Vuoden 2017 budjetti kertoo kyvystä pieniin uudistuksiin
Suomen Valtiota on syytetty siitä, että:
- se ottaa jokaiselle vastasyntyneelle huomenlahjaksi velkaa 100’000€
- se rankaisee työn tekemistä ja osaamista lähes eniten maailmassa (erilaisilla veroilla ja työntekijän ja työnantajan sivukuluilla yms.)
- se palkitsee joutilaisuutta ja laiskuutta suurilla rahallisilla palkkioilla (erilaiset joutilaisuudesta maksettavat etuudet ovat Suomessa maailman korkeinta tasoa)
- se ei tee tarpeellisia rakenteellisia muutoksia vaan mielummin pudottaa palkkoja (=kilpailukykysopimus)
Valtion budjetti suhteessa bruttokansantuoteeseen on pienentymässä
Syytökset ovat aiheellisia ja nykyinen budjetti vieläpä lisää velanottoa. Mutta haluan kuitenkin puolustaa nykyistä hallitusta. Pieniä rakenteellisia uudistuksia on tehty, ja budjetin kulupuolen loppusumma on laskussa kun sitä vertaa bruttokansantuotteeseen (vaikka euromääräinen menosumma kasvaa). Suunta on ollut melkein oikea.
Seuraavia työtä tekevien oikeuksia parantavia uudistuksia on tehty:
- eläkeikää on korotettu (vähentää työtä tekevien maksukuormaa)
- ansiosidonnaista päiväraha-aikaa on hieman lyhennetty (vähentää työtä tekevien maksukuormaa)
Lisäksi ollaan tekemässä muita yhteiskunnan toimintaa muuttavia uudistuksia. Yhteiskunnan terveyspalveluiden toteuttamista siirretään julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille, ja ihmisten valinnanvapautta lisätään. Nämä uudistukset saattavat olla hyviä, vaikka ne eivät puutu oleellisimpaan ongelmaamme – siihen miten paljon työn tekemistä ja yrittämistä rangaistaan.
Valtiontalouden euromääsäiset menot ovat edelleen kasvussa (kuva oikealla). Poliittista johtoamme ei tämän perusteella voi sanoa kriisitietoiseksi eikä jämäkäksi. Uudistukset ovat jääneet pieniksi. Lisää pitäsi tehdä rehellisen työläisen ja yrittäjän hyväksi.
Kommentit