Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoittamisen teoriaa ja käytäntöä, osa I

 

Kysyntä ja tarjonta talousmediassa

KL:n blogeissa julkaistiin varsin minimaalisella huomiolla linkissä oleva merkintä. 

http://moneylab.blogit.kauppalehti.fi/2008/11/17/osakesijoittaja-ison-karhun-hampaissa/ 

Ko. kirjoituksessa on formuloitu niitä periaatteita, joita minäkin sijoittamisessa käytän. Aihetta olen toki itsekin käsitellyt esim. http://vanhanaikainen.blogit.kauppalehti.fi/2007/10/30/sijoittamisen-iso-kuvio/

 

Eniten huomiotani kiinnitti kommentissa oleva kirjoittajan kuvaus siitä, miten hän oli tarjonnut kirjoitustaan pariinkin kertaan TE:lle.

Kommentti antaa ikävän yleisen kuvan median toiminnasta. Suomessa tuntuu olevan esim. suunnilleen yksi mies, Esko Antola, joka EU:sta pystyy jotain sanomaan, vaikka pelkkiä EU-parlamentaarikkojakin on jo tusinan verran.

Medialle muodostuu pinttyneet tavat alta aikayksikön. Toimittajan ja kolumnistin lisäksi on vakioavustajia ja vakiolähteitä, jotka saavat kaikesta kommentoinnista vastata.

Rahaakin näissä ympyröissä tietenkin liikkuu. Ikävää on vain se, että kuluttaja eli lukija saa lukea vuodesta toiseen samat jorinat, vaikka maailma ympärillämme mullistuisi tai luhistuisi kuinka.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Talouden sektoreista parhaiten pärjää terveydenhuolto

Viimeisten kolmen kuukauden aikana eri sektoreiden osakkeet ovat globaalisti pärjänneet hyvinkin eri tavalla:

  • parhaiten ovat pärjänneet terveyspalveluita tuottavien yritysten osakkeet (IXJ)
  • suurin piirtein osakeindeksin kanssa samaa vauhtia ovat laskeneet teollisuus (EXI), teknologia (IXN) ja kulutustavarat (RXI)
  • materiaalit, raaka-aineet (MXI), rahoitussektori (IXG) ja metsäteollisuus (WOOD) ovat pudonneet kaikkein eniten

Näyttäisi siltä että pahin syöksy on ainakin hetkeksi tasoittunut, mutta on mahdoton sanoa milloin ollaan pohjalla. Kenties pohja on jo saavutettu - sen tietää vasta jälkeenpäin. En silti ostaisi ylikapasiteetin kanssa kamppailevaa metsäteollisuutta.  Sen sijaan esimerkiksi kuluttajatuotteita valmistavat yritykset voisivat olla mielenkiintoisempia - niiden P/E on nyt houkuttelevan alhaalla.

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Superfund-rahasto tulee Suomeen

Piksun tiimi kävi Sijoitus 2008 -messuilla tekemässä joukon haastatteluja sijoittajan näkökulmasta mielenkiintoisista asioista ja yrityksistä. Ensimmäisenä näistä julkaistaan Ruotsin kautta Suomeen rantautunut Superfund.

Haasteltavana on Superfundissa Suomesta vastaava Ina Hovi, joka kertoo tarkemmin Superfundin toimintaperiaatteista.

Lisää videomateriaalia on tulossa lähiaikoina.

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Suomi haluaisi olla hirveän innovatiivinen

Osallistuimme tänään Olli Kallion kanssa Tivit Foresight Seminar 2008 tapahtumaan Finlanditalolla. Tilaisuudessa esiteltiin vajaan 60 miljoonan euron hankepakettia, jonka uskotan vievän Suomen teknologiateollisuutta kauas huomiseen.

Tietoa tuli monen Powerpointin voimalla, kieli ja sisältö tähtäisi asiakaslähtöiseen ja hyvään elämään, mutta tavallinen matti möttönen tai linda liukas ei olisi ymmärtänyt esityksistä puoliakaan.

Olimme tietenkin erittäin "User Generated" orientoituneita ja nämä 2010 - 2020 suomalaiset innovaatiot tunkeutuvat joka paikkaan. Ensi yönä näen, tulevatko ne myös mun uniin possun punaisiin.

Janne Saarikko jaikui tilaisuuden jaikulaisten tietoisuuteen. Yksityiskohdat löytyvät #Seminaarikannusta. Janne pohti tilaisuuden päätöskeskustelussa, että "miksi minusta tuntuu, että se mitä täällä tänään tavoitellaan on jo olemassa..." ja kommentti osui naulan kantaan ja sai ansaitusti aplodit.

Tilaisuudessa esiteltiin tietenkin mutkikkaita teknisiä ratkaisuja, joiden käytäntöön vieminen vaatii paljon kahvia, pullaa, päättäväisyyttä ja osaamista. Yhteistyön pitäisi ulottua yli monien rajojen. Mutta riittääkä kehityksen lähtökohdaksi enää suomalainen todellisuus? Pitäisikö näiden maailmoja syleilevien kehityshankkeiden verkottumista vyöryttää kauas yli kansallisten rajojen?

Juutummeko TEM-tuotekehityksessä kansallisten rajojen sisäpuolelle samalla kun vaikkapa Nokia siirtää omaa R&D:tä aggressiivisesti maailman johtaviin kehityskeskuksiin?

Tilaisuus oli hyvä: se herätti ajatuksia. Sitran Ossi Kuittinen sanoi selvällä Suomen kielellä, että kansakunta on menossa kohti vaikeita aikoja ja samat sanat EU:sta.

Selviämmekö tästä taantumasta 90-luvun keinovalikoimalla? En ole siitä aivan varma. Maailma on muuttunut 15 vuodesta. Nokia lähti nousuun ja lentoon 90-luvun laman jälkeen. Mikä liikahtaa tällä kertaa? Meillä 4000 ohjelmistoyritystä eli kymmenen per kunta ja uusia syntyy 1000 per vuosi. Miten näistä valikoituu tulevaisuuden Nokia?

  • Tarvitaanko konsolidoitumista?
  • Tarvitaanko suurempia yksiköitä?
  • Pitäisikö ensin keksiä asiakas ja sen jäleen gadgetit?

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Bear rahastoissa piilee petollinen vaara

Bear rahastoissa ja muissa short kohteissa piilee vaara - joka realisoituu sitten kun kurssit eivät enää laske.

Otetaanpa esimerkki:

  • Oletetaan että osakkeet nousevat keskimäärin noin 5% vuodessa ja tällöin bear rahaston arvo laskee keskimäärin 5% vuodessa
  • Osakkeille saa vuodessa keskimäärin noin 2 % osinkoa kun taas bear position pitäjä joutuu maksamaan 2% osinkoa (negatiivinen osakepositio tarkoittaa sitä että myös osingot ovat negatiivisiä)

Tästä kaikesta seuraa että keskimäärin bear rashasto häviää 14% vuodessa tavalliselle osakesijoitukselle.

Minä en ainakaan enää suhdanteen tässä vaiheessa uskalla pitää short positioita - niiden käyttö vaatii suurta taitoa ja varovaisuutta.

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Onko Ruotsi seuraava Sveitsin ja Islannin jälkeen

Talentumin nettisivu kysyy Onko Sveitsi seuraava Islanti? 
http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/article192925.ece
Itse esitän kysymykselle jatkoa: Onko Ruotsi seuraava pankkikriisin tai pikemminkin pankkijärjestelmän luhistumisen kohde Sveitsin ja Islannin jälkeen?

Yhteistä Sveitsille ja Islannille on oma valuutta, bruttokansantuotetta monta kertaa suurempi pankkisektori ja jättäytyminen talouspoliittisten liittoutumien ulkopuolelle. Entä eroaako Ruotsi merkittävästi näistä maista.

Joskus marraskuun loppupuolella törmäsin oheiseen kuvaajaan, jossa on esitetty pankkisektorin koko suhteessa maan bruttokansantuotteeseen.

 

Huomiota herättää Sveitsin ja Englannin pankkisektorin suuri koko, Islannissa pankkisektori oli jossain vaiheessa 900 % BKT:sta. Eikä Ruotsikaan jää kovin vaatimattomaksi. Vaikka pankkisektorin osuus on EU-maiden keskitasoa, on huomattava että kruunu on pieni valuutta euroon verrattuna.

Toinen mielenkiintoinen piirre on USA:n pankkisektorin verrattain vaatimaton koko suhteessa kansantuloon. Nyt kun finanssikriisi lähti liikkeelle USA:ta niin ainakin minua ihmetyttää kuinka Eurooppa voi selvitä paremmin tästä kriisistä kun pankkien merkitys on noin paljon suurempi.
Kun vielä muista, että USA:n asuntomarkkinoiden subprime lainoista lähes puolet oli saatu myytyä Eurooppaan, niin pidän uskottavana että Eurooppa tulee kärsimään meneillään olevasta finanssikriisistä kokonaisuutena vielä enemmän kuin USA.

Ja toinen johtopäätös minusta on, että Ruotsin kruunun heikkeneminen voi olla vasta alussa. Joten sijoittajan kannattaa vaihtaa karhumarkkinatuotteensa Xact Bear rahastosta johonkin euromääräiseen, esim. EuroSTOXX50 shorttiin tai sitten suojata asemansa kruunun jatkoheikkenemisen suhteen.

DB X-TRACKERS DJ EURO ST.50 S. 1
http://etf.onvista.de/snapshot.html?ID_INSTRUMENT=16426178&SEARCH_VALUE=DBX1SS

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Arvo-osakkeista ja Taurus Capital-listasta

Aluksi taustaa arvo-osakkeista:
Vuonna 1934 ilmestyneessä teoksessaan Security analysis arvo-osakesijoittamisen grand old man Benjamin Graham yhdessä David Doddin kanssa nosti esiin arvo-osakkeen vastakohtana glamour-osakkeelle. 

Merkittävä ja uuraanuurtavaa arvo-osakkeisiin sijoittamiselle oli myös kolmikon Lakonishok, Shleifer, Vishny tutkimus Contrarian investment, extrapolation and risk vuodelta 1994. Siinä osoitettiin vuosien 1968–1994 aineistolla arvosijoittamisen ylituotto käyttäen useampaa mittaria arvo-osakkeen määrittelyyn.

Nyt Brandes Institute on uudistanut tämän tutkimuksen (Values vs. Glamour: A Global Phenomen) vuoteen 2008 ulottuvalla aineistolla. Arvosijoittamisella on edelleen saanut ylituottoa.
Arvo-osakkeet tuottivat USA:n markkinoilla 6,8 % paremmin kuin muut osakkeet ja vastaavat small cap yhtiöt tuotti vielä paremmin eli 9,7 %. USA:n ulkopuolisissa maissa kaikkien  arvo-osakkeiden ylituotto oli 8,6 % ja vastaava small cap tuotto 9 %.

 

Kuten aikaisemmin on ollut puhetta Taurus Capital ylläpitää pohjoismaista osakkeista arvosijoittamiseen sopivaa osakelistaa. Tässä näytteeksi joitain listauksen kärkiyhtiöitä. 

Helsinki osakkeet

Osake
 
 
Outotec Oyj
 
 
Konecranes Oyj
 
 
Nordic Aluminium Oyj
 
 
Raute Oyj
 
 
Tekla Oyj
 
 
Rautaruukki Oyj
 
 
Poyry Oyj
 
 
Martela Oyj
 
 
Lemminkainen Oyj
 
 

 
Yritysluokitus: Large Cap

Osake
Pörssi
 
Outotec Oyj
HEL
 
StatoilHydro ASA
OSL
 
Dampskibsselskabet NORDEN A/S
CPH
 
JM AB
STO
 
Aker Solutions ASA
OSL
 
Konecranes Oyj
HEL
 
SSAB Svenskt Stal AB
STO
 
Lindab International AB
STO
 
Yara International ASA
OSL
 

 
Kaikki pohjoismaiset

Osake
Pörssi
Yritysluokitus
Acta Holding ASA
OSL
Small Cap
Blom ASA
OSL
Small Cap
Outotec Oyj
HEL
Large Cap
StatoilHydro ASA
OSL
Large Cap
Odd Molly International AB
STO
Small Cap
Dampskibsselskabet NORDEN A/S
CPH
Large Cap
Cision AB
STO
Mid Cap
Semcon AB
STO
Small Cap
BE Group AB
STO
Mid Cap
TGS-NOPEC Geophysical Company ASA
OSL
Mid Cap

 

 

Brandes Institute: Values vs. Glamour: A Global Phenomen:
http://www.brandes.com/NR/rdonlyres/58C22662-D27C-4C7C-8968-BA8277189F4D/0/ValuevsGlamourTheValuePremiuminNonUSMarkets1206.pdf

Taurus Capital:
http://www.taurus-capital.fi/

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Nokia julkaisee tänään uuden gadgetin eli N97

Nokia julkaisee tänään uuden puhelimen, jossa on poikkeuksellisen seksikästä "hardwarea".

Usein uutuuksien julkaisua edeltäneet kuvavuodot vievät terää viralliselta lanseeraamiselta; paitsi Applen tapauksessa, jonka fanaattinen kannattajakunta ennakohypettää pikkuvuotojen perusteella uuden tuotteen poikkeukselliseen mediamenestykseen.

Edes Google ei pysty vastaavaan. Nokian median hallinta on varsin konservatiivista, vähäeleistä ja varovaista.

Mutta viime aikoina on näkynyt muutoksen merkkejä.

Olli-Pekka Kallasvuo paukutteli henkseleitä Lontoossa, näin muistelen, ja lupaili Nokialle mahtavaa menoa lamasta huolimatta. Vastaavasti erilaiset ennustuslaitokset povaavat kännykkämyynnille maailmanlaajuista laskua.

Käykö niin, että Nokia tekee sen taas. Jollei nyt ihan julkista ihmepuhelinta, mutta saa myynti- ja jakelukoneistonsa sellaiseen iskuun, että tulosta tulee vastoin ennustajaeukkojen ja -ukkojen arvailuja.

Tänään näemme kuvia Nokian uutuudesta. Kuka tietää, mitä sillä voi tehdä?

1.    Onko uusi vessapaperirulla?
2.    Onko uusi rengas?
3.    Onko Reino vai Ainoa?
4.    Onko Mikko PC?
5.    Onko kosketeltava vai querty?
6.    Onko telkkari vai känny?
7.    Onko miniläppäri vai just another phone?
8.    Onko todellinen uutuus?

Editoin 2.12.2008 kello 12:13 palattuani sorvin ääreen ja silloin KL tiesi jo kertoa uutisena Barcelonasta, että uusin on nimeltään N97 ja iskee kauppoihin (hits the stores) 900 euron hintalapulla. Nokian tiedotus nostaa N97 parhaimmaksi puhelimeksi "ever", mutta malttakaamme käyttäjien kokemuksia. Kilohinnassa ei ole Nokian näkökulmasta valittamista. Tähänkö veronpalautukset tuhlataan?

Lisäys: 2.12.2008 kello 12:58 Aiheesta voi myös jaikua! Ja Janne kirjoitti N97:sta Kauppalehdessä.

 

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

JIIHAA, UUNITUOREITA UUTISIA!

Kyllä tämä nykymaailma on sitten hieno. 24 / 7 saa esim. kännykkään (tai ainakin satelliittipuhelimeen) minne tahansa maailmaa uutisia reaaliajassa. Oma henk.kohtainen uutisten kerääjäni on tänään välittänyt minulle uutisen , joka on aikaansaatu 14:27 USA:n itäistä aikaa. Sen mukaan:

USA SIIRTYI TAANTUMAAN,

ja tämä tapahtui - vuosi sitten

Odotan kuumeisella jännityksellä, tuleeko uutinen USA:n siirtymisestä LAMAAN jo niinkin pian kuin 2010-luvulla.

Tällaisten uutisten edessä tarjoan omat periaatteeni:

Sijoittajalle tärkeintä on:

- pääoman asemesta oma pää

- kyky nähdä metsä puilta

- näkemys, sillä mikrouutisten perässä juostessa häviää takuuvarmasti finanssitalojen vinttikoirille. Fiksumpaa kuin juosta sähköjäniksen perässä on hahmottaa sähköjäniksen ellipsin muotoinen rata eli SUHDANNEMEKANISMI, josta Englannissa on jo teollistumisen ajaltakin empiiristä kokemusta yli 200 vuoden takaa ja mille mekanismille on olemassa teoreettinen selityksensä tyyliin: kun tarjonta ylittää kysynnän jne.

Näkemys eli visio on välttämätön, koska osakkeet kannatti myydä viimeistään kesäkuussa 2007. Myyminen nyt "uutisen" tultua on hiukka myöhäistä, koska markkinat ennakoivat. Seuraavaksi markkinat muuten ennakoivat pohjaa ja käännettä ylöspäin. Siitä saataneen uutisia jo 2020-luvulla - edellyttäen, että pohja juuri nyt on lähellä.

 

 

 

http://www.reuters.com/article/businessNews/idUSTRE4B05YX20081201?feedType=RSS&feedName=businessNews

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus joulukuu /2008

Katsaus joulukuu /2008          Kai Nyman         

Tämä katsaus julkaistaan kuukausittain  Piksu taloussivuilla
Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.  

 

Maailmantalouden sentimentti

 


Source: http://www.ism.ws

Teollisuustuotanto supistuu kaikkialla ja USA:ssa jo kulutustavroidenkin ostaminen laskee. Sentimentit ovat heikolla tasolla joka puolella maailmaa - palkat eivät nouse ja työttömyys lisääntyy.  Osakkeet ovat syöksyneet alaspäin enemmän kuin koskaan lähes sataan vuoteen ja niiden arvot heittelevät enemmän kuin koskaan meidän elinaikanamme. Kauhu ja pelko ovat ottaneet vallan ja sijoittajat pakenevat markkinoilta kuka minnekin pelastaen sen mitä vielä on pelastettavissa.

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden tulevaisuuden odotukset ovat laskeneet edelleen joka puolella maailmaa (JP-Morgan yllä olevassa kuvassa). Samaa yksituumaista viestiä kertovat OECD, IFO, ISM ja ECB. Viime kuussa vastatuuleen pyristellyt Brasilia on nyt liittynyt laskijoiden joukkoon.
 
Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on nyt romahtanut joka puolella maailmaa. Vastaavaa tuomiopäivän tunnelmaa ei ole ollut koskaan.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ennustavat nyt entistä voimakkaampaa taantumaa ja USA:n osalta tulevaisuuden odotukset ovat pitkälläkin tähtäimellä laskeneet. Euroopaan korkomarkkinat ennustavat hieman positiivisempaa pitkän aikavälin kehitystä.

Keskuspankit tarjoavat nyt halpaa lyhytkorkoista rahaa ja pankkien halventunut ottolainaus alkaa vihdoinkin näkyä myös antolainauskoroissa. Tämä näkyy puolen vuoden tai vuoden kuluttua reaalitaloutta piristävänä tekijänä.

Inflaatio on nyt lähtenyt  laskuun ja niinpä keskuspankkien korkolvytykselle on tarjoutunut lisää tilaa. Voimmekin odottaa että lyhyet korot laskevat edelleen.

Reaalitalous

Maailmankaupan (Baltic dry index)  ja teollisuustuotannon kasvu on käytännössä pysähtynyt ja läntinen maailma on ajautunut lamaan. Vaikutukset ovat nyt alkaneet näkyä myös kaukoidän kehittyvillä markkinoilla.

IMF on viimeisten kuukausien aikana tavan takaa korjannut alaspäin maailmantalouden vuoden 2009 kasvuennustettaan. Nyt kasvuksi ennakoidaan noin 2,2%. Teollistunut maailma on käytännössä stagnaatiossa tai lamassa ja kehittyvät maat kasvavat runsaan neljän porsentin vauhdilla. Käänne parempaan tapahtuu IMF:n mukaan vuoden 2009 loppupuolella. 

Yritysten mahdollisuudet tehdä tulosta ovat viimeisten parin kuukauden aikana parantuneet:

  • rahan hinta laskee (halvemmat korot ovat nyt alkaneet näkyä yrityslainoissa)
  • raaka-aineiden hinnat laskevat
  • palkkakustannukset eivät nouse
  • myytävien tuotteiden hinnat ovat nousseet (inflaatio on ollut kohollaan)

Parempi tuloksentekokyky realisoituu yritysten tuloksiin suurin piirtein puolen vuoden viiveellä - siis ensi kesästä alkaen.

Kiinteistömarkkinat

Kiinteistöjen hinnat laskevat edelleen USA:ssa, mutta myyntiajat eivät enää pitene. Vanhojen asuntojen myyntimäärät ovat kääntyneet nousuun - ja valoa näkyy siis tunnelin päässä.

Joissakin Euroopan maissa on selvää hintakuplaa asuntomarkkinoilla, mutta täällä ei ole annettu lainaa yhtä leväperäisesti ja asuntojen mahdollinnen hinnanlasku ei kaadu pankkien syliin. Siis kriisiin ei ole täällä aineksia. 

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinat ovat lokakuun osavutiskatsauksen yhteydessä ajautuneet paniikkiin - kurssit nousevat ja laskevat jopa kymmenen prosenttia päivässä sellaisissakin maissa kuten Japani ja USA. Velaksi ostaneet sijoittajat ajautuvat äkillisiin pakkomyynteihin ja markkinoilla myydään osakkeita hinnalla millä hyvänsä. NYT ON PÖRSSISSÄ ALE.

Vaikka osakkeet ovatkin laskeneet yhtä paljon kuin viimeksi 1930 luvun alussa niin vastaavaan kriisiin ei ole aineksia - maailmantalous kasvaa edelleen ja rahoitusjärjestelmä kestää. Työllisyys ei ole romahtanut ja yhteiskunnan tuki huono-osaisille on paljon parempaa kuin 1930 luvulla.

 

Edelliset katsaukset:

marraskuu 2008, lokakuu 2008, syyskuu 2008  elokuu 2008,  heinäkuu 2008, kesäkuu 2008toukokuu 2008huhtikuu 2008maaliskuu 2008,: helmikuu_2008, tammikuu 2008 joulukuu 2007 marraskuu 2007 , lokakuu 2007  syyskuu 2007 elokuu2007 , heinäkuu 2007 kesäkuu 2007  toukokuu_2007huhtikuu 2007  maaliskuu 2007 :tammikuu 2007joulukuu2006, marraskuu 2006, lokakuu 2006 , syyskuu 2006 elokuu2006, heinäkuu2006,  kesäkuu 2006 ,toukokuu2006

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kasvottomat Korporaatiot - Faceless Corporations

Washington postissa oli mielenkiintoinen haastattelu, Miksi amerikkalaiset velkaantuivat?

Kiinteistölainat kasvottomilta korporaatioilta.

Kiinteistölainaa ei enää oteta paikalliselta pankilta ja tutulta pankinjohtajalta. Sopimukset tehdään kasvottomien korporaatioiden kanssa. Neuvotteluosapuolet ovat etäisiä toisilleen ja lainanottajalle lainanantajan kasvottomuus vähentää myös tiukan paikan sitoutumista takaisinmaksuun.

Elämänlaatua luottokortilla.

Markkinataloudessa luottokortilla elintason korottaminen onnistuu tavaroiden ja ulkoisten symbolien kautta niin kauan kuin limiittiä riittää. Monet henkilökohtaisen konkurssin tehneistä halusivat vain ilmaista omaa asemaansa uusimmilla vehkeillä, autoilla, koneilla ja laitteilla.

Vähävaraisten vaikeudet kasaantuivat.

Vähävaraiset joutuvat ensimmäisinä vaikeuksiin. Rahahanojen sulkeutuminen ei välttämättä estä alamäen jyrkkenemistä. Moni hakee apuaa pelipöydästä tai vedonlyönnistä. Kasinot ja peliluolat vetävät rikkaiden lisäksi myös varattomia onnen onkijoita ja peliriippuvaisia puoleensa. Persaukiset pelaavat kavereittensa, tuttaviensa ja sukulaisten rahoilla, kunnes sekin luottohana sulkeutuu.

Käteisellä maksaminen ja säästäminen muodikkaaksi.

Amerikkalaiset joutuvat muuttamaan tapojaan. Velaksi ostamisen tilalle tarvitaan "pay-as-you-go" eli käteisellä ostaminen ja säästäminen on tehtävä uudelleen muodikkaaksi.

Yli varojen eläminen.

Lukuisat luottkortit tekevät liian innokkasti mainoksia lukevan kaupoissa ja putiikeissa kiertävästä kulutusriippuvaisesta helpon saaliin. Tota mä tahdon. Voi miten makee. Tuollaista minulla ei ole. Uusi auto parantaisi itsetuntoa. Reimuloma hiihtokeskuksessa nostaa murheen laaksosta.

Luottokriisi ja pankkiirit

Finanssikriisin syitä ei pidä kokonaan latoa pankkiirien ja finanssinerojen niskaan. Meissä kaikissa asuu pieni kulutusriippuvainen, joka nauttii ostamisesta, hyvästä ruoasta, viineistä ja hepeneistä. Kasvottoman pankkiiriliikkeen syyllistäminen helpottaa ehkä omaa oloa, mutta kyllä tälle kriisille löytyy myös kollektiivinen selitys.

Suomalaiset?

Mutta Suomessahan kaikki on hyvin, eikö? Olemme vakaita väinämöisiä, ostamme harkiten, kulutamme kohtuudellisesti, hullu mies Huittisista ehkä syö enemmän kuin tienaa, mutta muutoin olemme aivan toista maata kuin amerikkalaiset. Ideaparkit ja ostosparatiisit eivät tietenkään ole tehneet meistä aivottomia kulutusrobootteja. Ei pienintkään pistosta rinnassa. Lintukodossa kaikki hyvin.

 

 

 

 

Tämän taantuman stoori?

Mitä tästä seuraavaksi? Tiedämme suunnilleen miten tänne on tultu, mutta missä ulospääsy? Mikä on seuraava peli ja missä kortit jaetaan?

90-luvun alussa teeman tiivisti "Suomen ja joidenkin muiden maiden kärsimys. Suomea vahingoitti valuutan romahtaminen ja idänkaupan jämähtäminen, mutta vaikka muu Eurooppa ei ehkä loistanutkaan, eipä hätääkään juuri ollut. Ulos tultiin vientiteollisuuden, Nokian ja Euroopan yhdentymisen myötä."

2000-luvun alun voisi kuvata näin - jos tuota voi edes taantumaksi nimittää: "Järjettömyyksiin kohonneet internet- ja it-osakkeet romahtivat, ja noilla aloilla kävi katokin. Perusteollisuus porskutti vaan."

Mutta nyt tämä aika - voisiko tässä jotenkin näin:

- yksityiskohtiin menemättä: uudistuva Internet mahdollistaa kestävät ja monipuolistuvat businessmallit, jotka jakavat vaurautta tavaroiden ja palveluiden tuottajille täysin uudella tavalla

Käyttäjän J.Vahe kuva

Finanssikriisin otsikoita:

- Kapitalistinen järjestelmä pystyy selviämään nykyisistäkin vaikeuksista

- Amerikassa jo merkkejä, jotka viittaavat talouselämän tervehtymiseen

- Hintain lasku maailmanmarkkinoilla toistaiseksi eduksi kansantaloudellemme

- Suuremman osan pulakauden aiheuttamista vaikeuksista olemme sivuuttaneet paremmin kuin muut maat

- Korkotaso laskee meillä varmasti, joskin hitaasti

- Valtion talous ei ole mukautunut uuteen hintatasoon eikä kansantaloutemme kantokykyyn

- Syytä toivottomuuteen ei ole

Otsikot ovat peräisin esitelmästä, joka pidettiin edistyspuolueen puoluekokouksessa säätytalossa, puhujana Risto Ryti ja päivämääränä 19.4.1931.

Otsikot ovat nykyihmiselle tuttuja, mutta sisältö ei. Ryti käytti 1930-luvulla kovia otteita talouslamassa puhuen esim. “Tyhjän kukkaron diktatuurista”.

Umpivihreään väärään suuntaan kohti Samsøtä

Maanantain lehdessä taas joku umpivihreä töpselisähköä käyttävä toimittaja kertoili tanskalaisten satusetien sepittämiä juttuja Samsøn energiaomavaraisuudesta. Jo aikaisemmissa tästä satujen saaresta kertovissa uutisissa on käynyt ilmi, että lähes kaikki saaren ajoneuvojen polttoaine on raakaöljystä peräisin ja merkittävä osa taloista käyttää lämmityksessä kaasua tai öljyä.

Mutta saarella on Energia Akatemia, joka sitten kertoo soveltuvaa energiatietoutta. Sen sivuilta käy ilmi, että 70 % saaren rakennuksista lämpiää uusiutuvalla energialla ja paljolti olkipohjaisella kaukolämmöllä.. Ajoneuvojen kuluttama bensiini ja öljy puolestaan kompensoidaan 100-prosenttisesti tuulisähköllä. Tällä samalla perusteella Uusimaa on sähkön tuotannossa CO2-vapaa maakunta kun siellä kerran tuotetaan kahdella atomivoimalalla enemmän sähköä kuin mitä maakunnassa kuluu.
 
Lämmityksessä käytetyn oljen ekologisuudesta voi esittää voimakaan epäilyksen. Lainaan tähän erästä Helsingin Sanomissa ollutta järkevää kirjoitusta:
”Energiaintensiivinen ja runsaasti lannoitteita tarvitseva maatalous tuottaa paljon hiilidioksidia ja typpioksiduulia. Silloin kun biopolttoaineiden viljely vie hyvin paljon lannoitteita, se voi todella jopa lisätä ilmastoa lämmittäviä päästöjä.”
Hirvittävä totuus biopolttoaineista, 26. 11. 2007 kello 13:37 Risto Isomäki
 
Vaikka tähän tanskalaiseen energiaihmeeseen on saatu valtion tukea, on maksajaksi jäänyt kuluttaja. Energia Akatemian sivuilla on erilaisia hintoja myytävälle kaukolämmölle välillä 120 – 155 USD/ MWh. Mainittakoon, että Helsingin energialaitoksen syyskuun kaukolämpöhinnat olivat välillä 48,95-79,71 €/MWh (veroineen ja liittymän kuoletuksineen). Tuolla hintatasolla Helsingin energialaitos tilittää liki kolmanneksin liikevaihdostaan omistajilleen, helsinkiläisille veronmaksajille voittona.
 
Eli on toki mahdollista korkeilla hinnoilla ja kompensoimalla uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä mahdollista väittää olevansa umpivihreä, mutta onko se kestävän kehityksen mukaista?
 
Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Jos innovaatioiden kaupallistaminen olisi helpompaa

 

Oululainen Elektrobit on viidessä vuodessa sijoittanut yli 100 miljoonaa euroa tuotekehitykseen. Muistelen, että Applen iPhone kehitys maksoi tuon verran. Elektrobitin kunnianhimoisena tavoitteena oli oman älypuhelimen lanseeraaminen.
 
  1. Oma älypuhelin
  2. Wimax tuotekehitystyö (syyskuussa 2008 suuria alaskirjauksia Wireless-liiketoiminnassa)
  3. Softaa autoteollisuudelle
 
Pörssilistatulla Elektrobitillä on edelleen, tappioputkestaan huolimatta, kassassa rahaa. Vuoden 2006 lopussa kassavarat olivat 125 miljoonaa euroa ja syyskuussa 2009 rahaa oli kirstun pohjalla vielä 67 miljoonaa euroa.
 
 
Elektrobit Oyj (brändinimi EB) on oululainen yritys, jonka toiminta liittyy langattomaan tietoliikenteeseen ja auto-ohjelmistoihin. Yrityksellä on omia tuotteita, joiden lisäksi se tarjoaa asiakkaille erilaisia tuote- ja järjestelmäratkaisuja sekä suunnittelupalveluja.
 
Yhtiön palveluksessa on noin 1 700 henkilöä 7 eri maassa (2007 lukuja Wikipediasta). EB muodostuu kahdesta liiketoimintasegmentistä, langaton tietoliikenne ja auto-ohjelmistot.
 
Kahden viime vuoden aikana kassavirta on kääntynyt 52 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Kovin ja kallein takaisku on ilmeisesti omasta älypuhelinhaaveesta luopuminen. Uuden puhelinmallin tuotekehitykseen pitänee panostaa 30 – 50 – 100 miljoonaa euroa.
 
  1. Miksi Apple onnistui?
  2. Mikä esti Elektrobitin älypuhelimen onnistumisen?
  3. Riskinottovalmiutta Elektrobitillä on ollut
  4. Panostuksesta huolimatta luisi jatkuu
 
Tuotekehitys on jännää ja suomalaisille teknologiayrityksille rakasta puuhaa. Kaupallisten innovaatioiden aikaansaaminen on kuitenkin huisin paljon vaikeampaa.
 
Lähes velattomalla Elektrobitillä on edelleen noin 130 miljoonaa omia pääomia. Yhtiö kestää nykyistä 30 miljoonan euron tappiotasoa muutaman vuoden.
 
  • Elektrobitin suuromistaja, oululainen Juha Hulkko (luo yhtiön päälinjat)
  • Toimitusjohtaja Pertti Korhonen (ex-nokialainen)
  • Hallituksen ex-puheenjohtaja J.T. Bergqvist (ex-nokialainen)
 
Elketrobit ja oululainen JOT Automation menivät yhteen kuusi vuotta siteen (2002). Fuusion jälkeen EB:n toiminalle on etsitty uutta suuntaa. Nykyisen johdon aikana yritys on liukunut yhä jyrkempään alamäkeen. Lisätietoja muutoksista saadaan tällä viikolla.
 
Elektrobitin markkina-arvo on kolmessa vuodessa pudonnut 300 miljoonasta eurosta 52 miljoonaan euroon.
 
  • IT-miljonääri Juha Hulkko omistaa viidenneksen yhtiöstä (20 %)
  • Hulkon sakepotin arvo on laskenut 60 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon
  • Bergqvist omistaa myös Elektrobitiä
 
”EB:n hallituksen puheenjohtaja on vuoden 2006 alusta ollut J.T. Bergqvist. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Pertti Korhonen. Vuoden 2007 liikevaihto oli 144,3 miljoonaa euroa (182 milj. euroa vuonna 2006). Yhtiön osake on noteerattu Helsingin pörssin päälistalla vuodesta 1998. Yhtiöllä oli 28 443 rekisteröityä osakkeenomistajaa (31. joulukuuta 2007). Suurin omistaja on Juha Hulkko 21,3 % omistuksellaan (31.12.2007)”, tietää Wikipedia.
 
Vilkaisin silkasta uteliaisuudesta Suomi24 keskustelua Elektrobitistä.
 
Moi,
Onko tietoo minkälainen paikka työantajana?
Onko kilpailukykyinen palkkataso?
Onko ilmapiiri hyvä vai huono?
Onko parempi vai huonompi kuin Nokia?
Mieluiten kommentit nykyiseltä/entiseltä elektrobittiläiseltä.
Kiitos!
 
  • Suomi24 keskustelee kommenteista valitsin tämän: ”aika tyypillinen suomalainen it-alan alihankintafirma?”
 
  • Oma teoriani ”hyästä ilmapiiristä” innovaatioita synnyttävänä ympäristönä ja tuloksentekijänä saa vettä niskaan tässä kommentissa.
 
 
  • The ebway! ei myöskään anna rohkaisevaa kuvaa
     
  • Tuskin tässä on vielä koko totuutta. Suomalainen IT-teollisuus kaipaa uusia onnistujia. Mikä neuvoksi? Onko kellään tietoa paremmista toimintamalleista? Elektrobitillä ja oululaisilla innovaattoreilla on takana hienoja menestystarinoita. Miksi Oulun ihme ei toimi 2000-luvulla?

 

 

Kaikkein pahimmat argumentaatiovirheet energia-alasta

Vastaani tulleista energia-alaa koskevista väitteistä kaikkien pahimmat löytyy usein "taloustoimittajilta" tai oikeastaan kotitaloustoimittajilta. Helsingin Sanomien Koti ja tyyli palstalla on 21.11. kirjoitus "Valoa varjoihin - tunnelmallisen ja turvallisen pihan saa ekologisimmin aurinkoenergialla". 

Jutussa oli mm. lause “Yhä useampi valitsee kuitenkin edullisen ja turvallisen aurinkoenergian”.
Valitettava ja tavanomainen virheajatus kirjoituksessa on, että käyttökustannuksiltaan halvin sähköjärjestelmä olisi myös ekologisin ja että ekologisin olisi myös halvin. Tai että turvallisuus kulkisi käsi kädessä ekologisuuden kanssa.  Jo käytännön järki sanoo, että ekologisin vaihtoehto on olla valaisematta metsiä, pihoja ja puita. Mutta kun järkevistä asioista ei saa hyviä juttuja, niin sitten kirjoitetaan järjettömyyksiä.
 
Aurinkosähkön ekologisuudesta voi olla montaa mieltä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että aurinkopaneelien valmistamiseen tarvitaan koko joukko uusiutumattomia luonnonvaroja, valmistukseen kuluu runsaasti energiaa ja valmistuksen yhteydessä syntyy paljon haitallisia saasteita.
Niinpä Richard Corksih kirjoitti vuonna 1997 tutkimuksen nimeltä Corksih, Richard. “Can Solar Cells Ever Recapture the Energy Invested in their Manufacture?” lehdessä Solar Progress Vol 18, page 16.
 
Kun katselin netissä olevia tuoreempia kirjoituksia aiheesta, tilanne alkaa olla hiukan valoisampi. Ilmeisesti nykyään aurinkokennot tuottavat enemmän sähköä kuin mitä niiden valmistuksessa on kulunut, päinvastoin kuin USA:n maissietanoli.
Utrechtin Yliopiston tutkijat Phylipsen ja Alsema esittävät omassa tutkimuksessaan (Environmental life-cycle assessment of multicrystalline silicon solar cell modules), että aurinkokennojen valmistuksen ympäristövaikutukset alkavat olla parempia kuin huonoimman käytössä olevan nykyteknologian hiilivoiman ympäristövaikutukset. Selvityksen kohteena oli CO2, SO2, NOx, happamuuspotentiaali ja primäärienergian kulutus. Näiden kaikkien suhteen aurinkokennojen valmistus ja sähkön tuotanto niillä oli ekologisempaa kuin keskimääräinen hollantilainen hiilivoimalla tuotettu sähkö.
 
Haittapuolista jäljelle jää vain hinta, joka ei edelleenkään ole vastoin HeSa:n taloustoimittajan väitettä edullinen. Mutta useampi aurinkokennojen tulevaisuutta ennakoiva selvitys kertoo, että myös hintataso tulee jo lähimmän viiden vuoden aikana tavoittamaan konventionaalisen energiantuotannon tason.
 
Tämän johdosta sijoittajan kannattaa tosissaan suunnata katseena aurinkokennojen valmistuksessa toimiviin yhtiöihin.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Intia on ihan mukiinmenevä sijoituskohde

Kehittyvät maat kiinnostavat sijoituskohteena nyt kun kehittyneiden maiden talous on pysähtymässä.

Alla olevissa graafeissa on Economist lehden ja muiden lähteiden kertomaa tietoa Intian taloudellisesta kehityksestä.

Kaaviosta havaitsemme seuraavia (mediassa monasti virheellisesti esitettyjä) seikkoja:

  • Intian vaihtotaseen vaje (violetti, oikea asteikko) on parikymmentä miljardia, mutta suhteutettuna maan kokoon ja bruttokansantuotteen kasvuun tämä on erittäin pieni alijäämä; Intian vaihtotase on tasapainossa ja maa ei kokonaisuutena velkaannu eikä anna velkaa. Sen sijaan Intian valtio velkaantuu koko ajan merkittävästi (ei kuitenkaan näy näistä käyristä).
  • Intian kauppatase (vaalean sininen, oikea asteikko) on merkittävän alijäämäinen ja Intia ei siten ole varsinainen maailmantalouden teollisuustuottaja vaan päinvastoin tavarantuoja. Intia on sen sijaan palveluviejä (ohjelmistokehitys,...) - siksi vaihtotase on niinkin hyvä.
  • Intian teollisuustuotannon kasvu (kirkkaan punainen käyrä, vasen asteikko) on melko vaatimatonta ja laskusuunnassa
  • Bruttokansantuotteen kasvu (oranssi, vasen asteikko) on vielä hyvää kahdeksan prosentin tasoa - mutta teollisuustuotannon vaimea kasvu uhkaa hyydyttää kokonaistalouden
  • Inflaatio (keltainen) laukkaa kymmen prosentin vauhdilla mutta Intian keskuspankki elvyttää IMF:n kehoituksesta taloutta pitämällä korot (sininen) seitsemän prosentin tasolla. Tämä on selvästi riski - voi vain toivoa ettei inflaatiosta tule pysyvä tai peräti kiihtyvä ilmiö.

Intia on kokonaisuudessaan hyvä sijoituskohde: pörssin P/E arvot ovat alhaiset, Intialla ei ole merkittävää vaihtotaseen vajetta ja bruttokansantuote kasvaa tervettä seitsemän prosentin vauhtia. Riskeinä ovat valtion velkaantuminen, inflaatio ja teollisuustuotannon vaimea kasvu joka voi heijastua myös bruttokansantuotteeseen. Korruptio ja huonosti toteutetut infrastruktuurihankkeet tuntuvat pitävän Intiaa hieman Kiinaa huonommassa vedossa.

Intian indeksiä voi ostaa USA:n pörssistä esimerkiksi kaupankäyntitunuksella INP.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Luottamuspääoman kasvattajia tarvitaan

Olen tänä aamuna lukenut Washington Postia ja New York Timesia. Ongelmien kasautuminen jatkuu Amerikassa, vaikka uusi puhetaitoinen presidentti on valittu. Citygroup on joko myynnissä tai edessä saattaa olla vieläkin vaikeampi kohtalo. Yhdysvaltojen autotehtaat keikkuvan konkurssin partaalla, GM, Ford ja Chrysler odottavat valtion kurttuisesta kädestä $25 miljardia, jotta Detroitin ja Amerikkalaisen vapauden ja unelmien täyttymys – dollarihymy – olisi vielä kuluttajien saatavilla vuoden 2009 jälkeen.
 
Kuvitelkaa, jos burgerikansalaisten on pakko sulloutua Toyota Mark II:seen ja jos talon etupihalla ei enää ole neljästä viiteen citymaasturia.
 
Elämme toki mielenkiintoisia aikoja myös Suomessa. Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila arvuutteli tällä viikolla, että ”emme pääse kuin villakoira veräjästä”.
 
Jos maailmantalous kaatuu, ei Suomi, jonka BKT:stä yli 40 prosenttia (vai oliko 45 %) tulee viennistä, voi pysyä pystyssä kotimaisella kulutuksella.
 
Tänä jouluna joulupukin luottokortista loppuu luottolimiitti. Eihän sitä pätäkkää ole valtionkaan kirstussa määräänsä enemmän, joten velalla elvyttämiselle tulee sitäkin kautta rajana vastaan.
 
Mutta, miten kukin meistä taapertaa tästä eteenpäin? Ei saa jäädä tuleen makaamaan. On keksittävä uusia tuotteita ja palveluja. Maailmanloppua ei vielä tälläkään menolla tule. Mailamassa on yli kuusi miljardia nälkäistä suuta. Puhdasta vettä ja juotavaa tarvitse jokainen. Jonkunlaisissa ryysyissä on kuljettava ja rakennuksiin on saata lämpöä ja sähköä. Ilman sähköä blogaaminen loppuu kuin seinään ja sitä tuskin kukaan meistä toivoo.
 
Pää kylmänä, sydän syrjällään, mutta mieli virkeänä joudumme suunnistamaan läpi sumuisen talousmaiseman. Tulevaisuuden turvasatamia ja elinvoimaisia saarekkeita nousee Fenix-linnun tavoin tuhkasta. Joka syksy luonto vetäytyy kuoleman kautta talviuneen, mutta keväällä kukat ja kasvit nousevat entisellä voimalla.
 
Seuraan maailman menoa ja kirjoitan näistä aiheista voidakseni omaksi iloksi arvuutella, mistä ne tulevaisuuden tappajasovellukset tulevat (killer applications). Haluan olla mukana tekemässä jotain uutta. Piksu on eräs niistä ympäristöissä, joissa luodaan tulevaisuuden talousnavigoinnin malleja. Täällä on menneen manaajia ja tulevaisuuden näkökulmien rakentajia.

Vaikeina aikoina on hyödyksi, jos ympärillä on ajattelevia ihmisiä. Toivottavasti houkuttelemme lukijoiksi viisaita selviytymisstrategioiden rakentajia.

Maailmanluokan taloustaantuman rakennusmiehet ja -naiset onnistuivat hämäämään miljoonia ihmisiä. Ongelmat eivät ole yhden tai muutaman luovan pankkitoiminnan (creative banking) kehittäjien syytä. Moni muu lähti innolla mukaan "velkavipuun".

Selviäminen edellyttää myös miljoonien ihmisten avointa ja saumatonta yhteistyötä. Luottamuspääomaa on syöty hirmuisia määriä. Avoimelle vuorovaikutuksella voimme palauttaa sitä edes pieniin yhteisöihin.

Pysykää kanavalla. Keskustelu jatkuu Piksussa ja http://kknetwork.ning.com/

 

 

 

 

 

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Elämme hienoa aikaa, mutta emme osaa arvostaa sitä

En yleensä pidä Youtube-videoiden katselusta, puhumattakaan videoiden linkittämisestä. Mutta tämä video on sen verran hauska, että se on pakko linkittää tänne!

Katso siis Conanin showssa olevaa Loius CK-vierasta, joka arvostelee nykyistä hemmoteltua sukupolvea, joka ei ymmärrä, miten hienossa ajassa he elävät.. Uskomattoman hauska!

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suomen sotahistorian lyhin päiväkäsky:

“No nyt, pojat!”

 

Kenraaliluutnantti Woldemar Hägglund VII armeijakunnalle kesällä 1941.

 

 

Minä ostan. Hägglund ei sellaista sanonut. Hän ei myöskään puhunut mitään tytöistä tai naisista.

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Korkokehitys ennakoi osakemarkkinoiden pohjakosketusta

Keskuspankkien viitekorot ovat ennakoineet osakemarkkinoita melko hyvin. Yksi indikaattori osakemarkkinoiden pohjakosketukselle on ollut, kun keskuspankit ovat lakanneet alentamasta viitekorkoa. Talous on yleensä alkanut elpyä 0-12 kk tämän jälkeen. Yhdysvalloissa keskuspankki FEDin kortit alkavat kuitenkin olla vähissä. Korkoja ei ole juurikaan varaa laskea lisää. Kuten vuosina 2003-04 deflaation pelko on taas palannut. Liian halpa korko 2000-luvulla toi ongelmaksi velkasijoittajat ja sai aikaa suuria hintakuplia mm. raaka-aineissa ja asunnoissa. Nyt halvan koron leikkaus lisää deflaation pelkoa, jonka riski onkin USA:ssa todellinen ja yksi mahdollinen skenaario. Onneksi Euroopassa en näe riskiä yhtä suurena. Dollari ja Jeni ovat vahvistuneet voimakkaasti lähikuukausina ja edullinen euro parantaa Euroalueen yritysten kilpailukykyä maailman markkinoilla.

Viitekoron leikkausten loppuessa on ollut hyvä hetki ostaa osakkeita. Todennäköisesti se tulee olemaan sitä myös nyt.

Vaikka Euroopan talous näyttääkin hieman pirteämmältä, on Euro alue hyvin kahtiajakautunut. Varsinkin Baltiassa ja Itä-Euroopassa on luototettu holtittomasti. Tämä on näkynyt nopeasti kohonneesta inflaatiosta mm. Virossa, Unkarissa ja Bulgarissa. Länsi Euroopassa luottokriisin pahimpia kärsijöitä ovat mm. Irlanti, Espanja, Italia ja Britannia.

Huomasin muuten Piksun sivujen kautta uutisen, jossa Pörssisäätiö on alkanut jakamaan pörssi-iltojen esityksiä netissä. Kannattaa käydä lukemassa näitä PDF-dokumentteja. Varsinkin talouskatsaukset ja tietysti firmojen esittelyt ovat loistavia apuvälineitä, kun olet tekemässä sijoituspäätöksiä.

Onko uusiutuvat energiat seuraava pörssikupla

Jo nyt puhkeavassa pörssikuplassa uusiutuvien energioiden yhtiöt ovat olleet voimalla mukana. Alueen investoinnit olivat 148 biljoonaa dollaria vuonna 2007 ja nousua edellisvuodesta oli 60 %.
Puhtaan energian indeksit nousivat voimakkaasti vuoden 2007 loppuun, kuten oheisesta kuvasta ilmenee, romahtaakseen muiden osakkeiden mukana vuonna 2008.

 

http://www.invescopowershares.com/products/overview.aspx?ticker=PBD

Tämän vuoden alamäkeen on syyt samat kuin muillakin osakkeilla, finanssikriisi ja velkapositioiden purku. Edelleen yritysten on entistä vaikeampi saada rahaa markkinoilta ja öljyn hinnan lasku on tehnyt vaihtoehtoisista energioista vähemmän houkuttelevia.
 

Mutta alan toipumiseen on muita sektoreita paremmat syyt: USA:n presidentinvaalin tulos ja liittovaltion 700 biljoonan dollarin pelastussuunnitelmaan sisältyy myös tukea vaihtoehtoisille energioille (verokevennyksiä ja tukea mm. CO2-talteenotolle). Myös CO2-emissiokauppa laajenee käsittämään uusia maita. Samoin kaikista talousongelmista huolimatta OECD maiden piirissä jatketaan säätelyn kehittämistä; energia-alalle on lopultakin tärkeämpää ennustettava kehitys kuin säädösten sisältö johtuen alan vaatimista suurista ja pitkäaikaisista investoinneista.

Myös talouden hidastumisen aikaansaama teräksen, kuparin ja muiden raaka-aineiden lasku lisää mahdollisuuksia alan investointeihin.
Toinen merkittävä alan hyvää tulevaisuutta ennakoiva tekijä on lisääntyneet Venture Capital sijoitukset alalle, arvio vuodelle 2008 on 14,2 biljoonaa dollaria jossa on reilua kasvua vuoden 2007 investoinneista 9,8 biljoonasta dollarista.

Niinpä Michael Liebreich (New Energy Finance) sanookin että jatkossa uusiutuvat energiat tulee olemaan fokusoidumpi, kevyempi, laihempi, vähemmän naivi ja paremmin varustautunut kilpaileman energiasektorilla.

Eräs mahdollisuus sijoittaa alaan on Power Shares EFT Global Clean Energy Portfolio, (PBD)
http://finance.yahoo.com/echarts?s=PBD#symbol=PBD;range=6m

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Eagles Fly kyseli KL:ssä, miksi väki siirtyy Piksuun

Hakki47,

Taivaan merkeistä...

Sosiaalisen Median käyttäjät ovat tunnetusti liikkuvaa porukkaa. Parvet siirtyvät aika ajoin alustalta toiselle. Kauppalehdessä ei ole mitään vikaa tai moitittavaa. Blogaaminen on meillä (Suomessa) vielä varsin uutta. Muutaman blogaajan siirtyminen ei heilauta Kauppalehteä, mutta Piksu piristyy tietenkin siirtymien johdosta.

 
Piksun perustajat eivät tähtää kilpailuun, mieluummin uudenlaiseen yhteistyöhön ja talouskirjoittelun laajentamiseen. KL on instituutio, jonka takana on rahaa ja valtaa. Piksu on virtuaalinen organisaatio, joka elää pyhällä hengellä.
 
Moni meistä käyttää myös muita palveluja. Facebook, Twitter, Jaiku, Pownce, Google Docs, http://kknetwork.ning.com/ jne. Minä kirjoitin mm. Taloussanomat Oma Sanassa pitkän aikaan; en ole käynyt siellä viime aikoina. Talsassakaan ei ollut mitään vikaa. Sielläkin sai lukijoita, mutta ehkei oikeastaan kukaan välittänyt blogaajien tekemisistä.
 
Who cares! Mehän olemme ruohonjurrikirjoittajia ja läpänheittäjiä. Vakavampi kirjoittaminen on journalismia. Blogaajat kuuluvat vielä meillä (maassamme) perinteisten lehtitalojen hierarkioissa alimpaan kastiin. Olemme ehkä alemmuudentuntoisia ja huomionkipeitä. Tiedä häntä, tarvitsemme enemmän aikaa muutoksen analysoimiseen.
 
Jokainen kirjoittaja kaipaa enemmän lukijoita. Muutenhan tämä on tuuleen puhumista. Ei välttämättä vastatuuleen pissaamista.
 
Ihmiset vaihtavat säännöllisesti lounasravintolaa ja kahvilaa, mutta palaavat vanhasta tottumuksesta entiseenkin paikkaan.
 
Muitten motiiveista on vaikea kirjoittaa, mutta on hienoa, että KL sallii sekä uskollisten että uskottomien kirjoittelun jatkumisen.
 
Sorrun alla olevassa luettelossa yleistämiseen:
 
  • Haluamme ehkä monipuolistaa talouskeskustelua
  • Haluamme luoda jotain uutta
  • Näköpiirissä siirtymä yksilösuorituksista massaparveiluun
  • Joukkoälyn testaaminen ja soveltaminen
  • Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
  • Luova levottomuus tekee hyvää!

 

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Kasterin untuvikko-blogi vaihtoi osoitetta!

Kauppalehden Untuvikosta sijoittajaksi blogini on elänyt hiljaiseloa vime viikot. En ole lopettamassa blogina, vaan aikaani syö taloprojekti ja muut tärkeät jutut. Julkistan nyt kuitenkin näin virallisen taantuman vallatessa Suomen ja Euroopan, että blogini siirtyy Piksun loistavan taloussivuston alle!

Muistakaa ihmiset, että taantumat, lamat ja muut kriisit ovat lähes aina olleen erinomaisia hetkiä ostaa osakkeita ja muita sijoituksia halvalla! Maltti on valttia laskumarkkinoilla, mutta ikuisesti ei kannata odottaa ostohetkeä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Myrsky ja mylväys!

Arvostan AP:n toimittajaa Tommi Melenderiä. Tuntee asiat ja osaa kirjoittaa.

Kerran pörssitunnilla Melender meni sanomaan, että sijoituksia tehdään vuosiksi, mutta lehteä joka päivä. Tämä on hyvä muistaa talousmediaa lukiessa.

TalSan mukaan asunnon saa helmikuussa "pilkkahinnalla". Jutun lukemalla näkee pilkkahinnan tarkoittavan 3 - 6 %:n alennusta! Kuinkahan paljon osakkeet ovat laskeneet?

Vanhan nyrkkisäännön mukaan otsikko on 90 % jutun huomioarvosta, mutta vain 1 % sen asiasisällöstä. Onkohan se prosenttikin liikaa? http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2008/11/17/helmikuussa-asunnon-saa-pilkkahinnalla/200829719/139

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yrityksissä pikku Hitlerit löytävät paikkansa yhteiskunnassa

Suuria yrityksiä johdetaan kuin totalitaarisia yhteiskuntia konsanaan:

  • johtajat valitaan keskusjohdon toimesta (ei äänestyksiä, ei demokratiaa)
  • yhteisön (yrityksen) etu asetetaan aina yksilön edun edelle (yksilöt irtisanotaan jos siten saavutetaan parempi tulos)
  • toimivaa vallanjakoa ei ole (toimeenpanovalta, lainsäädäntövalta(yrityksen toimintatavoista päättäminen) ja tuomiovalta henkilöityvät yleensä aina samaan keskusjohtoon

Yksilöän ja tunteiden huomiotta jättämisestä on monissa yrityksissä tehty arvo. Puhutaan "fact based decision making" periaatteesta eli tosiasioihin perustuvasta päätöksenteosta.

Lainsäädäntökin tukee tätä toimintamallia. Osakeyhtiölainsäädäntö nimenomaisesti kieltää yritystä pyrkimästä muihin arvoihin kuin osakkeenomistajan etuun.

Suuret yritykset ovat siis kuin pieniä Natsi Saksan kopioita - toimintamallit ovat samat. Mutta tämän ei tarvitse olla paha asia - yhteiskuntamme vain on sellainen ja yritystalouden optimi löytyy totalitarismista. Ainakin meillä on vapaus valita minkä yrityksen palveluksessa toimimme - se on selkeä etu jota ei ole totalitaarisen yhteiskunnan kansalaisilla.

Lisää keskuttelua tästä asiasta on käyty täällä:

kknetwork.ning.com/group/worldaffaires/forum/topics/1930-jaelkeen-hitler-nousi

Moi

Ensimmäinen blogimerkintä

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Hedge rahastoista kuluvana vuotena

Kaikki onnelliset perheet ovat samanlaisia, mutta jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan - (Leo Tolstoi: Anna Karenina). Vaikka Piksun Talouskeskusteltu-puolella on käsitelty varsin kriittisesti hedge-rahastoja ei niitä pitäisi niputtaa yhteen nippuun. Kyseessä ei ole mikään homogeeninen rahastoryhmä. Talousmediakin on osin ymmärtänyt sen ja lakannut puhumasta riskirahastoista, sijaan on otettu mm. nimitys suojarahasto.

 

Alla erä varsin hyvä ryhmittely hedge-tyyleistä, joka on peräisin FIM Maltti esitteestä.
 
Rahastojen tyylit
 
A.) Suhteellinen arvo (Relative Value)
Vaihtovelkakirja arbitraasi (Convertible Arbitrage)
Korko arbitraasi (Fixed Income Arbitrage)
Osakemarkkina neutraali (Market Neutral)
 
B.) Tapahtuma-johteiset (Event Driven)
Riski arbitraasi (Risk Arbitrage)
Ongelmayhtiöiden arvopaperit (Distressed Securities)
 
C.) Opportunistiset (Opportunistic)
Makro (Macro)
Lyhyeksi myyviä (Short Sellers)
Alue, sektori tai tyyli (Long Region,Industry or Style)
Kehittyvät markkinat (Emerging Markets)
Pitkä/lyhyt osake (Long/Short Equity (directional))
 
Ja sitten näiden rahastojen eri tyylien tuotosta löytyy mm. oheinen kuva. Valitettavasti sen ryhmittely ei satu täysin yksiin yllä olevan kanssa. Kuvan ryhmittelyn selitykset löytyy Wikipediasta:

 

Parhaiten menestyneet tyylit ovat olleet yrityskaupat, makro (joka tarkoittanee lähinnä teknistä treidausta) ja markkinaneutraali osake. Miinuksella tuotossa ovat ongelmayhtiöiden arvopaperit, Tapahtuma-johteiset, osakepohjaiset, suhteellinen arvo ja hännän huippuna vaihtovelkakirja arbitraasi

 

 
Huonolla menestyksellä ei ole oikeastaan mitään korrelaatiota tavanomaisen riskin kanssa, esim. vaihtovelkakirja arbitraasin pitäisi olla vääräriskinen strategia. Minusta tämä heijastelee parhaiten sitä, että markkinoilla on ollut paljon rahastojen pakkomyyntejä. Tällöin on myyty tavanomaista tilannetta paljon enemmän normaalioloissa strategian vastaisia yhtiöitä. On jouduttu myymään hyviä yhtiötä kun pakkotilanteessa ne ovat olleet ainoa keino saada rahaa.
Itse en näe tilanteen muuttuvan lähiaikoina tai edes vuoden, parin kuluessa, joten osaavin sijoituskohde olisi makro eli tekninen treidaus jossa kohteena ovat kaikki pörssikaupan olevat tuotteet.

 

 

 
Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kuka lukee talousblogeja?

Vanhanaikainen heitti pohdittavaksi, miltä nämä bloig näyttävät Piksussa?

Olemme suhteessa valtamediaan perässähiihtäjiä ja kävijämäärämme ovat varmasti huomattavasti alhaisemmat.

Asia ei murehdituta minua tippaakaan. Vuonna 2005 tajusin, että joku blogajafriikki Bangladeshissa luki erästä englanninkielistä blogiani (visualradio). Tuo tieto oli minulle silloin ja sen jälkeen tapahtuneen kanavakehityksen kannalta tärkeä.

Määrät ovat kiinnostavia, mutta meidän kannattaa pohtia lukijakunnan laatua. Onko meillä varsinaista asiaa? Onko talousasiaa? Pystymmekö profiloitumaan talouskirjoittamisen Parnassoksi?

Piksu kaipaa uusia lukijoita, mutta ensin tarvitaan keskustelua. Ulkoisella ilmeellä ja muilla yksityiskohdilla ei ole yhtä suurta merkitystä. Sisältö kohdalleen. Drudge Report on pysynyt saman näköisenä alusta alkaen.

Olemme haastajia. Meillä on oikeus testata juttujen toimivuutta. Meidän ei tarvitse osua oikeaan heti; ei tässä ja nyt (korjailin äsken postaukseni lukuisia kirjoitusvirheitä).

Malttia, malttia, malttia, meillä on monitaitoinen ja keskusteleva tiimi, joka miettii juttuja avoimen innovaatiotoiminnan pohjalta (Lue: Linux) ja tämä antaa meille etulyöntiaseman "Command Control" -toimijohin (Top Down) verrattuna.

Kokeilemme ja testaamme. Parhaat ratkaisut ja käytännöt syntyvät ajan myötä.

Menestyminen vaatii turnauskestävyyttä. Meillä sitä on, kun emme vielä ole pörssissäkään. Meillä on varaa innovointiin.

Ukko-Jumala meitä varjeltakoot liian varhaiselta pörssiin listautumiselta.

Moikka

Helge

PS: Semmoinen toive on, pitäisikö leipätekstin olla yhtä pykälää suurempi?

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Osakemarkkinat paniikissa - oikea aika ostaa ?

Oheisissa käyrissä on osakemarkkinoiden volatiliteettiä kuvaavan VIX indeksin arovot:

  • ensimmäisessä kuvassa on 6kk noteeraukset
  • toisessa kuvassa on noteeraukset vuodesta 1990 alkaen

Näistä käyristä voi nähdä että osakemarkkinat ovat nyt paniikissa - milloinkaan meidän elinaikanamme ei ole volatiliteetti ollut yhtä suurta kuin nyt.

Vuoden graafista voidaan lisäksi nähdä että paniikki kasvaa aina osavuotiskatsauksen lähestyessä ja helpottaa taas sitten kun uutiset ovat ohitse. Tämä on tyypillistä lamatunnelmaa - huonoja uutisia pelätään - ja niitä odotetaan.

Tilanne on kuitenkin lohdullinen. Tämän pahempaa ei ole koskaan ollut ja tuskin volatiliteetin osalta tuleekaan. Siis parempaan päin  

 

 

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit