Hallituksen talouspolitiikan onnistuminen
Sanna Marinin hallituksen talouspolitiikan keskeisimmät tavoitteet on dokumentoitu hallitusohjelman sivulla 12. Hallituksen talouspolitiikan konkreettinen tavoitteenasetanta kohdistuu työllisyyteen ja julkisen talouden kestävyyteen.
Marinin hallituksen talouspolitiikan keskeiset tavoitteet.
Valtiovarainministeriö julkisti 17.6.2022 taloudellisen katsauksen. Taloudellinen katsaus sisältää päivitetyt ennusteet julkisen talouden kestävyyttä kuvaavista tunnusluvuista. Alla Sanna Marinin hallitusohjelman arviointia julkisen talouden kestävyyttä kuvaavien tunnuslukujen osalta.
Julkisyhteisöjen velka
Julkisyhteisöjen velkaa on tapana mitata velkasuhteella, jossa julkisyhteisöjen eli julkisen sektorin eli valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen bruttovelka suhteutetaan bruttokansantuotteeseen. Velkasuhde puristettiin Sipilän hallituksen aikana alle 60%:iin. Koronavuonna 2020 velkaa otettiin tolkuton määrä. Tuolloin arveltiin velkasuhteen nousevan nopeasti lähelle sataa prosenttia. Yllättäen kävikin toisin: talouden ripeä toipuminen vuonna 2021 painoi velkasuhteen lähelle siedettävää 65% tasoa.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan velkasuhde kääntyy kuitenkin kuluvana vuonna jälleen huonompaan suuntaan. Onneksi nousu näyttää lähivuosina melko maltilliselta. Jokatapauksessa näyttää pläkkiselvältä, että hallitusohjelmaan kirjattua 57.1% velkasuhdetavoitetta ei tulla saavuttamaan.
Alijäämä
Alijäämä eli hienommin sanottuna nettoluotonotto eli negatiivinen nettoluotonanto kuvaa lisävelkaantumista. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite oli saavuttaa taso 0% BKT:sta. Tämä olisi tarkoittanut, että julkinen talous lisävelkaantuu enintään samaa tahtia bruttokansantuotteen kasvun kanssa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan näin mitattua lisävelkaantumista ei saada tämän hallituskauden aikana taitettua. Lisävelkaantuminen on kuitenkin ollut vähäisempää, kuin koronakriisin keskellä pelättiin.
Voimme vielä jännittää saako Marinin hallitus punnerrettua lisävelkaantumisen tason paremmalle tasolle, kuin Juha Sipilän hallitus aikanaan sai.
http://velkakello.fi/ Usein kuulen sanottavan että lyhyellä tähtäimellä voimme ottaa velkaa!
Velkarahan jatkuva jakaminen kansalle on eräs indikaattori siitä että hallinto ja hallintotapa on tässä maassa lahonnut lähes kelvottomalle tasolle.
Harmi. Tämä olisi voinut olla hyvä maa.