Artikkelit aikajärjestyksessä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Maailmantalouden kasvu on pitkällä aikavälillä noususussa

 

Tässä karhumarkkinoiden kurimuksen keskellä poimin iloksenne IMF:n raportista oheiset kuvat maailmantalouden kasvusta ja ennusteet siitä miten kasvu tulee kehittymään.

Kuten kuvista on helppo havaita:

  • maailmantalous on kasvu-uralla ja kasvu on nopeutumassa
  • nyt käynnissä oleva kehittyvien talouksien stagnaatio on vain pieni paikallinen häiriö vakaassa kehitystrendissä; vastaavia on nähty ennenkin
  • taloudellisen kasvun painopiste on 1990 luvun aikana siirtynyt kaakkois-Aasiaan

Tarkempaa tietoa ja muita hyviä ennusteita löytyy IMF:n kvartaalikatsauksesta: www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2008/02/pdf/text.pdf

IMF on tällä hetkellä luultavasti vaikutusvaltaisin talousalan tietoa tuottavista instituutioista. Sen raporttien osuvuus on ollut hyvää luokkaa ja sen antamia linjoja seurataan tiiviisti suurimmissakin keskuspankeissa. IMF on mahdollisesti juuri tällä hetkellä vaikutusvaltaisempi kuin OECD.

Tuosta yllä olevasta maailman BKT:n kasvua kuvaavasta käyrästä on todettava seuraavaa: Joidenkin tutkimuslaitosten mukaan maailmantalouden kasvu on kiihtynyt 1800 luvun alun runsaasta prosentista 1900 luvun alun pariin prosenttiin ja nyt ollaan neljän prosentin tasolla. BKT:n kasvu on siis IMF:n kuvan esittämääkin pidemmällä ajalla ollut trendinomaisesti kasvavaa.

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kilpailyhteiskunta on väärä nimi kapitalistiselle markkinataloudelle

Monasti näkee tuskastelua siitä miten meidän raaka kilpailuyhteiskuntamme vie kaiken inhimillisyyden työn tekemisestä ja alistaa ihmiset petomaiseen keskinäiseen kilpailuun.

Termi kilpailuhyteiskunta pitäisi korvata asiakaslähtöisellä yhteiskunnalla

Käsitys kilpailuyhteiskunnasta on minusta väärä ja perustuu virheelliseen tulkintaan. Itse koko sana kilpailuyhteiskunta johtaa yhteiskunnallista keskustelua ja yksittäisiä ihmisiä harhaan. Paremmin kuvaava nimi olisi asiakaslähtöinen yhteiskunta. Mutta mikä on perustelu näin paljon tavanomaisesta poikkeavalle termille?

Kun pienet yrittäjät kuten esimerkiksi parturikampaamot kilpailevat ei kyseessä useinkaan ole keskinäinen kilpailu vaan parturikampaamo pärjää parhaiten, jos keskittyy miettimään sitä miten parhaiten palvelee ja mielyttää asiakkaitaan. Sama koskee kokemukseni mukaan myös suurempia yrityksiä - asiakkaiden ja kuluttajien tarpeisiin keskittyvät yritykset pärjäävät.

Keskinäiseen kilpailuun fokusoiminen johtaa harhaan - pois tärkeimmästä - asiakkaan tarpeen miettimisestä. Yritykset, jotka keskittyvät liiketoimintastrategiassaan keskinäiseen kilpailuun tulevat kopioineeksi kilpailijoiden toimintatapoja, ajautuvat vahingossa tekemään päälekkäisiä asioita ja tuelevat luoneeksi keskinäisen kilpailun mentaliteettiä myös yrityksen sisälle - ihmisten välille. Ja tämä johtaa ennen pitkään huonoon tuloskuntoon.

Asiakkaan tarvetta miettivät liiketoimintastrategiat sen sijaan johtavat siihen, että innovatiivisesti ratkaistaan asiakkaan ongelmia - keksitään uusia tuotteita ja tarpeita - löydetään uusia asiakkaaseen vetoavia mielikuvia. Tämä johtaa innovatiiviseen yritykseen - ja myös sisäinen, työntekijöiden välinen kilpailu vähenee ja syntyy tukeva ilmapiiri, joka kannustaa yhteistyöhön. Myös yrityksen työntekijöillä on tämän tyyppisessä yhteisössä mahdollisuus keskittyä keksimään uusia tapoja olla hyödyksi yritykselle ja kolleegoille - sen sijaan että työntekijät kilpailisivat keskenään siitä kuka suorittaa olemassa olevat tehtävät tehokkaimmin.

Asiakaslähtöisen yhteiskunnan syntymistä voi ja tulee lainsäädännöllisesti edistää

Tähän asiakaslähtöiseen ajattelutapaan perustuu nykyisen talousliberaalin yhteiskuntarakenteemme ylivoimainen kilpailukyky - ei keskinäiseen kilpailuun. Asiakaslähtöisen yhteiskunnan syntymistä kannattaa lainsäädännöllisesti edistää. Tässä tavoitteessa onnistuminen on todennäköisesti kaikkein tärkein tekijä kun rakennetaan globaalisti merkittävää asemaa Suomelle ja suomalaiselle tekeimiselle. 

Seuraavat toimenpiteet auttavat asiakaslähtöisen yhteiskunnan syntymistä:
  • kilpailulainsäädäntö, joka tehokkaasti estää määrävän markkina-aseman syntymistä (terveydenhuollon-, päivähoidon-, koulutuksen- ja vankeinhoidon- monopolistisia rakenteita voi erittäin mainiosti vähentää)
  • yksinkertainen ja selkeä sopimusoikeus sekä tehokas ja nopea oikeuslaitos
  • lainsäädäntö, joka estää omistuksen liikaa keskittymistä (valtio ja eläkevakuutuslaitokset ovat joissakin tapauksissa erittäin suuria omistajia joiden ylivahvaa asemaa on lainsäädännöllisesti tuettu - voidaan hyvin harkita voisiko omistajavallan hajautusta lisätä)

 

Monia muita merkittäviä yhteiskunnallisia asioita on esillä Nina Suomalaisen blogissa:   suomalainen.blogit.kauppalehti.fi/2007/03/page/3/
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroalueen talouspolitiikka on hoidettu hyvin - yhteiskuntarakennetta pitäisi muuttaa dynaamisemmaksi

Kuten oheisesta eri lähteistä (Economist, OECD,...) kootuista käyrästöistä voi nähdä:

  • Euroalueen teollisuustuotanto (punainen käyrä) on sukeltanut ja tällä hetkellä teollisuustuotanto supistuu
  • BKT kasvaa parin prosentin vauhtia (oranssi käyrä)
  • Korkotaso (sininen käyrä) on viiden prosentin luokkaa ja inflaatio (keltainen käyrä) on runsas kolme prosenttia; rahalle saa siis tervettä parin prosentin reaalikorkoa
  • Vaihtotase ja kauppatase (sininen ja violetti käyrä) ovat jo pitkään olleet jokseenkin tasapainossa

Makrotalouden näkökulmasta Eurooppa on hoitanut tallouspolitiikkaa kohtuullisesti. Vaikka tulossa oleva globaali talouden hidastuminen rasittaa teollisuutta, on vaihtotase, korkotaso ja inflaatio hallinnassa - euroopan talous kasvaa todennäköisesti jatkossakin tämän alueen dynamiikalle tyyplilliseen vaatimattomaan tapaan. Dynamiikkaa voi parantaa lainsäädännöllisin keinoin, vaikuttamalla yhteiskuntarakenteeseen.

 

USA:n taloudenpito näyttää Euroaluetta heikommalta:

  • inflaatio (keltainen) ylittää korkotason (sininen käyrä) ja  rahalle saa niinmuodoin negatiivista reaalikorkoa. Tilanne on epäterve.
  • teollisuustuotanto (punainen) on USA:ssa suketltanut samalla tavoin kuin Euroopassa ja bruttokansantuote (oranssi) kasvaa nihkeät pari prosenttia vuodessa
  • kauppatase ja  vaihtotase ovat surkeata luokkaa vaikka vaihtotaseessa onkin piristymisen merkkejä  - maa velkaantuu edelleen kovaa vauhtia

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF katsaus, lokakuussa

World Economic Outlook (WEO), Financial Stress, Downturns, and Recoveries, October 2008
http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2008/02/pdf/text.pdf

Helsingin Sanomien taloustoimitus sai siitä irti suunilleen seuraavaa: Talouskasvun ennustetaan jatkuvan Suomessa, muuta bruttokansantuotteen kasvu kuitenkin hidastuu 1,6 prosenttiin.

Maailman lehdistössä raporttia on luettu hiukan enemmän ja jossain oli löydetty oheinen taulukko:

Talouskasvu eräissä maissa

http://www.imf.org/external/pubs/ft/survey/so/2008/RES100808A-1.gif

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Miten Euroopassa on mennyt

Tuli hiukan katseltua kuinka naapurimaissa ja muualla Euroopassa on pörssikurssit menneet. Nordnetistä löytyi koko joukolle maaindeksejä kurssihistoria 1, 3, 6, 12 kuukauden ja vuoden alusta.
Oheisessa kuvassa on ko. kurssipudotukset maittain, jotka on järjestetty vuoden alusta tilanteen mukaan.

Maaindeksejä Euroopassa

Johtopäätökset: Minua ainakin hämmästyttää Espanjan ja Ranskan hyvä menestys.
Tarkastelin kuviota myös toisin päin järjestettynä ja se osoittaa samaa kuin sosiaalipolitiikka – huono-osaisuus on periytyvää.

Maiden järjestys ei muutu merkittävästi eri ajanjaksoilla.
 

 

Indeksit ja maat 


Nimi Maa
Spain IBEX 35 Espanja
Paris. CAC40 Ranska
OMX Copenhagen 20 Tanska
Frankfurt. DAX 30 Saksa
OMXS30 Ruotsi
Brussels BEL 20 Belgia
OMX Helsinki 25 Suomi
OSEBX Norja
DJ Russia 10 Venäjä
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitukset USA:n osakkeisiin on ollut turvasatama

 

Tässä taas raporttia siitä miten valuuttakurssikorjatut indeksit eri markkina-alueilla ovat pärjänneet viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Oheisesta kuviosta näkee että:

Hesarin toimitus liikenteen synneistä

Lauantaisen 4.10. Helsingin Sanomien matkailutoimitus oli tullut synnintuntoon kirjoitettuaan sitä ennen vuosikausia matkoista eksoottisiin matkakohteisiin. Nyt toimitus oli pyytänyt joukkoa asiantuntijoita asettamaan matkustustavat ekologisuusjärjestykseen tai tarkemmin paremmuusjärjestykseen ilmastomuutoksen, hengitysilman, vesistön ja melusaasteiden suhteen.

Toimituksen valitseman raadin lopputulos oli parhaasta huonoimpaan:
1. Polkupyörä
2. Sähköjuna
3. Bussi
4. Dieseljuna
5. Matkailuauto
6. Moottoripyörä
7. Henkilöauto
8. Autolautta
9. Pikalaiva
10. Lentokone.
 
Polkupyörän ekologisuus nimenomaan hiilidioksidipäästöjen (CO2) suhteen on helppo kyseenalaistaa mainiolla ruotsalaisperäisellä laskelmalla:
Henkilöauto 4,8 km vastaa 0,9 kg CO2
Polkupyörä 4,8 km = 180 kcal = 100 pihvi = 3,6 kg CO2
Eli polkupyöräilijä aikaansaa nelinkertaisen CO2 päästön henkilöautoon verrattuna.
 
Mutta entä sitten muiden kulkuneuvojen paremmuusjärjestys. Kaikki kulkuvälineet täytyy valmistaa ja useimmat niistä vaativat jonkinlaisen väylän kulkemiseensa ja väylän rakentaminen kuluttaa rajallisia ja uusiutumattomia luonnonvaroja.
Ympäristöministeriön FIN-MIPS Liikenne-hankkeessa on tutkittu luonnonvarojen kulutusta Suomen liikenteessä.
 
Eräs sen kokonaisjohtopäätöksistä on, että jokainen Suomen sisäisessä henkilöliikenteessä kuljettu kilometri kuluttaa keskimäärin reilun kilon uusiutumattomia luonnonvaroja. Eli matkustamisessa on muitakin ympäristöhaittoja kuin CO2-päästöt.
 
Mutta eri kulkuneuvojen vaatimat uusiutumattomat luonnonvarat ovatkin varsin erilaisia verrattuna HS:n matkatoimituksen valintoihin ja ylipäätään erilaisia kuin mitä tavanomaisesti eko-keskustellussa nostetaan esiin.
 
Tässä uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus eri kulkuneuvoilla kotimaan liikenteessä.
 
Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus eri kulkuneuvoilla Suomessa
 
Kuvasta nähdään, että juna nousee yhtä syntiseksi kulkuneuvoksi kuin henkilöauto suhteessa uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Tämä näkyy käytännössä myös helposti ja selkeästi kun katselee Suomen vilkkainta henkilöratapihaa, Helsinkiä. Ratapihalla on valtavat alueet pelkkää tyhjää kiskoa ja pengerrystä satunnaisen junan kulkiessa joskus muutoin lähes autiolla kiskoverkostolla.
Toisaalta HS:n toimituksen listalla syntisimmiksi joutuneet laivat ja lentokoneet kuluttavat hyvin vähän uusiutumattomia luonnonvaroja: Kerran liikkeelle lähdettyään lentokone ei tarvitse kiskoja eikä laiva tarvitse satamasta lähdettyään tietä kulkeakseen.
 
Nämä tavanomaista käsitystä vastaan olevat tulokset ovat varmaan osasyy miksi tämä muutoin ansiokas ja mielenkiintoinen tutkimus on vaiettu julkisuudessa varsin tarkkaan. Tässä vielä taulukkona Henkilöliikenteen MIPS luvut (material input per unit service, elinkaarenaikainen luonnonvarojen kulutus suhteessa hyötyyn)
 

 
 
 
Liikenneväline
Uusiutumattomat
Vesi
Ilma
Pyörä
0.38
12.1
0.02
Linja-auto
0.32
3.2
0.06
Metro
0.29
29.4
0.04
Juna
1.2
29
0.04
Henkilöauto
1.44
14.5
0.14
Lentoliikenne
0.56
26.6
0.28
Raitiovaunu
0.66
48.1
0.07
Pakettiauto
2.16
22.7
0.28

 

FIN-MIPS Liikenne - liikenteen ekotehokkuustutkimus
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=178552&lan=fi

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Energia-alasta

Vaikka Piksussa näyttää olevan varsinainen energia-alan bolginpitäjä, nimittäin tuo Töpselisähköä, en malta olla esittämättä kuvaa energia-alaa kehittävistä yhtiöistä. Kun ottaa huomioon millaista keskustelua energia-alan ympärillä käydään ja mitä mielenkiintoista kurssikehitystä esim. Fortumilla ja Neste Oililla on ollut niin alaan on pakko kiinnittää huomiota.

Edustan energia-alan suhteen sellaista käsitystä, että ei kannata sijoittaa kiihkeimmän kasvun ja samalla kovimman spekulaation kohteena oleviin osakkeisiin. Sen sijaan on syytä kiinnittää huomiota energiaklusteriin kuuluviin muihin yhtiöihin.
Nyt on selvästi nähtävissä, että energia-alaan kohdistuu valtavia uusituspaineita johtuen kulutuksen kasvusta, energiavarojen niukkuudesta, kasvihuoneilmiöstä ja poliittisista toimijoista
Tässä tarpeiden ja käytettävissä olevien keinojen ristiaallokossa on yritysryhmä, joka tulee väistämättä kasvamaan ja se on energia-alan suunnittelutoimistot. Pohjoismaisen pörssilistoilla on kolme suurta alan toimijaa Pöyry Oyj, SWECO AB ja ÅF AB (ex. Ångpanneföreningen).
 
Oheisessa kuvassa on esitetty näiden yhtiöiden kurssikehitys verrattuna OMX Nordic indeksiin ja mukana on myös Helsingin osakekursseja kuvaava Xact OMXH-25 indeksisosuus.
 
Energia engineering yhtiöiden kurssikehitys verrattuna OMX Nordic indeksiin
 
 
ÅF:n suhteen kurssikäyrä näyttää kuvassa lähtevän kesken vuotta, mutta vaikuttaa siltä että vuoden kurssikehityksen lopputulos kuitenkin olisi oikea. Olisiko epäjatkuvuuden syynä nimenmuutos.
Vaikka kaikkien yhtiöiden kurssit ovat alempana kuin vuosi sitten en ovat kaikki päihittäneet näyttävästi pohjoismaisen indeksin.
 
Uskon, että alalla tarvitaan kehittäjiä ja suunnittelijoita jatkossakin, julkinen valta tulee koko ajan tekemään uusia ja keskenään ristiriitaisia päätöksiä, joiden vaikutuksia sitten varsinaiset energiayhtiöt lasketuttavat näillä suunnittelijoilla.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Uusi tukijalka Suomen viennille !!!

Suomen kaltaisen kohtuullisen pienen kulttuurialueen kannattaa erikoistua maailmanlaajuisessa työnjaossa muutamille hyvin paikalliseen kulttuuriin sopiville vientiteollisuuden tuotantosektoreille. Erikoistumalla voidaan hyödyntää paikallisen kulttuurin parhaita voimavaroja ja luoda omaa vahvaa identiteettiä sekä talouden että kulttuurin alueelle. Samalla tavalla kuin yksilön kannattaa valita roolinsa talouselämässä kannattaa myös eheän, identiteetistään huolta pitävän kulttuurialueen valita oma roolinsa globaalissa taloudessa. Tekemällä tietoisia valintoja voimme saavuttaa paljon.

Meidän kiistattomia vahvuuksiamme ovat:

  • maailman eräs vähiten korruptoitunut ja hyvin järjestynyt ennustettavalla tavalla toimiva yhteiskunta
  • maailman parasta luokkaa oleva koululaitos
  • kohtuullisen demokraattinen ja yksilöt huomioon ottava tapa toimia yrityksissä ja yhteiskunnassa

Vientiteollisuutemme tuotantorakenne on kehittynyt asteittain ja nyt meidän vahvimpia vientisektoreitamme ovat elektroniikka, laitteisiin sulautetut ohjelmistot, metalli, metsäteollisuus ja perusteollisuus.  Suomessa on tehty monia suppamman menestyksen saaneita yrityksiä laajentua uusille osa-alueille. Turun ympäristössä panostettiin 80- ja 90- luvuilla bioteknologiaan ja lääketieteelliseen tutkimukseen. Bioteknologian kehitys oli toiveista huolimatta maailmanlaajuisesti vaatimatonta eikä pysähtyneillä markkinoilla ollut helppo saavuttaa läpimurtoa.  Samoin kävi orastavan ohjelmistoteollisuuden. Suomalaiset ohjelmistotuottajat ovat 90- ja 00- luvuilla menestyneet suhteellisesti ottaen ihan hyvin, mutta kun ohjelmistoteollisuuden voluumi on kansainvälisesti ollut pysähdyksissä niin myös meidän menestyksemme on ollut vain kohtuullista luokkaa.

Mistä siis uusi tukijalka suomelle - sellainen joka parhaiten sopii meidän luonteellemme ja vahvuuksiimme ???

Yritysrakenteemme on viime aikoina muuttunut olelleellisesti. Suomalainen ajattelutapa oli vielä Nokia:n syntyessä melko lailla kollektiivinen ja arvon tuottaminen keskittyi muutamiin suuriin yrityksiin. Nyt tilanne on toinen. Pörssissä on lukuisia menestyviä pieniä teknologiayrityksiä ja uusia syntyy kaiken aikaa. Vielä 90- luvun alussa suomalaisella insinöörillä oli käytännössä vain vähän vaihtoehtoja jos halusi menestyvän vientiteollisuuden piiriin - nyt dynaamisia, innovativiisia ja nuorekkaita yrityksiä on paljon.

Toinen muutos on tapahtunut suhtautumisessa työllä tuotettavaan arvoon. Vielä 80- luvulla työllä tuotettava arvo perustui toiminnan tehokkuuteen, täsmällisyyteen ja tekniseen osaamiseen. Nyt yhteiskunnassa arvostetaan mielikuvilla ja kulttuurilla tuotettavia arvoja enemmän kuin aiemmin. Mutta silti emme ole pärjänneet mediateollisuudessa - meitä rasittaa kielialueemme pienuus. Suomalainen viihde ja kulttuurituotteet eivät mene sellaisenaan kaupaksi - kielimuuri asettaa meidät heikompaan kilpailuasemaan. Meidän tulee hyödyntää vahvaa kulttuuripohjaamme jollakin muulla tavalla.

Internet tellisuuteen kannattaa panostaa - se ei mene hukkaan

Minä uskon että meidän kannattaa nykyisessä tilanteessamme panostaa sellaisille alueille joilla vahva assosiatiivinen kulttuurillinen osaaminen yhdistyy teknologiaan. Sellaisille alueille joilla erityisesti visuaalisen impression hallitseminen on tärkeätä. Peliteollisuus on eräs alue joka täyttää nämä ehdot - harmi vaan että kyseinen sektori kasvu on maailmanlaajuisesti melko vaatimatonta luokkaa. Mutta joka tapauksessa eläminen ja kokeminen on siirtymässä nettiaikaan - internettiin. Uskon että panostamalla laajasti internet sisältöteollisuuteen saavutamme osaamista juuri sillä alueelle jolla on merkittävää potentiaalia. Internet teollisuus ei ole teknologiaa - se on ennen kaikkea mielikuva ja kokemusteollisuutta. Sen hallitsemiseen tarvitaan sekä taiteellista otetta että teknologiaa yhdistettynä tavalla joka sopii meidän identiteettiimme.

Uskon että internetin kokemusmaailman tuottaminen on meidän tulevaisuuden alamme.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen sijoitussektorin toimintaa voisi tehostaa

Yritysten lainarahoitus toimii

Pankit huolehtivat omasta osuudestaan yleensä melko hyvin. Menestyvät, vakavaraiset yritykset saavat kohtuuhintaista lainoitusta. Tämä näkyy muun muassa siitä että:

  • pankkien luottotappiot ovat pysyneet kohtuullisina
  • luottokannan kasvu on ollut kohtuu tasaista ja kasvun nopeus on ollut aika hyvin linjassa kokonaistalouden kasvun kanssa (ei ole ollut suurta epäsuhtaa rahan tarjonnan ja yritysten kasvumahdollisuuksien välillä)

 

Oman pääoman muotoisen rahoituksen tarjonta ontuu

Oman pääoman muotoisen rahoituksen saatavuus sen sijaan ei ole toiminut täydellisesti - suomalainen sijoitussektori toimii ontuen.Yritysten mahdollisuus hakea oman pääoman muotoista rahoitusta on suorassa suhteessa pörssikursseihin ja nämä taas ovat Suomessa vaihdelleet enemmän kuin joillakin suurilla markkinoilla. Toisinaan oman pääoman muotoista rahoitusta saa halvalla ja toisinaan taas osakeantien järjestäminen on mieletöntä. Tämä kielii jossain määrin kehittymättöämästä ja toimimattomasta sijoitussektorista. Toimimattomuus johtuu mielestäni muun muassa:

  • eläkevakuutusrahoja hoidetaan poukkoilevasti ja varsin pieni osa varoista pidetään osakkeissa, tasaista oman pääoman tarjontaa ei synny vakaista eläkevaroista
  • Suomessa ei ole riittävän laajaa ja hyvin toimivaa investointipankkisektoria. Investointipankkisektorin tehtävä on muun muassa ottaa rahamarkkinoilta lainaa ja sijoittaa se yrityksiin oman pääoman muotoisina osakesijoituksina. Tämä sektori Suomesta pitkälti puuttuu. Vaikka tämän sektorin kyseenalainen toiminta USA:ssa onkin ollut tärkeä tekijä aiheuttamassa nykyistä pankkikriisiä, on hyvin hoidettu investointipankkisektori silti toimivan talouden eräs tärkeä tukijalka. 
  • suomalainen media on joskus sensaatiohakuista, hakee räikeitä otsikoita ja pelästyttää sijoittajat kun taloudella menee heikosti ja taas saa sijoittajat liiankin optimistisiksi silloin kun on nousukausi

 

Käyttäjän sergio kuva

Etteplan yritysvierailu 23.9.

Etteplan-osaamistalo

 

Tämä oli toimutusjohtajan pääviesti eilen Etteplanilla. Meita oli siellä parikymmentä innokasta osakesäästäjää vierailulla.

Etteplanin pääkonttori Hollolassa ei prameile ulkoasullaan, mutta työ puhuu puolestaan. Henkilökuntaa on 2200, joista suurin osa on suunnittelijoita. Etteplan on olut suunnittelemassa mm. Pietarin lounaista jätteidenpuhdistamoa sekä Nokian Renkaiden Venäjän tehdasta, hissejä, ajoneuvoja jne.

Liikevaihto, tulos ja osinko ovat kasvaneet mukavasti vuodesta toiseen, yrityskaupat ovat olleet enimmäkseen onnistuneita. Tämänkin vuoden näkymät ovat positiiviset.

Illan tarjoilut olivat myös hyvät ja toimitusjohtaja vastasi hyvin myös muita aiheita koskeviin kysymyksiin.

 

 

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Asuntojen reaalihintojen lasku piristää yhteiskunnan dynamiikkaa ja taloutta ?

Asuntokuplan puhkeamista yleensä pelätään ja siitä alkavaa lamaa pidetään pitkänä ja pahana. Aivan kuten tapahtui 90-luvun alun Suomessa.  Asuntovelalliset joutuvat asuntojen hintojen laskiessa ahdinkoon ja paljon kiinteää varallisuutta omistavat tuntevat köyhtyvänsä kun laskennallinen omaisuus pienenee. Myös asunnoista saatavat tulot pienenevät ja monet vuokranantajat joutuvat tyytymään niukemempaan toimeentuloon. Rakennusteollisuus saneeraa ja ihmisiä joutuu kilometritehtaalle. Kulutus laskee epävarmuuden kasvaessa ja talous supistuu - siis kauheaa - vai onko asia sittenkään näin yksioikoinen?

Asuntokuplan puhkeamisen haitat ovat pitkälti klisee ja väärinkäsitys

Asuntojen, kiinteistöjen arvojen mukana laskevat myös vuokrat ja asumiskustannukset ylipäätään. Palkalla voi taas ostaa asianmukaisen kämpän ja ensiasuntoaan tavoittelevat paljon kuluttavat perheet voivat taas huokaista helpotuksesta - omistusasunto onkin taas tavoitettavissa oleva unelma. Elämässään jo paljon saavuttaneet, monia asuntoja omistavat sijoittajat köyhtyvät ja yhteiskunnan nuoret, dynaamiset ikäpolvet pääsevät entistä helpommalla kiinni yhteiskunnan varallisuuteen. Asuntokulut pienenevät niiltä jotka ylläpitävät yhteiskunnassa muutosta - nuorilta työssäkäyviltä palkkatyöntekijöiltä.

Asuntokuplan puhkeamisen haitat näkyvät heti - siunaus tulee myöhemmin

Asuntokuplan puhkeamisen haitat näkyvät heti. Rakennusteollisuus saneeraa ihmisiä, asuntovelkojensa kanssa vaikeuksiin joutuneiden on vaikea realisoida omaisuuttaan ja samaan aikaan on usein vielä muutenkin työttömyyttä.

Mutta siunaukset näkyvät sitten myöhemmin. Yhteiskunta tulee dynaamisemmaksi - työn ja siitä saatavien ansioiden merkitys kasvaa - kannattaa taas yrittää ja tehdä työtä. Palkalla voi taas ostaa varallisuutta ja rikastua. Tämä kaikki nähtiin Suomessa 1990 luvulla ja taloutemme tuon rakenteellisen piristysruiskeen takia edelleenkin läntisen Euroopan dynaamisin.

Siis rohkeasti kohti asuntojen hintojen laskua

Tilastokeskus ylläpitää hyvää tietoa siitä mikä on asuntojen reaalihinta (suhteessa muihin elinkustannuksiin):

www.stat.fi/til/ashi/2008/02/ashi_2008_02_2008-07-30_tie_001.html

Tämän mukaan asiuntojen reaalihinnat eivät ole milloinkaan aiemmin olleet yhtä korkealla kuin nyt - ei edes ennen 90 luvun asuntojen hintaromahdusta. Nyt on taas aika rakenteelliseen muutokseen - ei ole oikein että ihmisen elämänsä aikana keräämä palkka ei riitä kunnon kotiin. On taas hetki jolloin asuntojen ja kiinteistöjen arovot ovat liian korkealla ja myyntiajat pitenevät. Tarvitsemme piristysruiskeen joka tekee yhteiskunnastamme dynaamisemman. Siis tervetuloa hintojen lasku.

Ekologinen jalanjälki ja saappaan koko

Suomen ympäristökeskus on levittänyt lehdistön kanssa ekologista dis-informaatiota suomalaisten ekologisesta jalanjäljestä. Toki jalanjälki on maailman kärkikokoa, mutta niin on saapaskin.
Tässä ote uutisesta: ”Ympäristökeskuksen mielestä mielikuva, jonka mukaan Suomen luonnonvarojen kulutus olisi kohtuullista, on vääristynyt.
Väärä mielikuva johtuu siitä, että Suomessa on verrattain paljon luonnonvaroja henkeä kohden laskettuna.
Suomen ympäristökeskuksen tarkistamien mittausten perusteella suomalaisilla oli vuonna 2006 maailman kolmanneksi suurin ekologinen jalanjälki. Laskelmat teki Global Footprint Network -tutkimuslaitos.”

Kun sitten menee kyseisen tutkimuslaitoksen sivuille kuva muuttuu toisen näköiseksi kaun katsotaan mitä jälkeä syntyy ja millä resursseilla.
Ei ole yllätys, että suurimman ekologisen jalanjäljen jättävät pohjoisen havumetsävyöhykkeen harvaan asutut maat Kanada ja Suomi. Maat, joissa on tarve lämmitykseen, matkat ovat pitkiä ja rakentamisen kustannukset ovat korkeita.
Mutta Ecological Footprint sivustolla on myös toinen elimellisesti asiaan liittyvä tekijä ja se on alueen biokapasiteetti. Ja myös se on suuri samoilla harvaa asutuilla metsäisillä mailla.
Kokonaisuus onkin sitten jo toisen näköinen:

Kuvassa on tumman vihreällä värillä ne maat, jotka tuottavat positiivista ekologista tasetta. Niissä on selkeästi esillä samat pohjoisen havumetsävyöhykkeen maat, joiden jalanjälkikin on suuri. Kapasiteetin syöjiä ovat sitten myöskin Keski-Euroopan pienijalkaiset maat.

Ekologinen tase
http://www.footprintnetwork.org/gfn_sub.php?content=creditor_debtor

Miksi Suomen ympäristökeskus, joka näyttää olevan valtion virasto, syyllistää suomalaisia toisella puolikkaalla asiasta joka on kokonaisuudessa suomalaisille positiivinen. Kaiken lisäksi luonnonolot ja teollinen rakenne selittää suurelta osin maiden väliset erot. Väärän syyllistämisen sijaan olisi tärkeämpi kiinnittää huomiota niihin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa.

Ja nythän suomen metsäteollisuus tekee merkittävän ympäristöteon sulkiessaan Suomessa kapasiteettia. Tosin, kun elämme yhteisellä maapallolla, niin vastaava määrä paperia tehdään sitten muualla maailmassa. Mutta se on pois meidän jalanjäljestämme.

Helsingin sanominen uutinen aiheesta on osoitteessa:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Suomalaisen+ekologinen+jalanjälki+kolmanneksi+suurin/1135239650171
 

Hyöty irti öljytuotannon huipusta

Peak Oil ilmiö eli maapallon öljytuotannon huipun ajoittuminen on eräs osin kiistanalainen kysymys, mutta kiistoista huolimatta sijoittaja voi hyötyä ilmiöstä. Piksun muilla sivuilla esitetty CXOADVISORY sivusto on tutkinut miten olisi tuottanut sijoitus yhtiöihin, joiden katsotaan hyötyvän Peak Oil ilmiöstä.
Sivuston ylläpitäjät valitsivat 71 osaketta, jotka oli esitetty alan kirjassa Profit from the Peak: The End of Oil and the Greatest Investment Event of the Century ja seuraavat miten sijoitus näihin yhtiöihin kehittyi vuodesta 2000 vuoden 2008 kesäkuuhun.
He huomioivat myös kaupankäyntikulut kolmella eri frekvenssiolettamuksella ja vertasivat sitten miten 1 dollari investoituna kyseisiin yhtiöihin (PFTP) olisi kehittynyt verrattuna laajaan yleisindeksiin S&P 500 (SPY) ja energia sektoriin (XLE).

Kuvassa on 71 Peak Oil listalla olevan yhtiön osakkeiden kurssikehitys (PFTP) kolmella eri kaupankäynnin kustannustasolla verrattuna yleisindeksiin S&P 500 (SPY) ja energia sektoriin (XLE).

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Media johtaa piensijoittajia harhaan

Talousmedia johtaa usein piensijoittajia harhaan.

Media on viime päivinä ryöpyttänyt pankki ja sijoitussektoria. Kuitenkin pankit ja sijoitus on globaalisti kasvattanut viimeisten kuukausien aikana sijoittajan arvoa enemmän kuin muut sektorit keskimäärin. Media höyrysi viime kesänä raaka-aineiden kallistumisen puolesta. Raaka-aineista riippuvaiset sijoituskohteet olivat tuolloin kaikkein huonoin valinta.

Mistä tämä johtuu - ei media tahallaan harhauta?  

Minä luulen että talousmedia haluaa ensinnäkin tehdä uutisia jotka mielyttävät lukijoita ja istuvat valtavirran ajatusmaailmaan. Jos kansainvälinen uutisointi kiinnittää huomionsa öljyn loppumiseen niin siitä tehdään suuri asia jonka kaikkien maailman maiden sijoittajat oppivat. Syy on sijoittajissa itsessään - haluamme kuulla sellaisia asioita jotka istuvat sen hetkiseen maailmankuvaan ja siitä syystä media yrittää kirjoittaa trendikkäistä asioista - sellaisista jotka me jo itse asiassa tiedämme.

Toinen tekijä on se että pienissä maissa monet talousuutiset ovat itse asiassa plagiaatteja kansainvälisestä lehdistöstä. Toimittajat lukevat tarkasti kansainvälistä mediaa ja tulkitsevat niiden kirjoittelua paikalliselle kilelle ja paikallisiin oloihin ilman sen kummempaa sensuuria. Tämä johtaa globaaliin mielipideilmastoon jossa muutamien kansainvälisten lähteiden tuottama kirjoittelu propagoituu moneen maahan ja moneen mediaan saaden aikaan itseään vahvistavan sopulireaktion joka jatkuu liian pitkään ja johtaa ylilyönteihin.

Mistä löytyy todellinen tieto

Todellista tietoa löytyy sellaisista lähteistä jotka oikeasti seuraavat tilastoja ja ajattelevat itsenäisesti. Meillä on Suomessa hyviä julkisia lähteitä joiden kautta todellista tietoa saa. Tilastokeskus ja Suomen Pankki muun muassa tuottavat verrattoman hyvää aineistoa. Myös maailmalla on itsenäisiä ajattelijoita ja insitituutioita jotka tavoittelevat todellista tietoa ja hyviä näkemyksiä. Itse olen seuraan monia kansainvälisiä medioita. Näistä ehkä paras on tällä hetkellä Economist lehti, jonka artikkelien esittämistä asioista tulee usein globaali hype. Nuo artikkelit eivät välttämättä aina osu oikeaan, mutta tärkeää onkin että niiden esittämiä asioita toistellaan kansallisessa lehdistössä - ne vaikuttavat maailman menoon.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Millä härillä markkinoille

Jo aikaisemmin elokuussa oli jo alustavaa puhetta Taurus Capitalin osakevalintapalvelusta.
http://www.piksu.net/node/130
Päädyin palvelun tilaajaksi viikoin koejakson perusteella. Kävin lisäksi Arvopaperi lehden Rahapäivillä 17.9 kuuntelemassa Bo Lindforsin esityksen palvelusta ja sieltä tuli mielenkiintoinen vinkki orastaville härkämarkkinoille. Nimittäin Tauruksen osakepoiminta toimii kaikkein tehokkaimmin laskuvuotta seuranneena nousuvuotena. Näin oli käynyt ainakin taaksepäin testatulla ajanjaksolla, vuosituotto oli ollut 45 %.
Tauruksen osakevalinta nostaa kärkeen varsin paljon pieniä yhtiöitä. Kun muissakin yhteyksissä on todettu sijoitusten pieniin arvoyhtiöihin antavan ylituottoa, niin taustalla on varmaan samat vaikuttavat tekijät eli pienten arvoyhtiöiden tuotto.

Pohjoismaisen pörsseissä on tällä hetkellä havaittavissa mielenkiintoinen yhtiökokoon liittyvä ilmiö: Suuryritysten ja pienyritysten kurssikehitys on ollut käänteinen. Tämä näkyy varsin hyvin oheisesta kuvasta.
 

 
Eli, jos uskoo kurssikäänteen alkaneen, niin on syytä valita osakepoiminnalla pieniä arvoyhtiöitä, joiden arvostuskertoimet ovat matalia.

Toinen orastavaa nousua koskeva valinta voisi olla sijoittaminen USA:n osakkeisiin. Huolimatta siitä, että finassiongelmien lähtömaa on USA, niin maan osakkeet ovat pärjänneet muita paremmin:
http://www.piksu.net/node/183
Ja mikä hämmästyttävää, USA on päihittänyt nuo muut maat (Saksa, Ruotsi, venäjä, Kiina ja Japani) ajanjaksoilla 3 kuukautta, 6 kuukautta ja yksi vuosi.
http://finance.yahoo.com/q/bc?s=EWG&t=6m&l=on&z=m&q=l&c=EWD,RSX,FXI,EWJ,%5EGSPC
 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Sektoreista USA:ssa

Katselin Stockcharts-palvelun mainiosta sektori sivustosta miten USA:n kahdeksan pääsektoria ovat kehittyneet sekä pidemmällä että lyhyemmällä aikavälillä.

Pisin ajanjakso ulottui vuoden 2004 kesästä tähän päivään.
Siitä erottuu kolme parhaiten menestynyttä sektoria energia, hyödykkeet ja raaka-aineet, neljäntenä sitten teollisuustuotanto.
Alisuoriutujia ovat olleet kuluttajatuotteet ja lääketeollisuus sekä osin rahoitus.
Näiden sektorien kehityksen voi sanoa menneen perinteisen sektoriajattelun mukaisesti, ainakin päälinjoiltaan, lukuun ottamatta hyödykkeitä, jotka kuuluisivat jälkijunaan.
 
 
 
Rahoitus on sinänsä mielenkiintoinen, sen alamäki alkoi jo vuoden 2007 alussa eikä vasta kesällä, jolloin asuntotuottojen epäselvyydet nousivat otsikoihin. Sektoriajattelussa rahoituksen kuuluisi olla jälkijoukossa ja siitä on näkyvissä orastavaa nousua oli jo vuoden 2005 loppupuolella.
 
Vuoden 2007 kesä kurssipudotus ei paljoakaan muuttanut sektoriasetelmaa, energia, hyödykkeet jatkoivat voimakasta kasvua. Teollisuustuotanto ei enää pysynyt mukana ja sen tilalle nousi kolmanneksi päivittäistavaratuotanto. Rahoituksen alamäki syveni samoin kuin kestokulutustavaroiden.
 
 
Edes toukokuussa jatkunut kurssien alamäki ei muuttanut merkittävästi sektorien järjestystä. Vasta heinäkuussa alkanut kurssikäänne ylöspäin aikaansain merkittävän muutoksen sektorikehityksessä.
Vasta tässä vaiheessa energia, hyödykkeet ja teollisuustuotanto alkoivat menettää suhteellista asemaansa. Menestyviin sektoreihin nousivat päivittäistavaroiden ohella kestokulutushyödykkeet ja terveydenhoitosektori.
 
 
Viimeisin vaihe vastaa taas osin sektoriajattelua, jossa kuluttajatuotteiden kuuluu menestyä muita paremmin syklin lopussa.
 
Mitä johtopäätöksiä sitten voisi tulevasta sektorikehityksestä tehdä. Kun menneisyydessä 2/3-osaa sektoreista on kehittynyt mallin mukaan niin samaa voisi uskoa tulevasta. Ostokohteiden tulisi olla kuluttajatuotteissa tai terveydenhoitosektorissa. Sen sijaan syklisten alojen suhteellinen menetys voisi olla vielä pitkään huonompi.
 
 
 
 
 
Käyttäjän Kai Nyman kuva

USA:n osakkeet pärjänneet hyvin viimeisen kolmen kuukauden aikana

Oheisen kolmen kuukauden vertailevan aikasarjan mukaan  parhaiten ovat pärjänneet USA:n osakkeet (S&P 500) kun taas Venäjä on ollut näistä tämän vertailun indekseistä heikoin. Venäjän heikkous ei ole viimeisten tapahtumien valossa yllätys mutta USA:n vahvuus on mielestäni ollut hieman yllättävää. Dollarin kallistuminen kertoo samaa viestiä - sijoittajat luottavat USA:n talouteen.

Oheisessa kuvassa on verrattu seuraavia dolllareissa noteerattuja (ETF) indeksejä:

  • EWD: Ruotsi
  • EWG: Saksa (DAX)
  • GSPC: S&P500   
  • FXI: Kiina
  • EWJ : Japani
  • RSX: Venäjä

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Protektiiviset sektorit pärjäävät hyvin

 

Ohessa eri sektoreiden globaalia käyttäytymistä (indeksit dollareissa; 6kk:n aikasarja):

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Terveydenhoito toimialasta

Esitän hiukan omia perustelujani miksi terveydenhoito-sektori on nyt hyvä sijoitus. Samalla esittelen joitain ETF vaihtoehtoja, joilla voi toteuttaa osallistuminen em. sektorin kurssikehitykseen.
1) Jos taantumaan ei jouduta, on sijoitusten hyvä olla osakkeissa ja miksi sitten ei voisi olla terveydenhoito-sektorilla jonka odotetaan nousevana kun suuret ikäluokat vanhenee ja eläköityy.

Kasvihuonekaasuja joka raosta

Maanantai 8.9.2008 on hyvä uutispäivä ilmastomuutokselle, Helsingin Sanomat oli löytänyt kaksi huolestuttavaa uutista aiheesta. Suomalaisten kesämökkeily talviakaan on yhtä pahasta kuin kaukomatka lentäen.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Pari ilmiötä CXO Advisory sivuilta

CXO Advisory sivuilla oli taas pari mielenkiintoista testiä osakemarkkinoilta.

Käyttäjän Piksu kuva

e-mail notifikaatiot on otettu koekäyttöön

Blogin omistaja saa nyt automaattisen notifikaation kun joku kommentoi blogimerkintää. Tämä ominaisuus on koekäytössä.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Nousupiikit karhumarkkinoilla

Merrill Lynchin David Rosenbergin mukaan karhumarkkinoilla on usein tapahtunut suuria nousupiikkejä. Tällöin Dow indeksi on tyypillisesti noussut yli 300 indeksipistettä päivässä vaikka markkinoiden kokonaissuunta on ollut jo pidempään alaspäin.

Seitsemän myyttiä tuulivoimasta

Kauppalehden Optiossa on ollut tuulivoimaa käsittelevä kirjoitus otsikolla 7 myyttiä tuulivoimasta.
Vaikka kirjoituksessa ei kovin selkeästi kumota tai hyväksytä myyttejä, niissä on paljon sijoittajankin kannalta mielenkiintoisia asioita. Tässä myytit ja oma tiivis luonnehdintani niiden sisällöstä.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Härillä pohjoismaisille markkinoille

Olen tilannut, aluksia ainakin kokeeksi, Taurus Capital Ltd tarjoamaa osakevalintamenetelmään, jonka kohteena Pohjoismaiden markkinoiden osakkeet. http://www.taurus-capital.fi/ Pohjoismaiset osakemarkkinat eivät ole toteutuneen siinä laajuudessa kuin mitä juhlapuheissa on esitetty – ei ainakaan yksityissijoittajalle.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Tulosjulkistus ja volatiliteetti

Keskusteluissa on ollut esillä osakkeiden volatiliteetin, volatiliteetti-indeksin VIX ja kurssikehityksen välinen yhteys. Lähiaikoina, noin vuoden jaksolla, VIX näyttää nousseen ennen osavuosikatsausten (OVK) ajankohtaa ja laskeneen sitten. Vahvistusta tälle antaa NBER WP 13090. Sen mukaan keskimäärin yksittäinen osake nousee ennen OVK:ta.

Käyttäjän Piksu kuva

Piksun päivitys

Olen tekemässä piksu/finance saitille päivitystä. Kommentit ovat tervetulleita: kai.nyman( at )gmail.com

Hesarin pääkirjoitustoimittaja näyttää palaneen

Hesarin pääkirjoitustoimittaja näyttää palaneen kesälomalta, luonnonvalon lähteitä käyttämään töpselisähköä valaistuksenaan.

Jo vuosi sitten Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja tuskaili muovikassien epä-ekologisuuden kanssa kun ilmeni, että elinkaarianalyysissä muovikassi päihitti moninkertaisesti paperikassin. Töpselisähkön käyttäjien tyypillinen ajatusharha on, että kaikki minä on uutta on epäekologista (muovi) ja kaikki vanha on super-ekologista (puu/paperi).

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Protektiiviset sektorit tuntuvat vetävän

Sijoituskohteina protektiiviset alat tuntuvat menestyvän nyt (kesä 08) hyvin:

  • - terveyspalvelut
  • - kuluttajapalvelut ja kulutushyödykkeet
  • - pankit ja sijoitus (niin uskomatonta kuin se mediamyllytyksen keskellä onkin)

Huonosti menestyvät:

Sivut

Tilaa syöte RSS - blogit