Saksan vaalituloksen selvittyä on jokseenkin ilmiselvää, että Eurooppa jatkaa tölkinpotkintaa vastaisuudessakin. Pankkeja ei pääomiteta, eikä niitä ajeta alas. Niille ollaan mahdollisesti EKP:lta tarjoilemassa lisää halpaa rahaa, joilla rahoittaa ylivelkaisia euromaita.. Kehää kierretään, kunnes tähän rulettiin ei usko enää kukaan.

Velkamäärät ovat siis kasvamaan päin. En usko, että ensi töikseen Saksa tuo esityslistalle velkajärjestelyt. Kunnon eurooppalaiseen tölkinpotkintaan kuuluu paraatilajina teeskenteleminen: kaikki on kunnossa. Kriisimaiden hätäluottojen korkoja voidaan leikellä kosmeettisesti, mutta laina-aikojen pidennys vaikka tästä ikuisuuteen on tietysti sekin näppärä keino puskea maton alle lisää tavaraa. Kaikkihan olisi kunnossa, jos hätävempeleiden ei tarvitse itse suoritella sen koommin omia vastuitaan kansainvälisille rahoittajille. Suomen tasavalta ei tietääkseni ole hakenut korkojen alentamista tai maksuaikojen pidennystä Kreikalle keväällä 2010 myönnetylle luotolle. Tällaiseen liikkeeseen ei ole ERVV:kään ryhtynyt. Taakka muiden euromaiden harteilla kasvaa siis pikkuhiljaa. Suurempia kuormauksia tehdään sitten aina uusien tukipakettien yhteydessä. Oli niiden osoite sitten mikä tahansa.

Ei sikäli, etteikö omastakin takaa osata ottaa julkiselle sektorille lisää velkaa. Tasapainoilusta todennäköisesti tulee äärimmäisen hankalaa. Euroalueen näkymät ovat muuttuneet täysin lohduttomista jokseenkin siedettäviksi, koska alijäämätavotteiden osalta on katseltu läpi sormien vähän siellä sun täällä. Ei tosin riittävästi, koska työttömyysluvut ovat huimaa luettavaa monessa kriisimaassa. Jahka velkaluvut tikittävät uusia ennätyksiä, muistetaan varmasti tuoda esille ehta talouskuri. Ei liene kovin vaikeaa ymmärtää, että silloin nokka vaipuu pinnan alle – kolmannen kerran.

Vaan mitäpä muutakaan voidaan tehdä? Koska euromaat käytännössä velkaantuvat ulkomaan valuutassa niin ne ovat maksukyvyttömyysuhan alla. Paremmin pärjäävät euromaat sitten antavat itsensäkin vaipua pikkuhiljaa kohti hälyyttävämpiä lukemia, ja into aloittaa reipas säästötalkoo keskellä huonoja suhdanteita leviävät pitkin euromaita. En ole aivan varma kuinka hyvin tämä on otettu talousennusteissa huomioon.

Alkaisiko Saksa tinkimään omasta ylijäämästään helpottaakseen kriisimaiden alijäämätuskaa? En usko. Itse asiassa pahoin pelkään, että sitä mukaa mitä "pohjoiset euromaat" sopeuttavat talouttaan, tulee eteläisten euromaiden pistää kahta paremmaksi. Tärkeäähän näiden osalta on saada kilpailukyky pohjoisten euromaiden tasolle.

Mitenkä yhteisvastuullisen velan kanssa sitten on? Arvelen, että tähänkään kohteeseen ei kannata panostaa kovin hurjia määriä. Yhteisvastuuta kasvatetaan pikku hiljaa, ja vain sen verran kuin on ehdottoman pakko.

Yhdysvalloissa on viiden vuoden aikana pistetty viitisensataa pankkia nurin, ja loput on pääomitettu kuntoon. Osa tukirahaa saaneista pankeista on jo hyvän matkaa maksaneet tukirahoja takaisin.

Euroopassa taas… no, täällä on potkittu tölkkiä hartaasti. Tähän traditioon tuskin tulee radikaalia muutosta.