”Oikeusvaltio Euroopan unionissa ja Suomessa” tutkimus on sivistynyt kuvaus oikeusvaltion määritelmistä ja oikeusvaltioon liittyvistä ongelmista Suomessa. Tutkimus on osaavien ja yhteiskuntaa ymmärtävien tutkijoiden ( Juha Raitio, Allan Rosas ja Pekka Pohjankoski) tekemä.

Oikeusvaltiolla tarkoitetaan EU:ssa oikeusjärjestelmän toimintaperiaatteita:

• lainalaisuusperiaatetta (viranomaistoiminta tulee perustua lakiin)
  
• oikeusvarmuutta (oikeudellisten päätösten tulee vastata tapahtuneita tosiasioita ja olla niiden valossa ennakoitavia ja oikeansuhtaisia)
  
• toimeenpanovallan väärinkäytön kieltoa (viranomaistoiminnan pitää perustua lakiin ????)
  
• tehokkasta oikeussuojaa (toimiva oikeusjärjestelmä)
  
• vallanjako-oppia (tuomioistuimien riippumattomuus)
  

Tutkimus ehdottaa parannusehdotuksia Suomalaiseen lainsäädäntöön

Oikeusvaltiota koskevat puutteemme ovat olleet esillä kansainvälisissä vertailuissa:

1. Suomalaisen oikeusprosessin pitkäkestoisuus rikkoo tehokkaan oikeussuojan periaatetta
2. Oikeusprosessin kalleuden takia pienet rikkomukset jäävät vaille oikeussuojaa (tarvittaisiin halvempi ja nopeampi menettely)
3. Ministerien rikosoikeudellinen vastuu on ongelma. Esille nostetaan Pekka Haaviston Al-Hol tapaus jossa poliisitutkinta päätyi tuomittavaksi perustuslakivaliokuntaan, jossa lakia huonosti tuntevat puoluetoverit ja poliittiset ystävät saivat toimia tuomareina.
4. Tuomioistuimet eivät Suomessa perustuslain pykälän 106 mukaan saa tulkita lain perustuslaillisuutta muuta kuin ainoastaan silloin jos laki on aivan ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Tämän pykälän Ruotsin mallin mukaista poistamista perustuslaista esitetään. (Laekeihin on kertynyt paljonlaisesti kaikenlaista hieman perustuslain vastaista. Näin on tapahtunut kun perustuslakia on päivitetty ja siihen on liitetty ihmisoikeussopimuksen ja EU- peruskirjan kaltaisia laajoja lisäyksiä ja myös kun lakeja on vuosia sitten erilaisten poliittisten arvojen perusteella laadittu).
5. Jos on mahdollista että laki rikkoo EU- säädöksiä, tulisi lakia laadittaessa hakea ennakkopäätös EU- tuomioistuimelta, jolla on oikeus tulkita EU- lakeja. (Perustuslakivaliokunnalla ei tuota oikeutta ole vaikka se tuota tulkintaa joskus tekeekin). Tämä menettely tulisi lisätä lainsäädäntöprosessiin.

Puolan ja Unkarin tekemiä oikeusvaltiorikkomuksia on EU:ssa käsitelty oikeusvaltion vastaisesti

EU:ssa on ollut esillä Puolan ja erityisesti Unkarin tekemät oikeusvaltion rikkomukset (lähinnä kosien tuomarien nimityksiä ja erottamisia). Tutkimus nostaa esille ne ongelmat, jotka ovat syntyneet kun näitä tapauksia on käsitelty oikeusvaltion kannalta kyseenalaisessa valtionpäämiesten muodostamassa EU- neuvostossa (EU- sopimuksen artikla 7 mukaisesti). Asiat ovat politisoituneet. On tarpeettomasti syntynyt särö EU:n sisälle.

Parempi tapa olisi ollut viedä asia rikkomusmenettelynä puolueettomaan EU- tuomioistuimeen ja toimia oikeusvaltion mukaisesti myös silloin kun tuomioita jaetaan Unkarille. EU- neuvosto ei ole poliittisesti riippumaton tuomioistuin, joka tässä olisi tarvittu. Rikkomusmenettelyä olisi pitänyt vähintäänkin käyttää perusteellisemmin ja hakea sitä kautta parempi perustelu.

Vallanjako tarkoittaa sitä, että eduskunta ei ole Suomessa aina ylin valtionmahti

Tutkimus tuo myös esille sen että kansanvalta (parlamentarismi) ei ole aina kaikessa primääri. On tilanteita joissa edustuksellinen kansanvalta voi johtaa esimerkiksi vähemmistön huonoon kohteluun.  Tuomiovallalla pitää olla kansanvallasta riippumatonta asemaa. Tuomiovallan on joskus oltava kansanvallan rinnalla eikä pelkästään sen alainen.

Tuomiovallan nostaminen kansanvallan rinnalle ei ole ajatuksena uusi, mutta tämä vallanjako-opin mukainen näkemys ei ole pitkään aikaan ollut esillä.  Tutkimuksessa esitetyt argumentit ansaitsisivat kyllä lisää pohdintaa.

Kuva Gerd Altmann Pixabaystä