Aki Kangasharju: Suomen talous jatkaa Ukrainan sodasta huolimatta kasvuaan
Sota hidastaa ennustettua kasvua, mutta ei estä koronan väistymisestä seuraavaa maailmanlaajuista palveluiden avautumista tai tavaratuotannon ja -kaupan jatkumista. Vaikka kasvua ei syntyisi loppuvuonna enää lainkaan, Suomen bkt olisi lähes kaksi prosenttia viime vuotta suurempi, kirjoittaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
Kriisistä voi tulla pitkä, mutta shokki alas ei ole yhtä jyrkkä kuin koronakriisissä. Venäjä ei ole korona, vaan vasta 11. suurin talous maailmassa. Sen vientipanos keskittyy raaka-aineisiin, jotka ovat korvattavissa maailmanmarkkinoilta, joskin selvästi korkeampaan hintaan. Venäjä ja Ukraina vastaavat neljänneksestä globaalista viljanviennistä (International Grains Council) ja Venäjä vajaasta kymmeneksestä öljynviennistä. Näiden merkittävä väheneminen tai kokonaan poistuminen markkinoilta nostaa väistämättä hintatasoa.
Suomi on tuonut Venäjältä energiatuotteita – ne voidaan korvata tuonnilla muualta
Suomi tuo Venäjältä etenkin öljyjä ja muita energiatuotteita – Tullin tilastojen mukaan viime vuonna viidellä miljardilla eurolla. Tuonnin loppuminen vaikeuttaisi öljyjalosteiden tuotantoa ja kauppaa kotimaassa sekä vientiä muihin maihin, jos raaka-ainetta ei löytyisi muualta.
Venäjän tuontia voidaan ainakin jossain määrin korvata tuomalla muualta. Onkin arvioitu, että Venäjän tuottaman öljyn kokonaan poistuminen maailmanmarkkinoilta nostaisi öljyn maailmanmarkkinahintaa kolmanneksella (Numera Analytics 28.2.2022). Suomen 95-oktaanisen bensiinin hinnassa se tarkoittaisi noin 50 sentin nousua nykyiseen 2 euron litrahintaan.
Raakaöljyn ja erilaisten kemiallisten yhdisteiden lisäksi Suomi tuo Venäjältä eniten nikkeliä sekä puuta ja haketta – viime vuonna 1,5 miljardilla eurolla. Näiden tuonnin loppumisella olisi seuraavaksi merkittävimmät vaikutukset Suomelle.
Inflaation kiihtymisen ja tuonnin vähenemisen lisäksi Suomen kasvu hidastuu Venäjä-viennin supistumisen myötä. Jos vienti loppuu totaalisesti, sen vaikutus Suomen talouden kokoon suhteutettuna on prosentin suuruusluokkaa (Ali-Yrkkö ja Kuusi 2021). Sen verran Suomeen syntyy arvonlisää noin 2 100 Venäjän vientiä harjoittavassa yrityksessä.
Suomalaiset yritykset menettävät Venäjällä olevaa omaisuuttaan ja liiketoimintaansa
Sanktiosodankäynnin eskaloituminen totaaliseen ulkomaankaupan loppumiseen Venäjän kanssa johtaisi todennäköisesti muihinkin seurauksiin. Venäjällä toimii noin 300 Suomeen rekisteröidyn yrityksen tytäryritystä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan näissä yrityksissä oli yhteensä 32 000 työntekijää ja liikevaihtoa syntyi noin 6 miljardia euroa ennen koronakriisiä vuonna 2019.
Yritysten markkina-arvo on luonnollisesti moninkertainen liikevaihtoon verrattuna, ja pelkästään Fortumin viimeaikaiset investoinnit ovat olleet lukuisia miljardeja. Näiden yritysten pakkomyynti ja jääminen rajan taakse olisi kova isku Suomen elinkeinoelämän vauraudelle.
Miten suuren vaikutuksen inflaatio, epävarmuus ja ulkomaankaupan vaikeudet synnyttävät talouteen on tässä vaiheessa mahdotonta kovin tarkkaan arvioida. Totaaliseen ulkomaankaupan blokkiin ja yritysten pakkomyyntiin on kuitenkin vielä matkaa, koska se tarkoittaisi yhdessä rahoitusmarkkinoiden pakotteiden kanssa Venäjän vielä suurempaa arvaamattomuutta ja lopulta romahtamista.
Näistä syistä arvelen tässä vaiheessa, että Suomen talouskasvu ei pysähdy tänä vuonna.
Mainitset ”Suomalaiset yritykset menettävät Venäjällä olevaa omaisuuttaan ja liiketoimintaansa”.
Nuo menetykset eivät tosiaan vaikuta Suomen bruttokansantuotteeseen. Mutta meille sijoittajille menetys on merkittävä. Menetämme omaisuutta ja vaurautta. Harmittaa.
Voi olla että Venäjään kohdistuvien pakotteiden helpoti laskettavat suorat vaikutukset eivät suista Suomea taantumaan.
Epäsuoriat vaikutukset on monasti aliarvoitu. Epäsuoria vaikutuksia tulee esimerkiksi siten että raaka-aineiden hinnat nousevat josta seuraa inflaatiota josta seuraa kohoavaa korkotasoa josta seuraa yritysten voittejen pieneneminen jne…. Näitä epäsuoriin vaikutuksiin johtavia ketjuja on monia ja monenlaisia.