Ukrainan sota aiheuttaa maataloustuotteiden saatavuuteen ja hintaan liittyvän maailmanlaajuisen häiriön
Energiantuotannon lisäksi Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat merkittäviä vilja- ja lannoitekaupan toimijoita. Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina vastaavat kuudesosasta maailman viljakaupasta ja viidesosasta lannoitekaupasta. Maailmankaupan saatavuusongelmia pahentaa se, että maat ovat keskeisiä myös korvaavissa tuotteissa selviää Etlan raportista.
Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut Euroopan markkinoilla jo näkyviä häiriöitä. Pian hyökkäyksen jälkeen esimerkiksi saksalainen autonvalmistaja Volkswagen ilmoitti sulkevansa tehtaitaan Euroopassa raaka-ainepulan vuoksi. Etla on selvittänyt tänään julkaistussa muistiossa ”In search of upcoming supply chain surprises: World export market shares of Belarus, Russia and Ukraine” (Etla Muistio 107) Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän roolia maailmankaupassa. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää mahdollisia tuotteita ja materiaaleja, joista voi seuraavaksi olla pula ja häiriö kansainvälisissä toimitusketjuissa.
Öljyn ja maakaasun lisäksi Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainalla on suuria globaaleja markkinaosuuksia esimerkiksi ruokien ainesosissa, lannoitteissa ja lannoitteiden raaka-aineissa (urea, kalium, fosfori). Lannoitteissa maiden globaali vientiosuus on 21 prosenttia ja mineraaleissa 12 prosenttia. Venäjä ja Ukraina ovat suurimpia viljan viejiä maailmassa vastaten kuudesosasta globaalista viljakaupasta. Ukraina on jättiläinen myös auringonkukkaöljyn tuotannossa. Mineraaleissa maiden osuus globaalista viennistä on 8 prosenttia.
Sekä Ukrainan sota että koronakriisi ovat tuoneet esiin maailmankaupan toimitusketjuihin liittyvät riskit, huomauttaa Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
– Vaikka toimitusketjut ovat pyörineet hyvin jo useamman vuosikymmenen, nyt niihin sisältyvät epävarmuudet ovat realisoituneet. Niin yritysten kuin kansantaloudenkin näkökulmasta on tärkeää pyrkiä ennalta tunnistamaan kriittisiä tuoteryhmiä, jotka voisivat aiheuttaa laajempia häiriöitä yhteiskuntaan, Ali-Yrkkö toteaa.
Eri tuoteryhmien saatavuusongelmien vakavuus riippuu osittain siitä, missä määrin korvaavia tuotteita ja raaka-aineita on saatavissa. Osassa tuotteista Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat keskeisiä myös korvaavien tuotteiden toimittajina. Tällaisia ovat esimerkiksi ruokaöljyt. Kolme neljäsosaa maailman auringonkukkaöljystä tulee Venäjältä ja Ukrainasta, mutta maat ovat myös korvaavien ruokaöljyjen, kuten rypsiöljyn, suuria tuottajia.
Venäjältä tuleva raakaöljy, maakaasu, nikkeli, puu ja metanoli Suomelle keskeisiä
Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta tulevien tuotteiden tärkeys eri yhteiskunnille vaihtelee. Suomelle merkittävää on Venäjältä tuotavan energian lisäksi monien raaka-aineiden ja materiaalien tuonti. Muun muassa nikkelin, sahatavaran ja metanolin tuonti Venäjältä on ollut keskeisessä roolissa, samoin useiden lannoitteiden raaka-aineiden tuonti.
– Venäjältä Suomeen tuotavat tuotteet ovat yksinkertaisia raaka-aineita, joilla on melko alhainen lisäarvo. Siitä huolimatta niillä saattaa olla tärkeä rooli eri tuotantovaiheissa Suomessa. Viime aikoina meillä on puhuttu häiriöistä dieselpolttoaineessa käytettävästä AdBlue-raaka-aineesta. Siihen tarvitaan ureaa, jota tarvitaan myös monissa lannoitteissa. Venäjän osuus urean tuonnista kattaa yli 85 prosenttia, Ali-Yrkkö sanoo.
Tutkijat huomauttavat, että nyt julkaistussa kauppatilastoja hyödyntävässä analyysissa ei ole huomioitu kotimaista tarjontaa, kuten suomalaista puuta, ja sen vuoksi tarvitaan vielä lisätutkimusta.
Lisää tietoa: Etla
Esimerkkeinä Venäjältä Suomeen kannattaa ehkä tarkastella niitä tuotteita, joiden korvaaminen muualta kuin Venäjältä on vaikeaa.
Energiaa pidetään tärkeimpänä, mutta sitä voi ostaa Euroopan ulkopuolelta ja lähi-idästä isojakin määriä ilman mitään erityisiä vaikeuksia? Korkeampaa hintaa kompensoi parempi laatu?
Sen sijaan ”lähimaana” Venäjän vaikutus maatalouden lannoitteisiin on Suomessa iso ja vaikeasti korvattavissa, varsinkin maailman laajuisen ”pulan” vallitessa?
Teollisuusmetalleissa Suomi tuskin tarvitsee palladiumia niin paljon kuin Saksan autoteollisuus? Kun Tesla juuri käynnistää Saksassa suurta ”megafaktoria”, niin Venäjän vaikutus Euroopan ja Saksan autojen valmistuksen ”katalysaattoreihin” on vähenemässä kovaa vauhtia! Ja kaikki eurooppalaiset auton valmistajat ovat nyt jo luopumassa kokonaan ”bensa-autoista” kovaa vauhtia juuri nyt!
Ukrainan sota vaikuttaa jo nyt ”vuosia liian myöhään” aloitetulta, varsinkin kun koko maailma on Venäjää vastaan? Onnettominta on se, ettei Saksa voi ottaa moneen vuoteen vastaan nesteytettyä maakaasua, vaan nyt rämpii liiallisessa riippuvuudessaan Venäjän kaasusta Italian tapaan? Ei yhtäkään nestekaasuterminaalia Saksassa tuntuu kohtalon ivalta?
Vaikea pitää tuota Saksan tilannetta kohtalon ivana, kun se on itseaiheutettu ongelma. Ydinvoiman lopettaminen on kanssa yhtä typerä veto Saksalta. Niin sanottu vihreä siirtymä tulee tyhmästi toteutettuna vielä kalliimmaksi kuin mitä se olisi ilman edellämainittua järjettömyyttä. Suomalaisten veronmaksajien ei pidä kyllä laittaa rahaa tuon mokan kompensointiin, mutta pahasti pelkään ettei meiltä asiasta kysytä.
Angela Merkel taisi olla yhtä hyvä Putinin ” kaveri” kuin eräs toinen naispresidentti ?? Varmaan heitä MOLEMPIA ottaa nyt hattuun!!