Inflaatio loiveni jo
Inflaatiopelot ovat ravistelleet sijoittajia, kun koronasta toipuva ja rajusti elvytetty globaalitalous kokee samaan aikaan kysynnän voimakkaan virkistymisen ja edelleen epidemian aiheuttamia tuotantohäiriöitä.
Aika hurjiakin inflaatiopeikkoja heitellään kehään arvovaltaisiltakin ennustajilta, mutta etenkin rahaelvytystä säikähtäneiltä sijoittajilta. Hyperinflaation painajaistakin maalaillaan sijoittajien herkästi kuohuvilla, muttei aina niin asiantuntevilla keskustelupalstoilla.
Toki inflaatiotahti on ollut kovinta sitten finanssikriisistä toipumisen, joskin vertailukohtakin eli koronan hintaromahdus sitä jonkin verran vääristää. Vuosi sitten päälle painoi deflaatio.
Keskuspankit ovat pitäneet inflaatiopiikkiä tilapäisenä, odottaen talouden normalisoitumisen sen tasaavan lähelle niiden normaalia tavoitetta noin kahden prosentin tasoa.
Siltä kehitys näyttää ainakin nyt euroalueen tuoreen hintabarometrin mukaan.
Kesäkuun inflaatio alle prosentin
Inflaatio kiihtyi vuoden takaa kyllä pari prosenttia, mutta kesäkuussa se jo hiukan laantui toukokuusta. Näin lyhyen aikavälin muutokset eivät tietysti paljoa kerro isosta kuvasta, mutta eivät hinnat ainakaan ole suoraan katon läpi ampumassa.
Ja keskeinen tekijä nousussa on energia, joka suhdanteille alttiina kääntyy herkästi toiseenkin suuntaan. Heiluntansa vuoksi energian ja ruuan hinnat laskuista jättävä ydininflaatio jäikin 0,9 prosenttiin.
Se ei ole edes liki kahden prosentin tavoitetta. Joten minkään sortin inflaatiohysteriaan ei näy syytä.
Monet piensijoittajat ovat sille kyllä valitettavan alttiita. Pelottavimmat visiot uppoavat herkästi ilman tehokasta informaatiosuodatinta.
Kulta mutapainii edelleen
Jos inflaatio kiihtyisikin oleellisesti toisin kuin nyt taas vaikuttaa, osakkeille vaihtoehtoiset hyvät sijoituskohteet ovat harvassa. Kulta, perinteinen inflaatiosuoja, on madellut jo vuoden lyhyen ostoriehansa taituttua.
Kurssin taite tuli liki päivälleen siitä varoitettuani. Siitä sateli monesta suunnasta lokaa ja irvailua, mutta reilusti piikkinsä alla kulta edelleen ryömii.
Eipä naurattane niitä, jotka huuman keskellä kultaa haalivat. Saati jos möivät sitä saadakseen hyviä osakkeitaan.
Niin vain kokemus ja tekninen analyysi hakkasivat taas kerran sekavat fundamenttianalyysit, jotka väittivät kullan raketoivan maailman tappiin. Se kohisi keskustelupalstojen keskeisenä teemana vuosi sitten.
Taloudesta on helppo tehdä rajuja ennusteita ja johtopäätöksiä, ja saada ne kuulostamaankin loogisilta ja väistämättömiltä. Totuus osoittautuu usein ihan muuksi.
Korot asettuivat
Korkomarkkinatkin rauhoittuivat, vaikka niidenkin monet odottivat lähtevän holtittomaan laukkaan. Niin Yhdysvaltojen kuin Saksan pitkät korot asettuivat keväisen ryntäyksen jälkeen.
Voivat ne toki nousta taas. Mutta taas kerran nähtiin, kuinka helppo on tulkita väärin lyhyitä markkinaliikkeitä.
Kun joku trendi lähtee voimalla liikkeelle, olkoon kullan hinta, korkotaso tai osakekurssi, kokematon tulkitsee herkästi sen jatkuvan maailman tappiin. Mutta niin se ei koskaan mene.
Tämä on sijoittajan pidettävä visusti mielessä kaikissa trendeissä. Markkinoiden arviointi vaatii armottomasti kokemusta.
Eikä teollisuusmaissa ole koettu kovaa inflaatiota sitten 70-luvun, jolloin sitä piiskasi dramaattinen poikkeusolo eli öljykriisi. Tilanne on nyt aivan toinen, vaikka ulkoinen shokki meitä nytkin ravistelee.
Rahapolitiikkaa turha hermoilla
Osakesijoittajan ei kannata hötkyillä, kun rahansa on laittanut laadukkaisiin yhtiöihin. Ei juuri minkään takia, mutta varsinkaan inflaatiohysterian.
Aikanaan rahapolitiikka toki kiristyy, mutta se vasta vilahtelee horisontissa. Ja sen tapahtuessakaan ei hyvien osakkeiden omistajana tarvitse hermoilla.
Rahapolitiikan suhdanteet tulevat ja menevät. Hyvät yhtiöt pärjäävät niiden seassa. Osakekurssien ajoittaiset pudotukset eivät osakesalkkua tuhoa.
Ostosuosituslista ja markkinakatsaus perjantaina, vaikka väli edellisiin jää lyhyeksi. Täytyy kuitenkin palata normaaliin rytmiin.
Aineisto on koottu Pörssihaukasta, jossa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.
Voisikohan kullan hintaan vaikuttaa tuotanto. Kun hinta on 2000 USD /unssi niin kannattaa prosessoida vähemmänkin rikkaita kaivosteollisuuden sivukivivirtoja. Näin kultaa alkaa tulla enemmän markkinoille aina kun hinta uhkaa kohtuuttomasti nousta.
Tämä on vaan arvaus.