Turbulenssia euroopan pankkisektorilla
Euroopan pankkien kursseja heiluttelevat tällä hetkellä useat tekijät. Näitä ovat PIGS- maiden valtionlainojen lisäksi uudet pankkiverot useissa euroopan maissa, jotka voivat leikata pankkien voittoja huomattavasti, ja mahdollisesti jo horisontissa häämöttävät Basel III -säännökset.
Useissa euroopan maissa on otettu käyttöön vakausrahastoja kerryttävät pankkiverot. Hämmennystä herättävät sääntöjen erilaisuus ja mahdollinen päällekkäisyys. Saksassa veroa kannetaan vain Saksassa pääkonttoria pitäviltä pankeilta. Englannissa sensijaan veroa kannetaan kaikilta maassa toimivilta pankeilta. Saksalainen pankki jolla on toimintaa Englannissa kannetaan siis kaksikertainen vero.
Financial Timesin mukaan julkivuodetun EU-selvityksen mukaan uudet verot voivat näennäisestä pienuudestaan huolimatta leikata jopa neljänneksen joidenkin pankkien tuloksista, keskimäärin 8%. Pahimmin verot rokottavat FT:n mukaan Ranskalaista Crédit Agricolea, Tanskan Danske Bankia ja Hollantilaista ING:tä. Tämä taso tosin on suhteuteuu vuoden 2009 mataliin tuloksiin.
Deutsche Bank taas valittelee että verot kohtelevat "yleispankkeja" epäoikeudenmukaisesti verrattuna esimerkiksi vipurahastoihin joilla on oma merkittävä osuutensa taloudelliseen epävakauteen.
PIGS maiden velkahuutokaupat tuntuvat heiluttelevan jopa koomisen paljon Espanjalaispankkien kursseja. Keskiviikon Portugalin huutokauppa jota ilmisesti tulkittiin onnistuneeksi nosti hetkessä Santanderin ja BBVA:n kursseja yli 10%. Logiikka jolla Portugalin valtionlainojen kiikunkaakun onnistunut huutokauppa vaikuttaisi näin voimakkaasti mainittujen pankkien tulevaisuudennäkymiin ei oikein aukene minulle. Tosin pankkien osakekurssit on painettu hätävarjelun liiotteluna hyvin alhaisiksi melkein millä mitalla tahansa, ja ovat nousun jälkeenkin 20-30% vuoden 2010 alun tasoja. Omasta mielestäni mainitut pankit ovat edelleen varsin houkutteliva ostokohteita.
Pidemmällä tähtäimellä pankkien tulokseen tulevat vaikuttamaan uudet Basel III vakavaraisuussäädökset joissa on mukana puoliautomaattinen "kupla-jarru". Jos maan luottokannan kasvu poikkeaa liikaa pitkänajan trendistä (joka tietenkin jo itsessään voi olla melko kova) tulitaan tämä luottokuplan alkamiseksi jolloin pankkien vakavaraisuusvaatimuksia tiukennetaan 2.5%. Hyvä pouli säännöksissä on että ne ovat kansainvälisiä. Kansantalouksien kannalta lopputulos on varmaankin toivotunsuuntainen ja melko vähäisessä roolissa oleva "poliittinen harkinta" antavat olettaa että säädöskisä todella noudatetaan. Pankkien tulokseen sensijaan muutos vaikuttanee laskevasti.
Turbulenssia siis on ja lisää samaa on odotettavissa jatkossakin. Pitäkää siis hatuistanne kiinni ja ostakaa kun halpaa tavaraa liikkuu ja käy pyydykseen!
Kommentit