Tiede kampittaa jalkapallon

Tai ainakin yleisellä tasolla eurooppalaisia kiinnostaa tiede enemmän kuin urheilu.
21. kesäkuuta julkaistun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan lähes 80 % eurooppalaisista on kiinnostunut tieteen saavutuksista ja tekniikan kehityksestä. Urheilusta kiinnostuneita oli tutkimuksen mukaan 65 %.
 Myös usko instituutioihin tieteen alalla oli vahva: Yli 70 % EU:n rahoittaman tutkimuksen merkityksen kasvavan ja 66 %:n mukaan viranomaisten olisi toimittava ponnekkaammin, jotta nuoret innostuisivat tieteestä.
Jotain jätettiin tutkijoidenkin vastuulle: 57 % on sitä mieltä, että tutkijoiden olisi tuotava työtään paremmin esille.


Tutkimuksessa Suomi on kärjessä monissa väitteessä. Aika outoa on, että suomalaisten mielipiteet ovat kärkisijoilla pessimismiä kuvaavassa kohteissa ja tieteeseen kohdistuvissa epäilyksissä.
 Kysymykseen ”tiede ja teknologia voivat ratkaista maapallon rajallisten luonnonvarojen ongelmat” vastasi kielteisesti 79 % suomalaisista vastaajista, eniten kielteisiä vastauksia Euroopassa.
Vaikka EU-vastaajien enemmistön – 66 % vastaajista – mukaan uskotaan, että tiede ja teknologia voi tehdä elämästämme mukavampaa ja terveempää, suomalaiset olivat kärjessä vastaväitteessä: 20 % suomalaisista ei uskonut tieteen parantavan maailmaa (EU keskiarvo oli 12%).
Suomalaisten suhteen ei ole kysymys taikauskosta. Väitteeseen, että määrätyt numerot ovat erityisen onnen tuottavia joillekin, annettiin eniten kielteisiä vastauksia Suomessa 59 %.
Hämmennystä tutkimuksen tuloksiin lisää se, että silti Suomessa uskotaan eniten siihen, että luonnontieteistä kiinnostuneet nuoret saavat parhaiten töitä tulevaisuudessa.

Tulokset ovat nähtävissä Europa-sivuston yleisen mielipiteen sivuilla ja koko julkaisu löytyy myös.

One thought on “Tiede kampittaa jalkapallon

  1. Mutta Suomen nuorison tiedot on huipputasolla

    Kansainvälinen vertaileva tutkimus puolestaan kertoo, että suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat kansainvälistä kärkeä yhdessä Tanskan kanssa. Suomalaisnuoret eivät luotta yhteiskunnan instituutioihin mutta toisaalta eivät ole kiinnostuneita politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista.
    Jännittävä yksityiskohta tutkimuksessa suomalaisnuorten suhteen on, että tiedollisesti huonommin vastanneet olivat enemmän kiinnostuneita asettumaan ehdokkaiksi vaaleihin.
    Eli onko johtopäätös se, että politiikkaan ajautuu valtakunnan heikoin aines surprise

Comments are closed.

Related Posts