Fortumin Venäjä-riski rysähti kylkeen kahdesta suunnasta, pahimmaksi näyttää nousevan sen isolla osuudella omistama Uniper, joka tuottaa saksalaisille sähköä pääosin venäläisellä kaasulla.

Venäjän vähennettyä toimituksia talouspakotteidensa vastaiskuna Uniper ajautui pahaan liemeen. Se on tehnyt asiakkaidensa kanssa pitkiä sopimuksia kiinteällä hinnalla, joka ei kata nyt likikään kaasun räjähdysmäisesti noussutta hintaa.

Tappiota kertyy miljardeja. Ne pitäisi kattaa jollain keinolla.

Saksa saattaa muuttaa lakejaan niin, että Uniper voisi siirtää force majeure (eli pakottavien) -syiden takia kustannukset asiakkailleen, mutta ei liene helppo nakki sekään. Kansalaiset riehaantuisivat taatusti.

Turpaan tulee taatusti

Tappioita voi kattaa pääomituksella, koska ilman lain muutosta Uniperia uhkaa konkurssi. Sen myötä katoaisi Fortumin tuore jätti-investointi ja posketon osa liiketoimintaa taivaan tuuliin.

Fortum voi joutua kaivamaan kuvettaan Uniperin pelastamiseksi, mikä olisi varmasti kallista lystiä. Toinen vaihtoehto on, että Saksan valtio pääomittaa Uniperia.

Mutta siinä tapauksessa Fortumin omistusosuus Uniperista liudentuu luultavasti radikaalistikin, ja Saksasta tulisi yhtiön enemmän tai vähemmän suuri omistaja. Eli Uniperin toipuminen, sikäli mikäli, ei hyödyttäisi Fortumia merkittävästi.

Fortumilla on vain huonoja vaihtoehtoja. Turpaan tulee joka tapauksessa.

Tuskin makea tilausuus

Ilman jälkiviisautta uskaltaa todeta Fortumin antaneen valitettavan hyvän muistutuksen pahimpien skenaarioiden mahdollisuudesta – ja siitä, että jätösten osuessa tuulettimeen on parempi lyödä hanskat tiskiin ja niellä tappio ennen kuin se repeää kohtuuttomaksi.

Sijoittajien keskustelupalstoilla Fortum puhuttaa nyt kiivaasti suuntaan ja toiseen. Moni piensijoittaja haistaa makean tilaisuuden kurssin romahdettua jo alle finanssikriisin pohjan yli kymmenen vuotta sitten.

Riski paukku nyt ainakin todella korkealla. Fortum ei ole vajonnut koskaan yhtä kitkerään liemeen, jonka tulevaisuutta ei kukaan tiedä.

Tällaiset näennäisesti hyvät mahdollisuudet voivat olla pahoja ansoja. Varsinkin ahneuden sokaistessa riskitietoisuuden.

Muista lentoyhtiöt

Monet piensijoittajat intoilivat koronakuopassa Norwegianista ja Finnairista, vaikka varsinkin ensin mainitun rakenteelliset ongelmat olivat valtavat – kuten itse Norskista varoitin jo ennen koronaa.

Norskia koronarompussa – saati sitä ennen – toiveikkaasti haalineet ovat käytännössä jo menettäneet rahansa. Osakekurssista on kadonnut koronamontunkin jälkeen pitkälti yli 90%.

Ja massiivisten velka- ja omistusjärjestelyjen takia tuolloin pelanneiden on turha toivoa pääsevänsä vielä joskus voitolle.

Hurraamista ei ole Finnairillakaan, kun Venäjä kiskaisi maton alta heti koronan hellittäessä. Näinkin voi käydä. Ja silti keskustelupalstoilla kiljuttiin laittamaan joka penni näihin miinoihin vasta joku aika sitten.

Sijoittamisessa on riskejä, joskus todella isoja. Niiden ollessa aivan ilmeisiä ei Pörssihaukka ainakaan kannusta kerjäämään verta nenästään.

Pärjätä voi urheilematta

Fortumin vahvuus on ollut tuhti osinko. Sitä sen täytyy liki varmasti leikata, kenties raskaasti.

Normaalin suhdannekierron riepottelemana Fortum toki houkuttaisi kovastikin. Mutta kyse on nyt aivan muusta, koska Uniperin ahdinko vaatii valtavia rakenteellisia ratkaisuja.

Miksi urheilla Fortumin mahdollisen elpymisen varassa, kun laskusuhdanteen riehuessa vakaita osinkotykkejä löytyy saavillinen. Huomenna käsittelyssä yksi sellainen, pohjoismaiden paras rakennusyhtiö JM – syklinen, mutta luotettava osinkotykki hankalinakin aikoina.

Sen kurssiromahdus avaa makean tilaisuuden, koska suhdanneluonteista alavireisyyttä kummempaa ahdinkoa sillä ei ole. Kuten ei lukemattomalla muullakaan kovaosinkoisella yhtiöllä, joita alkaa löytyä runsaudenpulaksi asti.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.