Työnantaja vastasi 1960 saakka työntekijöiden vanhuudenturvasta

Tuoreessa VTM Jussi Vauhkosen poliittisen historian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa selvitetään työnantajan elatusvelvollisuuden pitkä historia. Elatusvelvollisuus merkitsi työnantajan velvollisuutta huolehtia työntekijänsä ja hänen perheensä toimeentulosta sen jälkeen, kun tämä ei ollut työhön kykenevä. Elatusvelvollisuudesta säädettiin 1739 ja 1805. Työnantajan elatusvelvollisuus muodosti sukulaisten, seurakunnan ja pitäjän vaivaishoidon (1852 asetus) ohella vanhuudenturvan aina 1960 luvun alkuun saakka. Säädös eli 1960 luvulla syntyneen eläketurvan rinnalla aina vuoteen 1982, jolloin elatusvelvollisuus poistettiin lainsäädännöstä.

Yhteistä linjaa ei löytynyt ennen työeläkejärjestelmän syntyä

Tutkimus osoittaa, että suomalaisten työnantajien oli vaikea löytää yhteistä linjaa eläkepolitiikassa ennen työeläkejärjestelmän syntyä. Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK) pyrki 1940- ja 1950-luvuilla yhtenäistämään työnantajien käytäntöjä, mutta yksittäisten suuryritysten ja toimialakohtaisten työnantajaliittojen erimielisyydet olivat yleensä liian suuria.

Työnantaja koki vasemmistopuolueet uhkaksi

Painetta yhdenmukaisuuteen tuotti vasemmistopuolueiden kannatuksen nousu, jonka työnantajat kokivat uhkaksi. STK:n toimihenkilöt myös käyttivät tätä uhkaa hyväkseen taivutellessaan jäsenyrityksiä yhteiselle linjalle. STK:n näkökulmasta keskusjärjestötason neuvottelut olivat tae siitä, että eduskuntapuolueiden keskinäinen kilpailu ei johtaisi äkkinäisiin muutoksiin työmarkkinoilla.

Erityisesti työnantajapuolella pelättiin sosiaalidemokraattien, kansandemokraattien ja kommunistien keskinäistä kilpailua, jonka arvioitiin jyrkentävän työnantajavastaisia kantoja taktisista syistä.

Vauhkosen mukaan vanhuudenturvan kehittämisessä aloitteita tekivät 1800-luvun lopulta alkaen erityisesti valtion virkamiehet. He toivat uusia ajatuksia ulkomailta, yleensä toisista Pohjoismaista mutta myös Kansainvälisestä työjärjestöstä (ILO).

– Valtiobyrokratia pyrki myös vähentämään työnantajien vastarintaa sosiaalisia uudistuksia kohtaan kehittelemällä kompromisseja, jotka tyydyttivät työväen liikkeen vaatimuksia mutta soveltuivat työnantajien jo omaksumiin toimintatapoihin, Vauhkonen toteaa. – Esimerkki tällaisesta kompromissista on lakisääteinen työeläkejärjestelmä, jossa olemassa olevien vapaaehtoisten järjestelyjen pohjalle rakennettiin pakollinen ja kattava vanhuuden ja työkyvyttömyyden turva.

Väitöstilaisuus on 17.6

Valtiotieteiden maisteri Jussi Vauhkosen väitöskirja Elatuksesta eläkkeeseen. Vanhuudenturva suomalaisessa työnantajapolitiikassa työeläkejärjestelmän rakentamiseen saakka tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 17.6.2016 klo 12 Metsätalon salissa 1. Vastaväittäjän on professori Kari Teräs Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Pauli Kettunen.

Väitöskirja on luettavissa e-thesis-palvelussa

Related Posts

Asunnot ja metsä

Mökkikauppa on piristynyt, hinnat ja kauppamäärät nousussa

”Mökkikauppa käy vauhdikkaasti. Kesäkuussa loma-asuntoja myytiin kuukausitasolla eniten sitten vuoden 2022 kesäkuun”, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa.

Keskimääräiset kauppahinnat olivat 135 000 euroa. Nousua viime

Sijoittaminen

Paska osuu osakemarkkinoilla tuulettimeen joko syksyllä tai keväällä

Tarkoitan otsikossa sitä, että Yhdysvaltojen S&P500 indeksin nopeat pörssilaskut tapahtuvat yleensä joko syksyllä tai keväällä. Laskut voivat jatkua, mutta noina aikoina ne yleensä jyrkkenevät nopeasti.

Kevyttä Yhteiskunta

Suomalainen aateilmpiiri siirtyy kollektivismista kohti yksilön kunnoittamista ja yksilön vastuuta itsestään

Oikeistolaisuus ja kulttuuriliberaalisuus ovat EVA:n analyysin mukaan lisääntymässä. Tutkimus antaa viitteitä nopeasta asenneilmapiirin muutoksesta.

Puolet suomalaisista asemoi itsensä EVA tutkimuksen mukaan poliittiseen oikeistoon, vajaa kolmannes vasemmistoon ja