Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä Suomessa on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2013 korkeakouluissamme opiskeli lähes 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, mikä on yli kolminkertainen määrä vuoteen 2000 verrattuna.

Kansainvälinen tutkinto-opiskelija tuottaa jopa 200 000 euron nettohyödyn Suomen julkiseen talouteen, todetaan ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kansantaloudellisia vaikutuksia selvittävän VATT:n ja CIMO:n tutkimuksen esiselvityksessä.

Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen mukaan vuonna 2011 valmistuneista ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista vajaa puolet (46 %) oli työllistynyt Suomeen vuosi valmistumisen jälkeen, 6 prosenttia opiskeli, 18 prosenttia on muuten Suomessa ja 31 prosenttia ei ollut enää maassa.

Keskipitkällä jaksolla (noin 20 vuotta) suurin taloudellinen hyöty saadaan lisäämällä EU/ETA-alueen ulkopuolisista, ei-läntisistä maista tulevien opiskelijoiden määrää.

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat iloisia siitä, että Suomessa on vihdoin selvitetty kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tuomia kansantaloudellisia hyötyjä. Vastaavia tutkimuksia on tehty Suomen lisäksi muun muassa Tanskassa, Hollannissa ja Saksassa.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tuoma kansantaloudellinen hyöty koostuu mm. opiskelijoiden kulutuksesta, työssäkäynnistä ja näistä kertyvistä suorista ja välillisistä verotuloista sekä opiskeluaikana että valmistumisen jälkeen. Tutkimuksen mukaan opiskelijat vahvistavat kansainvälisiä verkostoja ja yritystoimintaa maiden välillä, jonka lisäksi juuri nuoret ja työkykyiset tuovat suurimman hyödyn julkiseen talouteen.

“Kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista kannattaa pitää kiinni myös taloudellisista syistä. Heidän panoksensa Suomen talouden nostamiseksi nykyisestä matalalennosta on erittäin arvokas”, huomauttavat SYL:n puheenjohtaja Piia Kuosmanen ja SAMOKin puheenjohtaja Toni Asikainen.