Rahastojen menetetty sukupolvi
Finassialan keskusliiton eilen julkistaman raportin mukaan. Sijoitusrahastot eivät enää nauti suurta suosiota säästökohteena. Kysymykseen: "Mihin seuraavista säästökohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" , valitsee enää 8% sijoitusrahaston. Keväällä 2007 vastaava luku oli 13%.
Samalla suorien osakisijoitusten suosio näyttää hieman lisääntyneen pysyen kuitenkin edelleen 5% tasolla. Suuret mustaapuhuvat lehtiotsikot joissa kerrotaan pörssikurssien laskusta ovat myös jääneet mieleen
Sensijaan erilaisia tilejä aikoo käyttää 38% vastaajista kun keväällä 2007 tämän valinnan teki ainoastaan 26% vastaajista.
Ymmärrän tämän eittäin hyvin. Suosituimmat sijoitusrahastot olivat lyhyen koron rahastot joita markkinoitiin varman mutta pankkitalletuksia suuremman tuoton tarjoavina. Toisin kävi. Moni turvaa ostanut saikin vastineeksi vuodessa kaksinumeroisen negatiivisen tuoton. Voittoa keräsi ainoastaan rahastoyhtiö.
Hyvä puoli tässä on että liiallinen hyväuskoisuus on hävinnyt. Ehkä olemme oppineet kyseenalaistamaan "ammattilaisten" antamia neuvoja. Kun vielä oppisimme tarkastelemaan kriittisesti rahstoyhtiöiden palkkioita. Ruotsissa olaan tässä jo pidemmällä. Mm. Evli myy kauppalehden mukaan samaa rahasto-tuotetta Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsissa ei peritä merkintäprovisioita, Suomessa kyllä. Syykin on selvä: Ruotsissa tuote ei samanhintaisena käy kaupaksi.
Kun ostamme kaupasta tuotteen vertailemme tarkasti sen hinta- ja laatutekijöitä. Emme osta Ladaa Mersun hinnalla. Kun ostamme rahastoja olemme tähän asti kiinnittäneet huomiota ainoastaan laatutekijöihin (tai ehkä pikemminkin laatulupauksiin). Hintapuoli on sensijaan jäänyt hämäräksi. Pitäisikö jokaisessa rahastoesitteessä roikkua iso hintalappu jossa lukee esimerkiksi "2.5% vuodessa"?
Finassialan keskusliiton eilen julkistaman raportin mukaan. Sijoitusrahastot eivät enää nauti suurta suosiota säästökohteena. Kysymykseen: "Mihin seuraavista säästökohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" , valitsee enää 8% sijoitusrahaston. Keväällä 2007 vastaava luku oli 13%.
Samalla suorien osakisijoitusten suosio näyttää hieman lisääntyneen pysyen kuitenkin edelleen 5% tasolla. Suuret mustaapuhuvat lehtiotsikot joissa kerrotaan pörssikurssien laskusta ovat myös jääneet mieleen
Sensijaan erilaisia tilejä aikoo käyttää 38% vastaajista kun keväällä 2007 tämän valinnan teki ainoastaan 26% vastaajista.
Ymmärrän tämän eittäin hyvin. Suosituimmat sijoitusrahastot olivat lyhyen koron rahastot joita markkinoitiin varman mutta pankkitalletuksia suuremman tuoton tarjoavina. Toisin kävi. Moni turvaa ostanut saikin vastineeksi vuodessa kaksinumeroisen negatiivisen tuoton. Voittoa keräsi ainoastaan rahastoyhtiö.
Hyvä puoli tässä on että liiallinen hyväuskoisuus on hävinnyt. Ehkä olemme oppineet kyseenalaistamaan "ammattilaisten" antamia neuvoja. Kun vielä oppisimme tarkastelemaan kriittisesti rahstoyhtiöiden palkkioita. Ruotsissa olaan tässä jo pidemmällä. Mm. Evli myy kauppalehden mukaan samaa rahasto-tuotetta Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsissa ei peritä merkintäprovisioita, Suomessa kyllä. Syykin on selvä: Ruotsissa tuote ei samanhintaisena käy kaupaksi.
Kun ostamme kaupasta tuotteen vertailemme tarkasti sen hinta- ja laatutekijöitä. Emme osta Ladaa Mersun hinnalla. Kun ostamme rahastoja olemme tähän asti kiinnittäneet huomiota ainoastaan laatutekijöihin (tai ehkä pikemminkin laatulupauksiin). Hintapuoli on sensijaan jäänyt hämäräksi. Pitäisikö jokaisessa rahastoesitteessä roikkua iso hintalappu jossa lukee esimerkiksi "2.5% vuodessa"?
Kommentit