Nordea, leveäharteinen kilpikonna
Nordea on etenkin viime vuosina saanut liiketoimintansa kuntoon, siivonnut riskit ja rakentanut tuloksenteosta ennustettavaa. 2025 tilinpäätös vahvistaa tarinan – mutta samalla paljastaa ristivedon yhtiön suorittamisen ja osakkeen ostoriehan turvottaman arvostuksen välillä.
Q4 ja koko vuonna korkoympäristön normalisoituminen näkyi väistämättä, 2025 korkokate laski noin kuusi prosenttia. Korkohuiput jäivät taakse jo 2024.
Mutta palkkiotuotot, varainhoito, vakuutustoiminta ja kaupankäyntituotot kompensoivat osan laihtuneesta korkokatteesta. Kulu–tuotto-suhde liikkui alle 50 prosentin, Q4 jopa 46 prosentissa.
Operatiivinen tehokkuus on kovaa tasoa. Myös luottokannan laatu säilyi hyvänä ja luottotappiot matalina.
Ei osinkoylläriä
Talletuskanta kasvoi +8% kertoen kansalaisten säästöinnosta epävarmoissa oloissa. Halpaa rahaa pankille.
Q4 oman pääoman tuotto oli 14,4 prosenttia ja pysyi koko vuoden tasolla liki pitkän aikavälin yli 15 prosentin ROE-tavoitetta. Nordealle se on tätä nykyä perussuoritus, monelle pankille vain haave.
Nordean riskiprofiili on poikkeuksellisen rauhallinen eurooppalaiseksi pankiksi. Sitä korostaa, että osinkokohtaisen tuloksen 1,39 lievästä laskusta (1,44) huolimatta osinko nousi pari prosenttia 0,96 euroon (0,94).
Lisäksi pääoman palautusta jatketaan omien osakkeiden takaisinostoilla. Tosin nykyisellä hintatasolla pidän sitä rahan tuhlauksena, mieluummin näkisin korkeamman osingon.
Tasaista menoa tehden omistamisesta sinänsä helppoa
Holdaajalle silti yhä turvallinen kokonaisuus. Frank Vang-Jensen on pistänyt talonsa edustavaan kuntoon eikä se vähästä hätkähdä.
Nippa nappa osinkotykki
Taas viime kuukausina osaketta haalineille osingon kasvu tuntuu vaatimattomalta. Osakkeen lento näyttää huterasti perustellulta.
Markkina hinnoittelee sisään jo kaiken hyvän, mitä Nordealta voi kohtuudella odottaa. Nykyarvostuksella Nordea on aika huoleton, mutta enää nippa nappa osinkotykin tittelin arvoinen.
Saati kun vertaa vaikka energiajättiin Canadien Natural Recourses -yhtiöön, jonka osinkotuotto on liki sama – mutta sen kasvutahti aivan toiselta planeetalta. Luultavasti jatkossakin, ellei sinänsä merkittävä poliittinen riski laukea käsiin.
Toimialat toki aivan toiset, mutta tilille kilahtava käteiskorvaus ei sektoreita erottele. Ja rahoituspuolella vaikkapa Ares Capitalin liki 10% osinko on jo ihan toista luokkaa, vaikka kasvava on silläkin suunta.
Liiketoimintamalli toki riskisempi – eikä BDC-yhtiöitä enää joiltakin välittäjiltä saa. Mutta ainakin Degiro sen yhä mahdollistaa.
Turvallinen, muttei ostoraossa aikoihin
Korkokatteen merkittävää buustia ei Nordealle näy, ellei talous elvy odotettua riuskemmin. Lainakanta on kyllä nousussa ja pitäisi vahvistua perinteen mukaan, mutta mustia joutsenia voi pöllähtää vastaan jo geopoliittisista syistä.
Pienikin lommo korkoympäristössä tai palkkiotuotoissa voi kiskaista osaketta alas. Nordea aaltoilee perinteisesti vauhdikkaasti, osin taloutensa, osin markkinapsykologian takia.
Kun osinkotuotto jää nykykursssilla alle kuuden prosentin siirtyy osake kategoriasta “halpa ja turvallinen” kategoriaan “turvallinen mutta hintava”. Voi pitää salkussa, mutta vaihtoakin kannattaa harkita.
Osinkovirta helpottaa elämää, mutta Nordean hinta ei nyt houkuta. Kuva: Pörssihaukka / Open AI



Hyvä kirjoitus