Bitcoin osa 1: Vain rosvot sitä tarvitsevat

En ole rahan tai rahapolitiikan ekspertti, mutta aihe on kiinnostanut minua aina, ja aika lailla olen siitä lukenut ja pohtinut. Siksi perkaan sitä perusteellisesti, kun bitcoin tyrkyttäytyy luontevaksi ja ajankohtaiseksi pontimeksi. Jaan jutun, muuten se turpoaisi kohtuuttomasti. Ensimmäisessä osassa käsittelen keinovaluuttojen teknistä puolta.

Kemiläiset voivat huokaista helpotuksesta. He olivat tehdä raskaan virheinvestoinnin, kun keinovaluutta bitcoinin tuottamiseen erikoistunut tietotekniikkayhtiö KnCMiner hamusi kaupunkiin kolmea jättimäistä tietokonesalia. Työttömyyden riivaaman kaupungin päättäjät hytkyivät innosta. Kymmenien miljoonien hanke olisi vaatinut Kemiltä suuren infrainvestoinnin, johon he olivat selvästi valmiit miettimättä bitcoinin olemusta ja tulevaisuutta.

He välttivät miinan pelkällä tuurilla, sillä Ruotsissa useita saleja pyörittänyt KnCMiner teki juuri konkurssin. Se ei yllätä. Raskaan sarjan taloustieteilijät ovat tuominneet bitcoinin joutavaksi muodiksi. Olen samaa mieltä. Aiemmat keinovaluutat ovat kaatuneet tarpeettomuuteensa ja kustannuksiinsa. Siihen kaatuu vielä bitcoinkin.

Bitcoin on tietokoneverkon avulla ylläpidetty keinoraha. Sen takana ei ole keskuspankkia ja kansantaloutta kuten perinteisillä valuutoilla.  Kaikkien keinovaluuttojen ensimmäinen sudenkuoppa on, että niiden arvo perustuu puhtaasti käyttäjiensä suosioon. Kryptovaluutta on vain tietokoneessa pyörivää dataa, jonka tarjonta on tosin bitcoinin tapauksessa tiukasti rajoitettua. Sen tuottaminen vaatii mutkikkaan laskutoimituksen, johon KnCMinerin kaltaiset ”louhijat” tarvitsevat mieletöntä tietokonekapasiteettia.

Rajattu tarjonta vahvistaa periaatteessa hyödykkeen hintaa. Se pätee kuitenkin vain hyödykkeisiin, joilla on kysyntää. Harvinaisuus ja tuottamisen vaikeus eivät tee mistään arvokasta. Voin keksiä miljoona äärettömän vaikeasti tuotettavaa hyödykettä, mutta se ei vielä tee niistä arvokasta.

Perinteisten valuuttojen ostovoimaa määrittelevät monet talouden lainalaisuudet sekä se, että ne ovat laillisia maksuvälineitä ainakin omalla valuutta-alueellaan. Jos taas kiinnostus keinovaluuttaan loppuu, kurssi sulaa nollaan. Mikään muu ei pidä yllä sen arvoa.

Keinovaluutat ovat vähän kuin vanhoja postimerkkejä, joiden hinta perustuu puhtaasti keräilijöiden valmiuteen maksaa niistä. Ilman sitä ne olisivat arvottomia. Erona on vain se, että filatelialla on pitkät perinteet ja sosiaalinen status, jotka pitävät yllä keräilykohteiden arvonmuodostusta. Keinovaluutoilla ei sellaista ole. Eikä varsinkaan kryptovaluutoilla, jotka eivät ole edes varastoitavia, kauniita ja eksentrisiä esineitä. Se estää niitä kiinnostamasta edes rahan keräilijöitä.

Ei siis ihme, että bitcoinin kurssi heiluu rajusti. Bitcoinia tutkinut ja siitä laajati kirjoittanut arvovaltainen taloustoimittaja Jeffrey Robinson määrittelee sen yksinkertaisesti pyramidihuijaukseksi. Bitcoineja ostavat odottavat löytävänsä vielä suuremman tomppelin, joka maksaa niistä heitä enemmän. Tässä muodossa pyramidihuijaus ei tosin riko lakeja – mutta siksi se vaarallinen onkin. Rahan olemusta ymmärtämättömän on siihen helppo haksahtaa.

Kurssin vahvistamisen vuoksi bitcoinin tuotantoa aiotaan vaikeuttaa entisestään. Jos kyse olisi tarpeellisesta hyödykkeestä, rajoitettu tarjonta nostaisi sen hintaa. Mutta bitcoinia eivät tarvitse kuin rikolliset. Heille sen valtti on, että maksutapahtumat eivät rekisteröidy mihinkään, joten rahaa voi käyttää anonyymisti. Siksi siitä on tullut järjestyneen rikollisuuden suosikki. Suomessa bitcoin on pesiytynyt ainakin huumekauppaan.

Rehelliselle tavikselle bitcoin ei tarjoa mitään hyötyä. Ensin se pitää ostaa euroilla tai muilla kansallisilla valuutoilla, mistä syntyy kaupankäyntikuluja jopa viisi prosenttia. Ne harvat arkiset tuotteet, joiden maksuksi bitcoin kelpaa, hinnoitellaan kansallisissa valuutoissa. Rehelliset kauppiaat eivät bitcoineja kassassa haudo, vaan vaihtavat ne äkkiä pois.

Mitä järkeä on valuuttojen kustannuksia tuottavassa edestakaisessa vekslaamisessa? Ei mitään – ellet pelkää maksujen dokumentoitumista.

Keinovaluutoissa olisi teoreettisestikin jotain järkeä tavalliselle käyttäjälle vain siinä tapauksessa, että valuutan vaihto olisi tarpeetonta. Se edellyttäisi, että kaikki rahaliikenne palkoista alkaen hoituisi keinovaluutoilla. Uskooko joku vakavissaan sen toteutuvan? Minusta ajatus on naurettava, ja perustelen sen tarkemmin tuonnempana.

Bitcoinia kehutaan teknisesti nopeaksi maksutavaksi, mutta onko muka luottokortti vaivalloinen? Kustannuksia sen käytöstä hiukan tulee, mutta bitcoinin vekslaamiseen verrattuna ne ovat olemattomat.

Ja luottokortti on paljon turvallisempi, koska maksu jättää vastaanottajaa ja luottokorttiyhtiötä velvoittavan jäljen. Bitcoin nojaa pelkkään luottamukseen. Sen varaan kannattaa laskea vain niiden, joiden maksusiirrot eivät kaipaa päivänvaloa. Mitä ihmeen järkeä minun olisi ostaa jotain netistä – tai mistään muustakaan – bitcoineilla, kun kusetuksen sattuessa kohdalle minun olisi mahdoton todistaa jostain jotain maksaneeni?

Bitcoinin siirtotapahtumien käsittelykin on naurettavan hidasta laajemmassa mitassa. Tietääkseni systeemi voi suorittaa vain seitsemän tapahtumaa sekunnissa. Raviradan totoluukuillakin on kyettävä nopeampaan käsittelyyn vilkkaana päivänä. Ongelma on epäilemättä teknisesti ratkaistavissa, mutta se on selvää, että kaikki käsittelykustannukset kaatuvat käyttäjien maksettavaksi aivan kuten kaikkien maksujärjestelmien kohdalla. Keinovaluutat eivät ole ilmaisia lounaita tässäkään mielessä.

Vaadittujen tietokonetehojen vuoksi bitcoinien tuottaminen on järjettömän kallista. Ne vaativat hervottomat laitteet, jotka nielevät sähköä kuin paperitehdas. Prosessin vaikeuden ainoa syy on rajoittaa tuotantoa – ikään kuin sitä ei voisi säädellä muilla keinoilla käytännössä olemattomin kustannuksin.

Keskuspankit tekevät rahaa liki ilmaiseksi, koska tänä päivänä suurin osa rahasta ei tule enää painokoneen kautta, vaan ilmestyy pankkitileille. Keskuspankki ei tarvitse urakkaansa mutkikkaita operaatioita. Se säätelee rahan määrää taloudellisin perustein. Työtä talousdatan seuraaminen ja päätöksien tekeminen tietysti vaatii, mutta aika marginaaliset kustannukset silti ovat suhteutettuna valuuttojen volyymiin.

Valuuttojen tuotantokustannukset kuten muutkin kulut jäävät käyttäjien niskaan, koska kukaan muu ei niitä tietenkään maksa. Jokainen voi päätellä, mitä pelkästään siitä seuraa bitcoinin suosiolle, kun vaihtoehtona on luotettavia ja kustannustehokkaita maksuvälineitä.

Bitcoin-uskovaiset kyllä väittävät, että juuri tuo tuottamisen vaikeus ja kalleus takaavat sen arvon, mutta se on humpuukia. Kuten sanottu se saattaisi pitää kutinsa, jos kyseessä olisi arvometalli tai muu reaalimaailmassa tarvittava hyödyke, mutta sitä bitcoin ja keinovaluutat eivät ole.

Nyt bitcoin jo saavutti pisteen, jossa sen tuottamisen kustannustaso on kestämätön ainakin Ruotsissa. Konkurssi ei taatusti jää viimeiseksi.

14 thoughts on “Bitcoin osa 1: Vain rosvot sitä tarvitsevat

  1. Pari pointtia ottamatta sen

    Pari pointtia ottamatta sen kummemmin kantaa Bitcoinin järkevyyteen/tarpeellisuuteen:

    1) Ei käyttäjän välttämättä tarvitse pelätä maksutapahtuman kirjautumista koska transaktio ei kestäisi päivänvaloa, vaan hän ei välttämättä tahdo tietojaan syystä tai toisesta toisen tahon rekistereihin. En minäkään käytä s- tai k-mafioiden bonuskortteja koska en tahdo antaa näille tahoille omia kulutustottumuksiani, ne ovat arvokasta dataa yrityksille. Bitcoinien käyttö FIATin sijaan on vaan tällä hetkellä aivan liian monimutkaista/hankalaa jopa IT-ammattilaisille.

    2) Kyllä bitcoineja voi kerätä fyysisesti, eivät ne ole pelkkä abstrakti/virtuaalinen käsite. Osa fyysisistä kolikoista on mielestäni esteettisesti hyvännäköisiäkin.

  2. OK

    Tietty jos suhtautuu datan keräämiseen noin niin sitten on pointtinsa, aika järeä on keino kyllä jos pitää bitcoiniin turvautua. Ainakaan minua ei vaivaa, jos ketjut keräävät kuluttajatietojani, en minä siitä kärsi.

    Voi kolikkoja tosiaan kerätä, kärjistin väitettäni väärin – mutta eipä se bitcoinin arvonperustaksi kaksinen etu ole.

    Heikki 

  3. orjuuttaminen

    Korttien tarkoitus on orjuuttaminen. Tekosyy on ostotottumuksien kerääminen ja mainonnan kohdistaminen. Ei kauppa tiedä mistä ostan oluet kun en korttia aina vilauta tai haen ne Tokmannilta ilman korttia tai mistä kortsut hankin tms…. Kauppa ei näemmä kerää tietoja suoraan ostotapahtumasta!

  4. siitä pääsee

    No siitä vaivasta pääsee tosiaan kun ei ota korttia.

    Heikki 

     

  5. Bitcoin on hyväksi

    oli kyl turhankin negatiivisesti kirjotettu. ei yhtään positiivista asioita johtuuko tämä kenties ymmärtämättömyydestä. esim vaikka matkustelussa bitcoini oisi oiva valuutta joka kävisisi lähes kaikissa maissa tällä hetkellä sillä toki ei saa monessakaan kaupassa ostettua mitään mutta ite uskon bitcoin mahdollisuuksiin että tulevaisuudessa se voi olla suotsittu globaali maksuväline eikä pelkkien roistoen. samalla toki tiedostan sen riskin että bitcoinista ei välttämättä tulee mitään ja sen arvo tulee olemaan lähellä 0 seuraavan 10 vuoden aikana ja niin voi käydä eurollekkin riski vaan on pienempi.

  6. negatiivisuuteen on perusteet

    Olen negatiivinen, koska en näe muulle perusteita. Olen maksanut luottokortilla kaikkialla ongelmitta ja nostanut käteistä pankista ympäri Eurooppaa – en ymmärrä mihin keinovaluuttoja tältä osin tarvitaaan.

    Euro ei muutu arvottomaksi. Jos joku niin uskoo, ei ymmärrä rahan olemusta. Siitä jutun seuraavassa osassa.

    Heikki 

  7. Pimeä raha, mutta ei pyramidihuijaus

    Bitcoin ei ole pyramidihuijaus. Se on vaihdon väline, kuten muutkin rahat. Tällä hetkellä tätä rahaa käytetään todellakin lähinnä pimeissä kaupoissa. Tämän lisäksi tällä valuutalla käydään spekulatiivista valuuttakauppaa. Koska bitcoineja on varsin rajatusti liikenteessä, niin sen arvo muihin valuutoihin suhteutettuna on todella volatiili. Yhden ison pelurin vetäytyminen valuutasta saattaa romauttaa valuutan arvoa kymmenillä prosenteilla.

    Pyramidihuijauksessa pyramidin kärki jossain vaiheessa katoaa ison rahapotin kanssa ja loppu pyramidista romahtaa. Näin ei tule käymään ainakaan perustajan toimesta. Valuutan käyttäjinä on sellaista jengiä, joka takuuvarmasti keinolla tai toisella kaivelisi tuon kärkimiehen vaikka kiven alta ja päästelisi tyypin päiviltä. Jos bitcoin astuu liikaa valtioiden varpaille, niin valtioiden yhteistoimella bitcoinien virta saadaan suurelta osin tyrehtymään.

    Mielestäni aliarvioit mustan pörssin voimaa. Tälle valuutalle on tarvetta pimeissä kaupoissa. Isot anonyymit rahavirrat liikkuu paikasta toiseen. Siksi bitcoin on yhä olemassa. Teknisesti parempiakin kryptovaluuttoja on jo suunniteltu. Ne eivät kuitenkaan ole saavuttaneet kriittistä massaa. Bitcoinilla on teknisiä haasteita. Uskon, että niistä tullaan selviämään. Bitcoin tulee sinnittelemään kuvioissa vielä pitkään.

    En omista bitcoineja, enkä ole koskaan omistanut. Jos joskus bitcoineja hommaan, niin todennäköisesti teen sen teknisestä kiinnostuksesta asiaan testatakseni miten tuo systeemi oikeasti toimii. Kenties koetan taskurahoilla rulettionneani bitcoin valuuttamarkkinoilla ja sitten jännään saanko euroja takaisin.

  8. Kuten sanoin

    ”Mielestäni aliarvioit mustan pörssin voimaa. Tälle valuutalle on tarvetta pimeissä kaupoissa. Isot anonyymit rahavirrat liikkuu paikasta toiseen. Siksi bitcoin on yhä olemassa. Teknisesti parempiakin kryptovaluuttoja on jo suunniteltu. ”

     

    Kuten sanoin vain rosvot sitä tarvitsevat, ja toki se heidän varassaan voi pitkään sinnitellä. Toinen asia on että pysyykö se remmissä jos joku kilpailija tarjoaa samat edut tavalla tai toisella konseptilla.

    Ok, pyramidihuijaus on teknisesti ehkä epätarkka ilmaisu, mutta periaate on samantapainen – arvonnousu perustuu puhtaasti sille, että yhä useammat haluavat osallistua bitcoinarvontaan odottaen jonkun maksavan niistä vielä enemmän. Kuten sinäkin vähän kaavailet.

  9. ps

    Piti sanoa paremmalla konseptilla. Mikä se sitten olisikin, en tiedä eikä varsinaisesti kiinnosta. Keinovaluutta on keinotekoinen idea kaikissa muodoissa, mutta siitä enemmän jatkossa.

  10. Sokea luottaminen valtiovaltaan

    Olisiko bitcoineilla ollut käyttöä Hitlerin Saksassa tai Stalinin Neuvostoliitossa, kun ihmisiltä väkisin vietiin kaikki omaisuus? Myönnän,kysymys on vähän hölmö, mutta minusta bitcoinin ja internetin hienous on nimenomaan se, ettei niitä voida säännellä diktaattorien tai puolueiden kabineteissa. Kukaan ei voi devalvoida valuuttaa tai keinotella sillä, koska valuutan luominen ja maksimimäärä on ennalta määrättyä ja kaikkien tiedossa.

    Kyllä, netissä on paljon kyseenalaista sisältöä, mutta toisaalta se on myös demokratisoinut tietoa ennenäkemättömällä tavalla, kun esimerkiksi huippuluennot maailman parhaista yliopistoista ovat vaikkapa intialaisen teinin saavutettavissa. Jos omaa avaran mielen, voi samalla logiikalla nähdä arvoa myös bitcoineissa ja kumppaneissa. Kaikkien valuuttojen arvo voi romahtaa, jos luottamus niihin laskee, eikä se koske vain bitcoinia. Voisiko bitcoin tehdä valuutoille sen, minkä Wikipedia teki tietosanakirjoille?

    1. Korruptiosta kärsiville bitcoin on hyödyllinen

      Korruptoituneissa maissa bitcoin on mielestäni toimivampi ratkaisu kuin tavalliset valuutat. Myös musta pörssi toimii paremmin kuin viralliset organisaatiot. En näe tarvetta elektronisille valuutoille kehittyneissä maissa, mutta korruptoituneet kehitysmaat ovat toinen asia. Korruptoituneet viranomaiset, kun eivät pysty ”varastamaan” elektronisia valuuttoja yhtä tehokkaasti kuin esimerkiksi setelirahaa. Heidän on mahdotonta tietää onko uhreilla rahaa vai ei. Mustista pörsseistä sen verran, että ne ovat lähempänä markkinataloutta maissa, joissa korruptio rehottaa ja valuutan arvo vaihtelee nopeasti. Asiat eivät ole koskaan niin mustavalkoisia kuin mitä voisi kuvitella.

      1. Elektroninen raha toimii muutenkin

        Pointti on sinänsä hyvä, mutta kehitysmaissa on käytössä jo omia elektronisia maksujärjestelmiään, Afrikassa ja sieltä jo leviämässä se on saman asian ajava M-Pesa. Ja se juuri on kustannnustehokas toisin kuin bitcoin eli sopii juuri köyhille – siksi se suosittu onkin:

        https://en.wikipedia.org/wiki/M-Pesa. 

        Jos joku pitää bitcoinia vakaana valuuttana ja sikäli turvallisena niin tuosta voi ihailla kurssia:

        http://www.coindesk.com/price/

         

    2. Valuutan määrä

      ”Kukaan ei voi devalvoida valuuttaa tai keinotella sillä, koska valuutan luominen ja maksimimäärä on ennalta määrättyä ja kaikkien tiedossa.”

      Minusta valuuttojen poliittista keinottelua liioitellaan rankasti, kehittyvien talouksien keskuspankit ovat vastuullisia toimijoita, muun väittäminen on minusta foliopipotouhua.

      Valuutan määrän ei pidäkään olla vakio, mutta näistä enemmän jutun jatko-osassa.

      Jos joku haluaa turvata omaisuutensa keinovaluutalla niin siitä vaan, minä keksisin muita keinoja kyllä.

      1. Korjaus

        Piti sanoa kehittyneiden talouksien keskuspankit mutta pätee se kehittyviinkin talouksiin aika usein, poikkeuksia toki on ilmeisistä syistä

Comments are closed.

Related Posts