Suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkiot laskivat hieman edellisestä vuodesta, ilmenee Keskuskauppakamarin tuoreesta selvityksestä. Tulospalkkioita maksettiin useammin, mutta palkkiot jäivät keskimäärin selvästi edellisvuotta pienemmiksi. Osakepalkkioissa on havaittavissa nousua, mutta edellisen vuoden huippua ei yksikään yhtiöistä saavuttanut. Selvitystä varten tarkasteltiin vuoden 2015 tiedot kaikilta suomalaisilta pörssiyhtiöiltä.

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kiinteät vuosipalkat laskivat keskimäärin 0,3 prosenttia. Kaikkien pörssiyhtiöidemme osalta keskiarvo vuonna 2015 oli 421 000 euroa, kun edellisenä vuonna keskiarvo oli 422 500 euroa.

Toimitusjohtajan kiinteä palkka laski 36 yhtiössä ja nousi 65 yhtiössä. Laskua tapahtui etenkin keskisuurissa pörssiyhtiöissä. Pienissä pörssiyhtiöissä kiinteät vuosipalkat keskimäärin nousivat.

”Yhtenä syynä pienten pörssiyhtiöiden nousseisiin palkkakustannuksiin voidaan pitää vuonna 2015 tapahtuneita lukuisia toimitusjohtajavaihdoksia”, toteaa Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen. ”Toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä yhtiö on usein tilanteessa, jossa irtisanomisajalta maksetaan palkkaa sekä vanhalle että uudelle tai sijaistavalle toimitusjohtajalle, mikä heijastuu raportoituihin palkkioihin”, hän selventää.

Suurissa pörssiyhtiöissä kiinteä vuosipalkka laski 40 prosentissa yhtiöitä ja muutoinkin palkkahaitari kaventui edellisestä vuodesta. Esimerkiksi palkkahuippu laski 1,9 miljoonasta 1,1 miljoonaan. Palkkakeskiarvo vuonna 2015 oli 698 000 euroa eli hieman alempi kuin edellisenä vuonna (699 000 euroa).

Tulospalkkioita maksettiin useammin, mutta vähemmän

Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) pörssiyhtiöistä maksoi toimitusjohtajalleen tulospalkkiota vuonna 2015. Tulospalkkiota maksettiin siten useammassa yhtiössä kuin edellisenä vuonna, mutta keskimääräinen tulospalkkio oli pienempi. Vuonna 2015 maksetun tulospalkkion määrä oli keskimäärin 208 000 euroa, kun vuonna 2014 määrä oli 268 000 euroa. Tulospalkkiot laskivat siis keskimäärin yli 20 prosenttia.

”Toisinaan tulospalkkioita kritisoidaan, sillä ne nähdään johtoa palvelevina palkkioautomaatteina. Palkitsemisesta saatavilla olevat tiedot kuitenkin osoittavat, että bonuksina maksetut palkkiot aidosti vaihtelevat yhtiöstä ja vuodesta riippuen. Lisäksi yli kolmannes yhtiöistä ei maksanut tulospalkkiota toimitusjohtajalleen”, Turunen huomauttaa.

Suurissa pörssiyhtiöissä tulospalkkiot olivat keskimäärin 363 000 euroa mediaanin ollessa 260 000 euroa. Suurissa pörssiyhtiöissä keskimääräistä tulospalkkiota nostavatkin erityisesti muutaman yhtiön palkkiot. Sekä korkeimmat että keskimääräiset palkkiot kuitenkin laskivat viime vuodesta. Vuonna 2014 keskimääräinen tulospalkkio oli 395 000 euroa, joten laskua tästä on tullut keskimäärin 8 prosenttia.

Osakekannustimissa suuria yhtiökohtaisia eroja

Pitkäaikaiset kannustinpalkkiot ovat yleisiä suurissa ja keskisuurissa pörssiyhtiöissä, kun taas pienistä pörssiyhtiöistä enemmistöllä ei ole käytössä pitkäaikaisia kannustimia. Pitkäaikaisista kannustimista yleisin on osakepalkitsemisjärjestelmä, kun taas optio-ohjelmien suosio on selvästi vähäisempää. Voimassaolevia optio-ohjelmia oli yhteensä 20 yhtiössä, kun taas osakekannustinohjelma oli osa toimitusjohtajan palkitsemista 69 yhtiössä.

Euromääräisesti maksetut palkkiot vaihtelivat 41 000 euron ja 3,2 miljoonan euron välillä mediaanin ollessa 371 000 euroa. Vuonna 2014 osakekannustinpalkkiota maksettiin enimmillään 4,7 miljoonaa euroa mediaanin ollessa 263 000 euroa. Muista palkkiolajeista poiketen pitkäaikaiset kannustinpalkkiot olivat mediaanina nousseet edellisestä vuodesta.

”Kokonaispalkitsemisen kannalta kannustinpalkkioiden merkitys ei Suomessa ole erityisen suuri, sillä kiinteän vuosipalkan osuus kokonaispalkkiosta on keskimäärin 41 prosenttia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa erilaiset kannustinpalkkiot ja eritoten osakepalkkiot muodostavat keskimäärin 88 prosenttia toimitusjohtajien kokonaispalkasta”, Turunen toteaa.

Kokonaispalkkioissa laskua

Vuonna 2015 pörssiyhtiön toimitusjohtajan kokonaispalkkion mediaani oli 456 000 euroa. Edellisenä vuonna mediaani oli 461 000 euroa, joten laskua kokonaispalkitsemisessa on tapahtunut 1,1 prosenttia. Keskimääräinen toimitusjohtajan kokonaispalkkio oli 810 000 euroa. Myös viime vuoden selvityksessä havaittiin laskua kokonaispalkitsemisessa, kun keskimäärin kokonaispalkitseminen laski viisi prosenttia.

Kokonaispalkitsemista koskevissa luvuissa keskiarvon ja mediaanin erot ovat varsin suuret, mikä johtuu erityisesti siitä, että puolet pörssiyhtiöistämme ovat pieniä ja niissä toimitusjohtajan palkitseminen on erittäin maltillista. Muutama suurin yhtiömme nostaa keskiarvoja palkkioillaan.

”Silloin kun palkitseminen on sidottu oikealla tavalla yhtiön menestykseen ja yhtiötä siivitetään hyvään tulokseen, johdon palkitseminen on sekä osakkeenomistajien, työntekijöiden että veronmaksajien etu. Huonosta tai keskinkertaisesta suorituksesta ei sen sijaan pidä maksaa huippupalkkioita”, Turunen pohtii.

”Aina ei kuitenkaan ole helppoa arvioida, miten onnistuneesti kokonaispalkitseminen heijastelee yhtiön ja sen johdon menestystä. Tässä suhteessa monella yhtiöllä olisi vielä parannettavaa raportoinnissaan”, kaikkien pörssiyhtiöiden palkitsemisraportointiin perehtynyt Turunen toteaa.

Keskuskauppakamari selvitti suomalaisten pörssiyhtiöiden palkitsemista osana vuotuista Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä -selvitystään. Selvitys kattaa kaikki pörssin päälistan yhtiöt, joiden ensisijainen listauspaikka on Helsinki eli yhteensä 121 yhtiötä (27 suurta, 34 keskisuurta ja 60 pientä yhtiötä). Selvityksessä tarkasteltiin johdon palkkioiden lisäksi hyvää hallinnointia koskevia käytäntöjä, kuten hallinnointikoodin noudattamista ja yhtiöiden hallituspaikkojen jakautumista.