Öljyn hinta on noussut rajusti lyhyessä ajassa. Tynnyrin hinta lähestyy taas sataa dollaria eli liikutaan jo samoilla tasoilla kuin juuri lamaa edeltäneenä aikana. 2005 oli vielä tyrmäävä uutinen, kun tynnyri ylitti 50 dollaria. Kun taalakin on vahvistunut pari kuukautta, öljyn reaalinen hinta lähestyy kipurajoja. Huippukallis öljy oli yksi laskusuhdannetta kiihdyttäneitä tekijöitä, jos toki rahamarkkinoiden kaaos oli laman ylivoimaisesti suurin syy.

Vaikka teollisuusmaiden talouden kustannusrakenne ei ole enää yhtä riippuvainen öljystä kuin takavuosina – surkeimpana todisteena tietenkin 70-luvun öljykriisi -, on öljy edelleen keskeinen osa etenkin kuljetussektorin kustannuksia. Valitettavasti hinnan nousuun ei näy helpotusta. Öljypiikistä eli tuotannon maksimaalisen tason saavuttamisesta puhuttiin jo joitakin vuosia sitten, mutta laman mukana puheet unohdettiin. Nyt ne on syytä kaivaa kiireesti takaisin.

Ajatus öljypiikistä perustuu lukuisten raskaan sarjan asiantuntijoiden allekirjoittamaan tosiasiaan, että perinteisesti tärkeimmät tuotantoalueet eivät tuota enää yhtä paljon kuin aiemmin – eikä korvaavaa tuotantoa ole riittävästi näköpiirissä. Uudet löydökset ovat aivan liian vaatimattomia korvatakseen suurten lähteiden ehtymisen. Ehtymisen prosessi kestää vuosikymmeniä, mutta pahimmassa tapauksessa se voi toteutua hyvinkin vauhdikkaasti, kuten Meksikon suurimmalla öljykentällä Cantarellilla. Todisteiden mukaan myös öljyjäteistä tärkeimmän eli Saudi-Arabian vanhat kentät ovat hiipumassa, joskin hitaasti.

Samaan aikaan kulutus kasvaa etenkin kehittyvissä talouksissa. Aasian ja Latinalaisen Amerikan väkirikkaat ja vauhdilla vaurastuvat taloudet nielevät kasvavan osan maailman öljystä. Kehitys jatkuu samanlaisena vielä kauan, sillä korvaavat energiamuodot ja teknologiat – kuten sähköauto – ovat vielä kaukana massamarkkinoiden volyymeista. Lisäksi öljyä säästävät ja korvaavat teknologiat siirtyvät hitaammin kehittyviin talouksiin kuin teollisuusmaihin, koska ne ovat kalliita ainakin alkuvaiheessaan. Biopolttoaineet eivät voi korvata öljyä kuin osittain, koska niidenkin raaka-ainevarat ovat rajalliset.

Energiatuotannon tulevaisuudesta riittää myös optimistisia näkemyksiä. Joka tapauksessa heti laman taittumisen jälkeen koettu öljyn hintapiikki todistaa, että öljypessimistien kanta on voitolla. Ikävin puoli asiassa on, että kallis öljy rokottaa hyvään vauhtiin päässyttä elpymistä. Kasvava energialasku rassaa niin yritysten kuin kuluttajien lompakkoa. Se ei tiedä hyvää kenellekään, myöskään sijoittajille.

Energiasektori kaipaa nyt rajusti investointeja, jotta tarjonta vastaisi kasvavaa kysyntää, ja tuotanto olisi kustannustehokasta. Öljy tarvitsee korvaajia, siis uutta energiateknologiaa. Viime vuosina suurin energiateknologinen mullistus on ollut tuotantokustannuksiltaan edullinen liuskekaasu, joka on jopa katkaissut öljyn ja kaasun perinteisen hintayhteyden. Öljyn korvaajaksi kaasusta ei kuitenkaan toistaiseksi ole, joskin epäilemättä halpa kaasu siihen suuntaan kehitystä vie.

Päivän osaketärppi: Norjalainen öljytankkeriyhtiö Frontline on tehnyt rajun korjausliikkeen sen jälkeen, kun osake ensin tuplasi laman pohjalta. Osakekurssi on heijastanut varsin tarkasti Frontlinen tuloskehitystä, joka koheni ensin rutkasti, sitten taas heikkeni. Yhtiö on siten suhdanneherkkä enemmän kuin keskimääräinen syklinen, mutta toisaalta hyvin mielenkiintoinen etenkin pelihenkisille, koska kurssimuutokset ovat voimakkaita. Toisaalta yhtiö on hyvinä aikoina erittäin kannattava ja tuhti osingonmaksaja, minkä vuoksi osaketta voi ottaa pitkäänkin salkkuun. Edellisessä noususuhdanteessa osakkeen hinta kuusinkertaistui, mikä kuvaa yhtiön potentiaalia. Nyt osaketta saa liki samaan hintaan kuin laman pohjalla.

Vaikka öljypiikki olisikin käsissä, öljyä tuotetaan ja kuljetetaan kyllä sijoittajan kannalta riittävän kauan eli seuraavaan laskusuhdanteeseen, jolloin osakkeet kannattaa myydä joka tapauksessa. Sektorille on tullut uutta kapasiteettia, joka heikentää öljykuljetusten kannattavuutta, mutta toisaalta noususuhdanteen kiihtyminen vahvistaa energiayhtiöiden kysyntää ja kannattavuutta. Pidän Frontlinen kuten koko sektorin lähitulevaisuutta valoisana, ellei maailmantalous vajoaa uusiin kriiseihin.

Jo viime keväänä alkanut Frontlinen kurssilasku vaikuttaa viikkoindikaattorien mukaan tekevän loppua. Kiirettä ostoksille ei tosin ole, jos odottaa yleismarkkinan laskevan lähiaikoina jo toista kuukautta kestäneen nousuputken korjauksena. Vaikka Frontlinen tulos olisikin nousussa, tullee osake muun markkinan mukana alas, joten voi olla viisainta odottaa seuraavaa droppia. Toki jos markkina jatkaa vielä kuukauden ylös, eikä dropista tule syvä, osaketta ei välttämättä nykyistä halvemmalla saa. 

Osake pyöri tänä aamuna hiukan päälle 150 kruunussa, ja tukitasoksi on toistaiseksi muodostunut hiukan alle 150. Jos tuo raja pitää, nousu on varsin todennäköinen. Pelipaperiksi Frontline sopii volatiliteettinsa vuoksi mielestäni parhaiten teknisen analyysinsa hallitseville, ja taas pitkäksi sijoitukseksi tarpeeksi kylmähermoisille.

Heikki Ikonen