Valtion vuoden 2015 budjettiesitys on julkaistu ja luettavissa valtionvarainministerilön sivuilla. Tavallisen kansalaisen kannalta tärkeää on budjetin loppusumma, se kuinka paljon valtio kuluttaa. Tämä ei toki kerro koko julkisen sektorin tilannetta, mutta valtion kulutuksella on suuri merkitys sille miten veromme jatkossa kehittyvät ja miten suurta julkista sektoria me elätämme.

Valtion menot hienokseltaan supistuvat tai pysyvät ennallaan

Valtion menot ovat vuonna 2015 luultavasti hienoisessa laskussa ja valtiontalouden tasapaino on tervehtymässä. Tämä on merkki siitä, että jo kahdeksan vuotta jatkunutta voimakasta elvytystä hiljalleen puretaan. Valtionvarainminiseteriön tiedottaminen antaa asiasta päinvastaisen kuvan. Se nostaa esille elvyttävät yksityiskohdat ja kokonaiskuvaa on erittäin vaikea saada myöskään valtion budjettiesitystä tutkimalla. Budjettiesitys kertoo vain yksityiskohtia ja jättää hämärään sen, mitä todellsuudessa ollaan tekemässä. 

Valtiovarainministeriö on aivan turhaan kaino kertomaan siitä, mitä se on tekemässä. Tervehdyttävät toimet ovat tervetulleita ja ne luovat uskoa tulevaisuuteen. Valtion menojen loppusumma on teollisuuden ja kasvun kannalta parempi kuin mitä valtionvarainministeriön tiedottaminen asiasta antaa ymmärtää.

Valtion menot supistuvat suhteessa bruttokansantuotteeseen

Muutos on vielä suurempi, jos valtiontalouden menojen muutosta vertaa bruttokansantuotteeseen. Valtion menot kasvoivat vielä vuonna 2012 lähes 5% bruttokansantuotetta nopeammin. Vuosina 2014 ja 2015 valtion menot sen sijaan kasvavat lähes pari prosenttia bruttokansantuotetta hitaammin. Muutos on merkittävä. Valtion osuus bruttokansantuotteesta kääntyy tämän perusteella laskuun samalla kun vapaan valintatalouden osuus kääntyy nousuun.

Tilanne saattaa kuitenkin vielä muuttua. Venäjän pakotteet ja vastapakotteet voivat kääntää orastavan BKT:n kasvun negatiiviseksi ja muuttaa tilannetta. Toivotaan kuitenkin etteivät tulehtuneet taloussuhteemme Venäjään romuta tätä orastavaa positiivista kehitystä.

Valtionvarainministeriön tiedote budjettiesityksestä:

Budjettiehdotus panostaa kasvuun

Valtiovarainministeri Antti Rinteen talousarvioesitys vuodelle 2015 perustuu hallitusneuvotteluissa sovittuihin ratkaisuihin sekä huhtikuun 2014 julkisen talouden suunnitelmassa tehtyihin päätöksiin. Esitys sisältää kasvua, työllisyyttä ja ostovoimaa tukevia lisätoimenpiteitä, mutta toteuttaa aiemmin linjatut säästöpäätökset. Määrärahoiksi ehdotetaan 53,4 miljardia euroa.

Esitys julkaistaan ministeriön verkkosivuilla torstaina 7.8.2014 iltapäivällä. Suora osoite: http://budjetti.vm.fi/.

Hallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessä 27.−28.8. Samalla käsitellään vuoden 2014 toinen lisätalousarvioesitys, jolla myös toimeenpannaan hallitusohjelmassa sovittuja päätöksiä.

Panostuksia kasvuun ja työllisyyteen

Valtiovarainministerin ehdotus budjetiksi sisältää aiempiin päätöksiin nähden uusia panostuksia liikenneinfrastruktuuriin. Lisäpanostusten määrärahavaikutus on 88 miljoonaa euroa vuonna 2015. Rahat kohdennetaan uusiin hankkeisiin, suunniteltujen hankkeiden aikaistamiseen sekä perusväylänpitoon. Lisäksi vuoden 2014 lisätalousarviossa tullaan osoittamaan lisäresursseja liikennehankkeisiin.

Valtio tukee Helsingin seudun miljardiluokan infrastruktuurihankkeita eli Pisara-rataa ja länsimetron jatkoa Kivenlahteen saakka, jos seudun kunnat sitoutuvat kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan merkittävään lisäämiseen. Neuvottelut kuntien kanssa ovat käynnistymässä ja sopimukseen pyritään budjettiriiheen mennessä. Lisäksi valtio osallistuu Tampereen kaupunkiraitiotiehankkeen suunnittelukustannuksiin.

Kuten hallitusohjelmassa sovittiin, asuntorakentamiseen panostetaan tuntuvasti. Asuntorahaston käyttöä tehostetaan. Uusi kaksikymmentävuotinen korkotukimalli toteutetaan.  Myös muut hallitusohjelmassa linjatut asuntopoliittiset toimet ovat jatkovalmistelussa. Toimista päätetään hallituksen budjettiriihessä. Remontti Oy:n perustamisen tarpeen ja edellytysten selvittäminen on käynnissä.

Kesäkuun hallitusneuvotteluissa päätettiin uusista pk-yritysten kasvua tukevista toimenpiteistä. Finnveran mahdollisuuksia rahoittaa keskisuurten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä laajennetaan. Jatkossa yritysten, joiden koko ylittää EU:n pk-määritelmän, rahoittaminen on mahdollista myös tukialueiden ulkopuolella.

Työllisyyttä vahvistavien julkisten investointien lisäksi työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman helpottamiseksi valmistellaan budjettiriiheen mennessä toimet, joilla avoimet työpaikat ja työttömät saadaan kohtaamaan toisensa nykyistä paremmin. TE-hallinnolle osoitetaan lisämäärärahat sadan henkilötyövuoden palkkaamiseen vuodelle 2015.

Ostovoimaa tuetaan

Budjettiehdotus sisältää hallitusohjelmassa sovitut kotimaista kysyntää tukevat verotoimet. Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiotarkistukset kolmen alimman tuloluokan osalta. Verotuksen lapsivähennys pieni- ja keskituloisille otetaan käyttöön 2015. Sen yksityiskohdat valmistellaan budjettiriiheen mennessä. Edustuskulujen 50 prosentin verovähennysoikeus palautetaan.

Eläkeläisten ostovoiman tukemiseksi eläketulovähennystä korotetaan pieni- ja keskituloisilla eläkeläisillä. Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten ostovoimaa tuetaan tekemällä takuueläkkeisiin kymmenen euron tasokorotus kuukaudessa.

Valtiontalouden tervehdyttämistä jatketaan

Vuoden 2015 valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen määrärahoiksi ehdotetaan 53,4 miljardia euroa. Se on 0,6 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa.

Määrärahoissa on huomioitu vaalikauden aikana päätetyt sopeutustoimet, jotka kohdistuvat laaja-alaisesti eri hallinnonaloille. Päätökset valtiontalouden sopeuttamiseksi alentavat valtion menoja talousarviovuonna nettomääräisesti noin kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2014 verrattuna. Säästöt kohdistuvat muun muassa kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, kehitysyhteistyömenoihin, lapsilisiin, puolustusvoimien toimintamenoihin ja materiaalihankintoihin, valtionhallinnon toimintamenoihin sekä sairausvakuutuslaista johtuviin menoihin.

Toisaalta määrärahatasoa korottavat osaltaan hallituksen päättämät lisäpanostukset ja eräät automaattisesti määräytyvät kustannukset, kuten laki- ja sopimusperusteiset hinta- ja kustannustasotarkistukset sekä valtion eläkemenojen kasvu.

Uudet kasvua, työllisyyttä ja ostovoimaa tukevat toimet toteutetaan valtiontalouden menokehysten puitteissa. Osa lisäresursseista toteutetaan menojen uudelleenkohdennuksilla.

Hallitusneuvotteluissa sovittujen muutosten ohella talousarvioesityksessä on huomioitu kevään julkisen talouden suunnitelman veroperustemuutokset vuodelle 2015. Kehysriihessä päätetyt valmisteverotuksen korotukset toteutetaan suunnitellusti. Energia- ja ajoneuvoveroa korotetaan hieman suunniteltua enemmän.

Valtiontalouden alijäämä pienenee neljään miljardiin euroon

Valtiovarainministerin budjettiesitys on 3,96 miljardia euroa alijäämäinen. Kevään lisätalousarviossa arvioitiin vuodelle 2014 noin 7,1 miljardin euron budjettialijäämä, joten alijäämän arvioidaan supistuvan yli kolmella miljardilla eurolla. Valtionvelka jatkaa kuitenkin kasvuaan nousten vuonna 2015 arviolta noin100 miljardiin euroon.

Valtiontalouden tuloiksi arvioidaan 49,5 miljardia euroa, josta 40,5 miljardia euroa on verotuloja. Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2 %, eli 0,9 miljardia euroa vuodelle 2014 budjetoituun verrattuna.

Kasvuun vauhtia myös valtion omaisuuden myynnillä

Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman päätösten mukaisesti valtion varallisuutta ohjataan nykyistä tuottavampaan käyttöön. Valtion kiinteistövarallisuutta ja osakeomistuksia myydään ja muun muassa eräiden rahastojen tuloutusta valtiolle lisätään. Näiden toimien aiheuttama lisätuloutus on vuosina 2014−2015 noin 1,9 miljardia euroa.

Pääosa lisätuloutuksesta ohjataan valtionvelan lyhentämiseen. Osa kohdennetaan kuitenkin kasvupanostuksiin. Suuri osa kasvuun tähtäävistä toimista on käynnistetty jo vuoden 2014 ensimmäisen lisätalousarvion jälkeen. Noin 240 miljoonaa euroa kasvukokonaisuuden määrärahoista kohdistuu vuodelle 2015.

Teollisuussijoitus Oy:lle kohdennetaan 50 miljoonaa euroa vuonna 2015. Rahoitus suunnataan pääasiassa kasvuvaiheen teollisuusyritysten pääomasijoituksiin sekä biotalousyritysten pääomasijoituksiin.

Tekesin lainavaltuuksia korotetaan. Lisärahoitus suunnataan kasvuvaiheen teollisuusyritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (20 miljoonaa euroa), digitalouden uusien innovaatioiden (20 miljoonaa euroa) ja cleantech- sekä biotaloussektorin pilotti- ja demohankkeiden (20 miljoonaa euroa) tukemiseen. Myös Finpron avustuksiin ja Team Finland -toimintaan osoitetaan korotukset.

Yliopistoja varaudutaan pääomittamaan kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 miljoonalla eurolla. Valtion vastinrahan maksu tapahtuisi vuonna 2016 varainkeruun päätyttyä. Aikuisten osaamisperustaa vahvistetaan osoittamalla vuosina 2014−2015 kohdennettuun aikuiskoulutukseen yhteensä 20 miljoonaa euroa. Rahoitus on suunnattu perusasteen jälkeistä koulutusta vailla oleville 30−50 -vuotiaille.

Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen myönnetään 40 miljoonaa euroa vuonna 2015.

Valtion asuntorahastosta kohdennetaan korjausavustuksiin yhteensä 35 miljoonaa euroa vuodelle 2015. Määräraha käytetään muun muassa hissiavustuksiin sekä vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustuksiin.