Alexander Stubb:n hallitus jatkanee Kataisen ja Vanhasen 2:n hallituksen viitoittamaa velkaelvytyslinjaa
Hallitustunnustelija Alexander Stubbin johdolla käydyt minihallitusneuvottelut ovat päättyneet viiden puolueen yhteisymmärrykseen uudesta hallitusohjelmasta. Hallituksen tavoitteena on avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi.
Vahva julkinen talous on kestävän hyvinvoinnin edellytys. Stubbin hallituksen ohjelma perustuu pääministeri Kataisen hallituksen tekemiin rakennepoliittisiin päätöksiin sekä julkisen talouden sopeuttamista koskeviin linjauksiin. Hallitus haluaa ylläpitää talouspoliittista vakautta. Aiemmin sovittuja kehyssääntöjä noudatetaan ja velkaantuminen taittuu vuonna 2018.
Stubbin hallituksen toinen painopiste on luoda uutta kasvua sekä työpaikkoja. Hallitus sitoutuu välttämään elinkeinoelämälle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Hallitusneuvottelussa päätettiin myös kattavista uusista lisäpanostuksista kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi.
Uudet kasvutoimet on kirjattu Stubbin hallituksen ohjelmatekstiin. Hallitus sitoutuu esimerkiksi edistämään merkittäviä liikennehankkeita, kuten Pisara-rataa, länsimetroa sekä Tampereen kaupunkiraitiotietä. Asuntomarkkinoille tehdään useita rakentamista vilkastavia toimia sekä selvitetään valtion, kuntasektorin ja yksityisen sektorin rakennuttajayhtiön perustamisen tarve. Hallitus ei ota käyttöön windfall-veroa. Myös yritysten edustusmenojen 50% vähennyskelpoisuus palautetaan työpaikkojen lisäämiseksi vuoden 2015 alusta. Lisäksi kotimaisen kysynnän ja ostovoiman sekä työllisyyden parantamiseksi eläkkeiden ja ansiotulojen verotukseen tehdään täysimääräiset ansiotaso- ja inflaatiotarkistukset kolmeen alimpaan tuloluokkaan vuonna 2015 ja jäädytys siirretään vuoteen 2016. Lapsiperheiden asemaa tuetaan verovähennysjärjestelmää kehittämällä.
Hallitus parantaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovitusta työnteon kannattavuuden parantamiseksi sekä työllisyysasteen nostamiseksi. Hallitus jatkaa määrätietoista työtä vaikeasti työllistyvien työttömyyden lieventämiseksi.
Stubbin hallitus huolehtii ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvuudesta, ennustettavuudesta ja johdonmukaisuudesta.
Aleksander Stubbin hallitus…
Happamia sanoi oppositio pihlajanmarjoja, kun reaktio näihin elvytystoimiin tuli julkisuuteen. Sipilän mielestä veronkevennykset eivät ole sitä, miltä näyttävät. Yleensä asiat ovat juuri sitä, miltä näyttävät. Propaganda uutta hallitusta kohtaan on samaa mössöä kuin edellisenkin osalta oli.
Vanhaa sanontaa käyttäen voisi todeta, että karavaani kulkee ja koirat räksyttävät. Olen sitä mieltä, että yritysten edustusoikeuden palauttaminen puoliksi oli paras teko sekä Suomelle että Lapille. Normaali turismi pääsee taas jaloilleen ja matkailunkin tulevaisuus on piirua parempi. Sopii väittää vastaan…
Seniori
Onneksi kaikki ei ole sitä miltä se näyttää
Hallitus puhui julkisuudessa noin 1 Mrd€ lisäelvytyspaketista, joka kaiken ymmärryksen mukaan olisi pitänyt tulla sen entisen 7 Mrd€ / vuosi päälle josta on jo on hallituspuoluieiden kesken sovittu ja jolla summalla hallitus kasvattaa (nimellistä) elintasoamme pumppaamalla rahaa ulkomailta talouteemme.
Luin hallitusohjelman läpi ja totesin ettei siellä ollut sellaista lisäelvytystä. Saman oli myös huomannut perussuomalaisten Timo Soini joka ilkkui asiasta eduskunnan kyselytunnulla. Minusta ilkkuminen oli perusteltua. Timo Soini sanoi aivan oiken, kyse on kirjanpitokikkailusta. Ja onneksi kyseessä oli kikkailu. Miljardi lisää olisi vienyt kansantaloutemme lähes perikatoon. Nykyisentasoinenen elvytys, 7 Mrd€/ vuosi, on pudottanut meidät maailman viiden kehnoimmin kasvavan maan joukkoon.
Elvytetään 50 miljardilla
Mitä jos otetaan 10 vuoden 50 miljardin laina ja ostamme maailman pörssi-indeksiä. Osingoilla maksamme korot sekä kymmenen vuoden päästä kun maksamme lainan takaisin meille jää vielä kymmeniä miljardeja jäljelle.
Sveitsi tekee noin. Se ei halua valuuttansa vahvistavan niin se painaa rahaansa ja ostelee tällä rahalla ulkomaalaisia yrityksiä.
T. Jarno
Joo – nyt kannattaa tosiaan ostaa pörssi-indeksiä
Noin minäkin tekisin, jos uskaltaisin. Vaan enpä uskalla hoitaa omaa talouttani velkavivulla.
Olen kanssasi samaa mieltä. Nyt kannattaa ottaa lainaa ja ostaa maailman pörssi-indeksiä.
Omalta osaltani minua pelottaa se, että olen ollut joskus väärässä ja olen joutunut paikkailemaan virheitäni jälkikäteen. Eikä virheiden peikkailu ole ollut hauskaa. Itse asiassa on aika masentavaa kun oma talous on huonossa jamassa ja on menettänyt monen vuoden tuotot ja pääomat on kutistuneet. Tuota turskaa olen saanut pariinkin kertaan apettaa ja alan pikku hiljaa toivottavasti oppia virheistäni. Nyt otan toivottavasti hieman kevyemmin riskiä.
Oleellisesti näinhän
Suomikin on tehnyt sillä erotuksella, että
– otettiin velkaa huomattavasti enemmän kuin tuo 50mrd (julkisyhteisöt ovat ottaneet ~120miljardia ja sijoitukset ovat nyt 150miljardia)
– ei laitettu pelkästään maailmaindeksiin vaan paljolti kotimaisiin lappuihin. Syy tähän lienee, että poliittinen paine ajaa sijoittamaan ensisijaisesti kotimaahan. Enkä kyllä tätä halua arvostella ainakaan tällähetkellä, koska oma pikku pörssimme on kehittynyt niin valtavan hyvin viimevuosina.
– meille ei kumuloidu ylimääräisiä "kymmeniä miljardeja". Suomen julkisen talouden alijäämä on senverran suuri, että sen kattamiseen tarvittaisi huomattavasti isompi salkku. Ehkä puolisen biljoonaa, kuten Norjalaisilla.
Mitä on netto?
Netosta on vähennetty velat. Velkojen maksun jälkeen jää vielä hyvää yli 100 miljardia.