisi 450-530 miljoonaa euroa vuodessa. Laskelma perustuu työeläkevakuuttajien viime vuoden kaupankäyntivolyymeihin.

Euroopan unionissa eläkepolitiikka, erityisesti sosiaaliturvaan rinnastettavan eläketurvan rakenne ja sisältö, on perinteisesti kuulunut jokaisen jäsenvaltion omaan toimivaltaan.

– Suuren sijoitusvarallisuuden takia finanssialan sääntely vaikuttaa enenevässä määrin Suomen työeläkkeisiin. Suomen pitää tässäkin tilanteessa pitää huolta omasta sosiaaliturvastaan ja työeläkejärjestelmästä sen osana.

Rahoitusmarkkinaveroa on perusteltu mm. finanssimarkkinoiden vakauttamisella, tuleviin kriiseihin varautumisella ja kansainvälisellä oikeudenmukaisuudella.

– Taustalla on tärkeät tavoitteet. Käytännön ratkaisu ei kuitenkaan ole toimiva, sillä EU-tasolla toteutettuna se vain edistäisi edistäisi kansainvälisten finanssimarkkinoiden siirtymistä muualle. Helpoin tapa välttää kustannuksia on siirtää sijoitustoimintaa veron ulottumattomiin, Helle sanoo.

– EU:ssa ei ylipäänsä pitäisi tehdä lainsäädäntöä, joka kannustaa siirtämään sijoitustoimintaa heikommin säädeltyihin ja valvottuihin maihin sekä heikentää läpinäkyvyyttä.

Suomalaisten työeläkkeistä noin neljäsosa katetaan aiemmin rahastoiduilla maksuilla ja niiden sijoitusten tuotoilla. Palkoista perittäviin työeläkemaksuihin kohdistuu jo nykyisellään väestön ikääntymisestä ja työvoiman pienenemisestä johtuva korotuspaine. Osa korotustarpeesta katetaan sijoitusten tuotoilla, lisäksi työurasopimuksessa maksuja on sovittu korotettavaksi lähivuosina.

– Rahoitusmarkkinavero toisi tähän päälle korotustarvetta vielä 0,8 prosenttiyksikköä lisää, Helle huomauttaa.