Vahva markka, vahva euro ja muistokuvia 1992 devalvaatiosta

Vuonna 1992 eli edellisen laman aikana asuimme Ranskassa, lähellä Colmaria, tunnin etäisyydellä Strasbourgista. Yhtenä aamuna Suomi devalvoi.

Vahvan markan apostolit heittivät pyyhkeen kehään ja sen seurauksena Viinanen nousi kovakouraiseksi valtionvarainministeriksi.

Elämä muuttui yhdessä yössä kalliimmaksi ja pk-yrityksiä kaatui kuin heinää. Suuryrityksillä ei ollut varaa ostaa palveluitamme. Menetimme muutamassa kuukaudessa parisataa tuhatta markkaa, kun toimeksiantajamme menivät kanttuvei.

Arvaatte varmaan, että siinä tilanteessa otti kaaliin. AD 1992 oli minulle ensimmäinen varsinainen lamakokemus yrittäjänä, vaikka kokemusta oli vuodesta 1981 alkaen. Kuvittelin varmaan silloin, että olin syntynyt kadun aurinkoiselle puolelle.

Kauppalehdessä on hyvä blogikirjoitus "vihreästä valosta", jolloin minäkin uskoin omaan kaikkivoipaisuuteeni. Häpeän myöntää, että nöyryyteen oppiminen on ihmisen elämässä pitkä prosessi. Sen tiedän, että taantumat opettavat, mutta vanhat opit unohtuvat nopeasti, kun ajat paranevat.

Siperia opetti suomalaisia, me saimme totutella ranskalasiin korkoihin. Voin vakuuttaa , että silloin tarvittiin luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Isänmaa oli kaukana ja me raukat olimme lähteneet Finnjetillä merten taa.

Seitsemäntoista vuoden takaiset tunnelmat muistuttavat nyt ainakin minua vahvan markan asetelmasta. Suomalaiset pystyvät ostamaan ulkomaista tavaraa halvalla, mutta vienti vetää laimeasti, jos ollenkaan. Lomamatkoilla meillä on edelleen vara törsätä. Nyt, jos koskaan, kannattaisi matkustaa Amerikkaan.

Poliitikot väittävät, että emme ole tällä kertaa yhtä syvällä. Yhtenä turvalausekkeena on vakaa euro. Kysykäämme sahureilta, mitä mieltä he ovat Ruotsin kruunun 30 % devalvoitumisesta suhteessa euroon. Kruunun puntasuhdetta en muista, mutta dollariin nähden kruunu on devalvoitunut 50 %.

Metsä-, prosessi- ja konepajateollisuutemme kilpailee tilauksista mm. ruotsalaisten kanssa. Ehkä meilläkin haikaillaan jälleen kerran markan perään. Mutta, olisiko devalvaatiosta mitään hyötyä. On aloja, jotka ovat lamassa kursseista huolimatta.

Metsäkonefirmoissa väki istuu faksin ääressä ja odottavat tarjouspyyntöjä. Onko tietoja muista kuin OP Pankin pakkolunastamista korjuuketjuista, jotka sopimusehtojen mukaan tulevat takaisin toimittajalle?

Lama iskee vasta nyt toden teolla valmistavaan teollisuuteen. Mietin täällä kuumeisesti, mistä nousu alkaa ja mihin tällä kertaa pitäisi sännätä. Veikkaan Amerikkaa. Kapitalismin mallivaltio näyttää kohta kyntensä.

Hightech-rintamalla odotukseni kohdistuvat yksittäisiin yrityksiin. Kirjoitan niistä myöhemmin. Tässä on mielenkiintoinen "heikko signaali" Tanskasta.

 

 

 

 

 

 

Vuonna 1992 eli edellisen laman aikana asuimme Ranskassa, lähellä Colmaria, tunnin etäisyydellä Strasbourgista. Yhtenä aamuna Suomi devalvoi.

Vahvan markan apostolit heittivät pyyhkeen kehään ja sen seurauksena Viinanen nousi kovakouraiseksi valtionvarainministeriksi.

Elämä muuttui yhdessä yössä kalliimmaksi ja pk-yrityksiä kaatui kuin heinää. Suuryrityksillä ei ollut varaa ostaa palveluitamme. Menetimme muutamassa kuukaudessa parisataa tuhatta markkaa, kun toimeksiantajamme menivät kanttuvei.

Arvaatte varmaan, että siinä tilanteessa otti kaaliin. AD 1992 oli minulle ensimmäinen varsinainen lamakokemus yrittäjänä, vaikka kokemusta oli vuodesta 1981 alkaen. Kuvittelin varmaan silloin, että olin syntynyt kadun aurinkoiselle puolelle.

Kauppalehdessä on hyvä blogikirjoitus "vihreästä valosta", jolloin minäkin uskoin omaan kaikkivoipaisuuteeni. Häpeän myöntää, että nöyryyteen oppiminen on ihmisen elämässä pitkä prosessi. Sen tiedän, että taantumat opettavat, mutta vanhat opit unohtuvat nopeasti, kun ajat paranevat.

Siperia opetti suomalaisia, me saimme totutella ranskalasiin korkoihin. Voin vakuuttaa , että silloin tarvittiin luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Isänmaa oli kaukana ja me raukat olimme lähteneet Finnjetillä merten taa.

Seitsemäntoista vuoden takaiset tunnelmat muistuttavat nyt ainakin minua vahvan markan asetelmasta. Suomalaiset pystyvät ostamaan ulkomaista tavaraa halvalla, mutta vienti vetää laimeasti, jos ollenkaan. Lomamatkoilla meillä on edelleen vara törsätä. Nyt, jos koskaan, kannattaisi matkustaa Amerikkaan.

Poliitikot väittävät, että emme ole tällä kertaa yhtä syvällä. Yhtenä turvalausekkeena on vakaa euro. Kysykäämme sahureilta, mitä mieltä he ovat Ruotsin kruunun 30 % devalvoitumisesta suhteessa euroon. Kruunun puntasuhdetta en muista, mutta dollariin nähden kruunu on devalvoitunut 50 %.

Metsä-, prosessi- ja konepajateollisuutemme kilpailee tilauksista mm. ruotsalaisten kanssa. Ehkä meilläkin haikaillaan jälleen kerran markan perään. Mutta, olisiko devalvaatiosta mitään hyötyä. On aloja, jotka ovat lamassa kursseista huolimatta.

Metsäkonefirmoissa väki istuu faksin ääressä ja odottavat tarjouspyyntöjä. Onko tietoja muista kuin OP Pankin pakkolunastamista korjuuketjuista, jotka sopimusehtojen mukaan tulevat takaisin toimittajalle?

Lama iskee vasta nyt toden teolla valmistavaan teollisuuteen. Mietin täällä kuumeisesti, mistä nousu alkaa ja mihin tällä kertaa pitäisi sännätä. Veikkaan Amerikkaa. Kapitalismin mallivaltio näyttää kohta kyntensä.

Hightech-rintamalla odotukseni kohdistuvat yksittäisiin yrityksiin. Kirjoitan niistä myöhemmin. Tässä on mielenkiintoinen "heikko signaali" Tanskasta.

 

 

 

 

 

 

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Björn Wahlros haluaisi että Suomi olisi myös varakkaille ja yrittelijäille hyvä paikka elää ja sijoittaa

Oheinen 5 min mittainen Mikko Salakan tuottama video summaroi Björn Wahlros:n esittämät ratkaisut Suomen talouden kriisiin: Tarvitaan henkilösijoittajien ja yrittäjien parempaa kohtelua niin, että suomalaisten

Salkun rakenne Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Tuloskausi on lopussa ja olen päivittänyt ennusteet vuosille 2025 ja 2026. Tuloskausi kokonaisuutena jäi hieman positiivisen puolelle.

Kymmenen erilaisen rankingin yhteenvedossa norjalaiset osakkeet ovat edelleen kärjessä,

Asunnot ja metsä

Yhteismetsän verotus on edullisempaa ja vaivattomampaa kuin yksityismetsän

Yhteismetsän verotus on kevyempää kuin yksityisen metsänomistajan verotus:

Yhteismetsän osakkaille jakama ylijäämä on verotonta tuloa, jota ei tarvitse ilmoittaa verotuksessa
Yhteismetsä on verovelvollinen ja sen

Sijoittaminen Yhteiskunta

Rauha kaupan taas väärään hintaan

Donald Trumpin tuore rauhanluonnos Ukrainaan kääntää taas kaiken varovasti myönteisen kehityksen päälaelleen. Suunnitelma vaatii Ukrainaa luopumaan miehitetyistä alueista, puolittamaan asevoimansa ja luovuttamaan raskasta aseistustaan.

Ehdot ovat