Valtiovalta kasvuyritysten kiihdyttäjänä?
Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola
Suomalaisten kasvuyritysten suurin kasvun este ei liity pääomien puutteeseen, vaan kansainvälisen liiketoimintatiedon kanavointiin Suomeen tavalla, jolla kasvupotentiaalia voidaan paremmin hyödyntää.
Tästä innostuneena on valtion eri organisaatioiden (TEM, Tekes, Finpro, Finnvera) sekä eri kunnallisten toimijoiden (SEKES:n jäsenorganisaatiot, maakuntaliitot, teknologiakeskukset yms.) taholta perustettu toistasataa erilaista kasvuyritysten kehitysohjelmaa. Ulkopuolisen silmissä Suomesta on tullut erilaisten kasvuyritysohjelmien pilotointipaikka.
Tunnen melko monta näistä ohjelmista ja valitettavasti on todettava, että valtaosa niistä on täysin turhia ainakin, jos mitataan niiden synnyttämää lisäarvoa yritysten sisällä. Yleensä taloudellisesti näissä ohjelmissa pärjää vain ulkopuolinen konsultti, joka saa tehtäväkseen pohtia yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa tai kansainvälistymisstrategiaa – ja lähettää siitä laskun. Tällaiset ulkopuolisen konsultin tekemät paperit voisi polttaa saunanpesässä, koska lähes aina ne on tehty ilman, että yhtäkään asiakastapaamista on tehty.
Kasvuyrittäjille tiedoksi, että on kuitenkin kaksi ohjelmaa, joista erityisesti toinen on saanut merkittäviä tuloksia aikaiseksi. Toinen on TEM:in johtaman Vigo-kiihdyttämöohjelman käynnistäminen vuonna 2009. Ohjelma yhdistää alkuvaiheen yritykset ja liikeideat, kv-kokemuksen omaavat sarjayrittäjät sekä julkisen JA yksityisen rahoituksen. Tulokset ovat olleet merkittäviä ja mm. kansainvälistä pääomaa on tässä ohjelmassa mukanaolleille n. 40 yritykselle kerätty yli 70 miljoonaa euroa!
Ilolla olen myös huomannut, että Finpro on käynnistänyt ns. Luovimo -ohjelman, jonka pääpaino on konsepti-, tuote- tai palvelumyynnin valmiuksien kehittämisessä kansainvälisesti. Vaikka en tunne tätä ohjelmaa vielä kovin hyvin, olen ilolla todennut, että Suomessa aletaan kiinnittää huomiota myös luovilla aloilla olevien liiketoimintojen kansainvälistämiseen. Olenkin pitkään ihmetellyt, miten rakkaat ruotsalaiset naapurimme osaavat niin taitavasti kaupallistaa esim. vaatebrändinsä maailmalle. Samalla kun Suomessa on listattu yksi muotialan yritys, jonka markkina-arvo on 100M euroa, niin Ruotsissa on listattuna 7 saman alan yritystä, joiden markkina-arvo on n. 40 miljardia euroa.
Mitä mieltä sinä olet luovien toimialojen kiinnostavuudesta sijoittajan perspektiivistä?
—
Sijoittajan on vaikea päästä mukaan kasvaviin Pk- yrityksiin
Olen sijoittajana erittäin kiinnostunut luovista toimialoista ja olen samaa mieltä siitä, että Suomen kulttuuri ja liiketoimintaympäristöt ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana kehittyneet suuntaan, joka mahdollistaa luovien toimialojen kehittymisen.
Olen myös samaa mieltä siitä, että pääomia meiltä tarvittaessa löytyy, mutta kansainvälinen liiketoimintatieto ei oma-aloitteisesti löydä tietään tänne. Liiketoimintatiedon virtaa voidaan mitata suorilla investoinneilla, joita esimerkiksi luovat toimialamme eivät nykytilanteessa vielä pysty ulkomailta vetämään. Tämän alan liiketoiminta-ekosysteemimme on vielä liian ohut.
Liiketoimintaympäristömme identiteetti perustui vuosina 1998-2008 välillä Nokia vetoon. Korkeakoululaitos ja yhteiskunnan koneistot ohjasivat parhaat vastavalmistuneet insinöörit, markkinoinnin osaajat ja muotoilun expertit Nokia:n palvelukseen. Tämä yhteiskunnallinen investointi meni valitettavasti hukkaan. Nyt tuo voima on selkeästi ohjautunut tuottamaan osaajia peliteollisuuden, muotoilun ja viihdeteollisuuden pariin. Yhteiskunnallista tukea tuntuvat saavan paljon pienemmät, lukuisammat ja diversiteetiltään monipuolisemmat tahot kuin Suomen Nokia identiteetin aikakaudella aivan niin kuin artikkelissasi kuvaat.
Olen erittäin kiinnostunut näistä nousevista toimialoista. Valitettavasti sijoittajan on vaikea päästä näihin mukaan. Suomen pörssi ei pysty välittämään rahaa pk- sektorille ja muut kanavat ovat nekin huonosti kehittyneitä.