Suomessa ei juurikaan keskustella luottamuksen merkityksestä motivaatioon ja sitä kautta innovaatioihin. Meille tuntuu olevan luonteenomaista alleviivata pakon merkitystä uusien urien avaajana. Tätä kuvaa hyvin sanonta, että "tiukan paikan tullen koiraskin poikii". Lainalaisuudet, joihin olemme tottuneet teollisuusyhteiskunnassa, eivät välttämättä toimi jälkiteollisen ajan maailmanlaajuisessa markkinassa.

Luottamus on lähtökohta korkean motivaation ja sen myötä innovatiivisen ja yleensä menestyvän organisaation toiminnalle. Vastikään päättyneen jääkiekon SM-liigan menestysjoukkueet nostivat joukkueen keskinäisen luottamuksen menestyksensä perustaksi. Keskinäisen luottamuksen ilmapiirissä ei mailaa tarvitse puristaa liikaa ja jokainen pelaaja ylittää itsensä tarvitsematta pelätä epäonnistumista, tai oikeammin sen seurauksia. Jääkiekon SM-liiga on mielestäni kuvaava esimerkki, koska siinä pelaa taidollisesti ja taktisesti suuri määrä hyviä joukkueita, joista kuka tahansa voi olla lopulta voittaja. Elämme yritysten suhteen vastaavassa tilanteessa maailmanlaajuisessa hyperkilpailussa. Voittajayrityksissä on luottamuksen ilmapiiri, joka kannustaa hallittuun riskin ottoon ja sitä kautta synnyttämään sen pienen tekijän, mikä tarvitaan, kun halutaan voittaa. Taisi olla itse Jorma Ollila, joka totesi 2000-luvun alkupuolella, että ellei ole kokenut epäonnistumista, ei ole yrittänyt tarpeeksi. Luottamus luo alustan yrittämiselle hyvässä hengessä. Sen verran vielä jääkiekosta, että kannustusjoukot ovat tärkeä osa luottamusjärjestelmää.

Pitkäaikaissäästäminen PS-tilien muodossa on hyvä esimerkki epäluottamusjärjestelmästä, jonka suhteen valtiovalta ja rahoituslaitokset nyt ihmettelevät, kun ei käy kaupaksi. Miksi kävisikään, kun sopimus ei esimerkiksi määrittele varallisuuden nostoikää muuten, kuin suhteessa tulevaisuuden yleiseen eläkeikään. Tämän suhteenhan valtio on jo pettänyt meidät, jotka aloitimme vapaaehtoisen eläkesäästämisen 1990-luvulla, muuttamalla takautuvasti eläkkeen nostoikää sopimuksen allekirjoitusajankohdan 58-vuodesta 62-vuoteen! Pettäminen, jonka heijastumasta PS-tilit osaltaan nyt kärsivät.

Hyvä yritys ja sen johto nauttii asiakkaiden, työntekijöiden ja omistajien luottamusta. Asiakkaiden luottamuksen mittarina on markkinaosuuden kehitys, omistajien osakkeen kurssi. Molemmat metriikat ovat sijoittajien saatavissa. Työntekijöiden luottamuksen osalta yritykset mittaavat sisäistä luottamusindeksiä, jonka julkaiseminen yrityksen sijoittajatiedoissa olisi suotavaa. Tähän ei taida löytyä tarvittavaa rohkeutta.