Sekä avoimien työpaikkojen että työttömien määrä kasvussa; moni nauttii vapauden ihanasta keveydestä
Keskuskauppakamari on havainnut että tilastokeskuksen mukaan sekä avoimien työpaikkojen että työttömien määrä on kasvussa. Vähemmän palkkatyötä voi olla valinta. Elämä voi olla rikasta, elämyksellistä ja helppoa, jos voi itse päättää ajankäytöstään.
Tämä on selvä merkki kohtaanto-ongelmasta. Keskuskauppakamari penää toimia yritysten ja työvoiman saattamiseksi yhteen muun muassa helpottamalla työn perässä muuttamista ja panostamalla koulutukseen.
Tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan avoimien työpaikkojen määrä on noussut yli kolmanneksella viime vuoteen verrattuna, jopa hieman koronaa edeltävää aikaa korkeammalle tasolle. Avoimia työpaikkoja vuoden 2021 toisella neljänneksellä oli 51 100. Heinäkuussa julkaistun Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömien määrä kasvoi kesäkuussa 7 000 työttömällä vuoden takaisesta, ollen merkittävästi koronaa edeltävää tasoa korkeammalla.
”Suomen työmarkkinoilla vallitsee merkittävä kohtaanto-ongelma. Tämä tarkoittaa sitä, että työnhakijat ja työpaikat ovat monesti eri paikkakunnilla ja eri toimialoilla. Työtön sahuri Itä-Suomessa ei auta ravintola-alan työvoimapulaan Helsingissä – ja toistepäin”, selventää Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.
Valtosen mukaan työn perässä toiselle paikkakunnalle muuttamista tulisi helpottaa.
”Työn perässä muuttaminen voi maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja muuttokustannusten ja esimerkiksi varainsiirtoveron muodossa. Lisäksi päivähoito- ja koulupaikkojen järjestäminen on oma haasteensa. Muuttamisen kynnystä on madallettava”, Valtonen sanoo.
Keskuskauppakamari on aikaisemmin esittänyt muun muassa liikkuvuusavustuksen laajentamista siten, että se tukisi erityisesti työn perässä muuttamista nykyistä paremmin.
”Työn perässä muuttamisen helpottamisen lisäksi tulisi panostaa koulutukseen erityisesti yritysten tarpeet huomioiden. Korkeakoulujen muunto- ja täydennyskoulutukset sekä TE-toimistojen ja yritysten yhteiset RekryKoulutukset tarvitsevat riittävät resurssit. Lisäksi tarvitsemme lyhyitä työvoimakoulutuksia aloille, joilla varsinainen tutkinto ei ole välttämätön”, sanoo Valtonen.
Tilastokeskuksen mukaan avoimien osa-aikaisten työpaikkojen määrä on kasvanut huomattavasti. Tähän Keskuskauppakamari tarttuisi korottamalla opintotuen tulorajoja, joka helpottaisi opiskelijoiden osa-aikaista työskentelyä opintojen ohella.
Keskuskauppakamari julkaisi viime viikolla kymmenen kohdan listan konkreettisista toimista osaavan työvoiman turvaamiseksi.
Kuvan lähde: pixabay
Valtio rankaisee ankaralla progressiivisella veroraipalla niitä jotka työskentelevät kohtuuttoman ahkerasti tai tehokkaasti. Ja hyvä niin. Kenenkään ei pitäisi ryhtyä työnarkomaaniksi. Kyllä vähemmänkin pitäisi riittää. Ja onneksi monet ovat sen ymmärtäneet.
En kyllä usko että kukaan mielellään on kokonaan sosiaalituen varassa vaikka kyllä niitäkin tunnen. Pieni määrä oikeaa työtä virkistää ja saahan siitä rahaakin ihan kivasti.