Koska blogi on suunnattu aloittelijoille, mukaanlukien itseni, on hieman syytä tutustua siihen mitä inflaatio todella on. Inflaatio lähtee usein liikkeelle valtion rahantarpeesta. Valtio voi hankkia tuloja kolmella eri tavalla; verotuksella, lainanotolla ja rahan katteettomalla painamisella. Viimeksi mainittu on varma tie inflaatioon. Lainanottaminen johtaa inflaatioon vasta, kun velkojat alkavat epäillä valtion kykyä huolehtia velastaan. Tällöin valuutan ulkoinen arvo alkaa laskea ja se heijastuu myös kotimaiseen valuutan arvoon. Korkealla verotuksella ei ole havaittu vastaavanlaisia vaikutuksia.

Puhuttaessa kansanomaisesti inflaatiosta tarkoitetaan yleisein hintatason nousua ja samalla rahanarvon laskua. Hintatason seuraamiseen on kehitetty mittari, kuluttajahintaindeksi, jolla inflaatiota mitataan.

Kvantiteettiteoria kuvaa inflaatiota seuraavanlaisen kaavan mukaisesti.

P = MV / T

Jossa P = yleinen hintataso, M = maksuvälineitä, V = maksuvälineiden kiertonopeus, T = markkinoilla olevien tuotteiden määrä. Tällöin maksuvälineet ja niiden kiertonopeus on suoraan verrannollinen hintason kehitykseen ja tuotteiden määrä kääntäen verrannollinen hintatasoon nähden. Tämä on vain yksi malli, jolla inflaatiota voidaan kuvata, eikä se sellaisenaan pysty ennustamaan tai edes selittäämään kaikkea inflaatioon liittyvää. Mallilla saadaan nyt kuitenkin karkea käsitys siitä mitä inflaatio on. Alla oleva kuva hyperinflaatio antaa käsityksen mitä saadaan aikaan kun rahaa painetaan painokoneen laakerit punaisena.

Hyperinflaatio

Yleisesti ottaen tuollaista 1-1,5% inflaatiota on pidetty suotuisana. Hintatason laskua, deflaatiota taas pidetään erittäin haitallisena taloudelle. Inflaation haitalliset vaikutukset alkavat näkyä kun inflaatiotahti on yli 5%.

Miten inflaatio sitten vaikuttaa eli inflaation vaikutuksia kerron seuraavassa kappaleessa. Inflaatio suosii velallisia, pitkäaikaisten sopimusten maksajia sekä reaaliomaisuuteen sijoittaneita, mutta käytännössä lähes kaikki häviävät. Inflaation laukatessa hyödykkeiden suhteelliset hinnat muuttuvat nopeasti. Perusasioita on vaikea ennustaa pitkäjänteisesti ja erilainen keinottelu muuttuu tavalliseksi. Säästäjät ja sijoittajat, jotka ovat sijoittaneet kiintein ehdoin häviävät. Myös tulonjakoon inflaatiolla on vaikutuksensa. Toiset alat pystyvät kompensoimaan inflaation vaikutuksia paremmin, ja tätä kautta tulonjako vääristyy. Esimerkiksi Saksan hyperinflaatiossa 1923 säästäjät menettivät rahansa kokonaan. Keskiluokka köyhtyi ja radikalisoitui kannattamaan kansallissosialisteja. Hitleriä onkin sanottu inflaation lapseksi. Eli kovasti laukkaavalla inflaatiolla on aina myös vaikutuksensa, tässä tapauksessa varsin ikävät.

Jo vuosisatojen ajan eri valtiot ja keskittymät ovat saaneet inflaation laukkaamaan sellaista tahtia, että tavalliset ihmiset eivät ole mukana pysyneet. Nykyinen hidas inflaatiotahti on todella poikkeuksellista, ja tuskin tulee jatkumaan ikuisesti.  Eli odotettavissa on rahan arvon laskemista nykyäänkin. Pidän hyvin mahdollisena dollarin($) ja euron (€) mahdollista heikentymistä. Syynä valtioiden luottoluokitusten heikentymiset, rahan katteeton painaminen. Nämä tulevat aiheuttamaan ainakin kohtuullista inflaatiota. Seuraavaksi aioin tarkastella menneitä tapahtumia väitteideni tuoksi. Eli riittää kun otetaan käsittelyyn 1900 -luvun tapahtumia muutama. Jo nämä riittänevät vakuuttamaan sinut, että inflaatio tulee jatkossakin varmasti olemaan vieraanamme.

Saksan hyperinflaatio vuonna 1923. Sodankäynnin rahoitus ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtui suurimmaksi osaksi keskuspankin katteettomien setelien painamisella. Tästä seurasi aikoinaan hintatason kymmenkertaistuminen vuosina 1913 – 1920. Tämä oli vielä tyyntä myrskyn edellä, sillä vielä suurempi katastrofi odotti tulemistaan. Keskeisenä syypäänä Saksan hyperinflaatioon oli maan keskuspankki. Reichsbankissa uskottiin, että mikäli paperirahaa painetaan riittävästi kaupallisia transaktioita varten, inflaatiota ei synny. Ja lisäksi keskuspankki lainasi rahaa liikepankeille miinuskorolla, talletuskorkojen ollessa 7,3 %! Rahan tarjonta (vrt. kvantiteettiteorian kaava M = maksuvälineet) kasvoi ennennäkemättömästi. Vuonna 1921 liikkeessä olevan rahan määrä kasvoi 70%, seuraavan vuoden kasvuluvut olivat 100%. Vuoden 1923 lopulla rahaa oli liikkeellä 248-mildardikertaisesti enemmän kuin vuoden alussa! Miten tämä sitten näkyi kansalaisilla, tarkastellaan hieman tätä asiaa. Tukkuhintaindeksi, oli vuonna 1913 ~1, nousi lukuun 36 1922. 1923 se oli 2785, josta se edelleen kohosi lukuun 750 000 000 000 marraskuuhun mennessä! Verrattaessa Saksan markka ulkomaiseen valuutta käyttäytyminen eteni seuraavasti. 1914 dollari maksoi 4,2 saksan markkaa, 1923 alussa 17 972 markkaa, ja marraskuussa 4200 biljoonaa markkaa! Tällöin kakki Saksan pankkitalletukset olivat noin neljännespennyn arvoiset. Setelipaperia valmistettiin yhteensä 30 paperitehtaassa, ja syksyllä 1923 otettiin käyttöön joka aina saksan rahan painamiseen kelvollinen painokone. Keskuspankin johtajat olivat täysin hakoteillä inflaation syistä, heidän vain ponnistellessaan yhä suurempien setelimäärien painamisen kanssa.. Alla kuva vuoden 1923 setelistä, jonka arvo 100 miljoonaa markkaa.

100 miljoonaa markkaa

Muita inflaatioesimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Myös Suomessa korkeista inflaatioluvuista on kärsitty, erityisesti 1970 -luvulla. Vuosina -73 ja -74 inflatioprosentit olivat 15% ja 18%. Tällöin kotimaassamme tapahtui valtava tulonsiirto. Tällöin asuntolainan korkovähennykset yhdessä inflaation kanssa maksoi korot sekä osan pääomastakin takaisin. Tämän tulonsiirron maksajiksi joutuivat säästäjät, joiden säästöpääomaa inflaatio kuritti. Myös monet yritykset saivat tulonsiirron itselleen.

Erityisesti seuraavissa maissa on kärsitty hyperinflaatiosta viime vuosisadalla. Venäjä (1920 – 1950, 1990), Kreikka (1940), Unkari (1940) jossa 100 000 biljoonan setelillä sai raitiovaunulipun, Latinalainen amerikka, Jugoslavia, Turkki…

Koska blogi on suunnattu aloittelijoille, mukaanlukien itseni, on hieman syytä tutustua siihen mitä inflaatio todella on. Inflaatio lähtee usein liikkeelle valtion rahantarpeesta. Valtio voi hankkia tuloja kolmella eri tavalla; verotuksella, lainanotolla ja rahan katteettomalla painamisella. Viimeksi mainittu on varma tie inflaatioon. Lainanottaminen johtaa inflaatioon vasta, kun velkojat alkavat epäillä valtion kykyä huolehtia velastaan. Tällöin valuutan ulkoinen arvo alkaa laskea ja se heijastuu myös kotimaiseen valuutan arvoon. Korkealla verotuksella ei ole havaittu vastaavanlaisia vaikutuksia.

Puhuttaessa kansanomaisesti inflaatiosta tarkoitetaan yleisein hintatason nousua ja samalla rahanarvon laskua. Hintatason seuraamiseen on kehitetty mittari, kuluttajahintaindeksi, jolla inflaatiota mitataan.

Kvantiteettiteoria kuvaa inflaatiota seuraavanlaisen kaavan mukaisesti.

P = MV / T

Jossa P = yleinen hintataso, M = maksuvälineitä, V = maksuvälineiden kiertonopeus, T = markkinoilla olevien tuotteiden määrä. Tällöin maksuvälineet ja niiden kiertonopeus on suoraan verrannollinen hintason kehitykseen ja tuotteiden määrä kääntäen verrannollinen hintatasoon nähden. Tämä on vain yksi malli, jolla inflaatiota voidaan kuvata, eikä se sellaisenaan pysty ennustamaan tai edes selittäämään kaikkea inflaatioon liittyvää. Mallilla saadaan nyt kuitenkin karkea käsitys siitä mitä inflaatio on. Alla oleva kuva hyperinflaatio antaa käsityksen mitä saadaan aikaan kun rahaa painetaan painokoneen laakerit punaisena.

Hyperinflaatio

Yleisesti ottaen tuollaista 1-1,5% inflaatiota on pidetty suotuisana. Hintatason laskua, deflaatiota taas pidetään erittäin haitallisena taloudelle. Inflaation haitalliset vaikutukset alkavat näkyä kun inflaatiotahti on yli 5%.

Miten inflaatio sitten vaikuttaa eli inflaation vaikutuksia kerron seuraavassa kappaleessa. Inflaatio suosii velallisia, pitkäaikaisten sopimusten maksajia sekä reaaliomaisuuteen sijoittaneita, mutta käytännössä lähes kaikki häviävät. Inflaation laukatessa hyödykkeiden suhteelliset hinnat muuttuvat nopeasti. Perusasioita on vaikea ennustaa pitkäjänteisesti ja erilainen keinottelu muuttuu tavalliseksi. Säästäjät ja sijoittajat, jotka ovat sijoittaneet kiintein ehdoin häviävät. Myös tulonjakoon inflaatiolla on vaikutuksensa. Toiset alat pystyvät kompensoimaan inflaation vaikutuksia paremmin, ja tätä kautta tulonjako vääristyy. Esimerkiksi Saksan hyperinflaatiossa 1923 säästäjät menettivät rahansa kokonaan. Keskiluokka köyhtyi ja radikalisoitui kannattamaan kansallissosialisteja. Hitleriä onkin sanottu inflaation lapseksi. Eli kovasti laukkaavalla inflaatiolla on aina myös vaikutuksensa, tässä tapauksessa varsin ikävät.

Jo vuosisatojen ajan eri valtiot ja keskittymät ovat saaneet inflaation laukkaamaan sellaista tahtia, että tavalliset ihmiset eivät ole mukana pysyneet. Nykyinen hidas inflaatiotahti on todella poikkeuksellista, ja tuskin tulee jatkumaan ikuisesti.  Eli odotettavissa on rahan arvon laskemista nykyäänkin. Pidän hyvin mahdollisena dollarin($) ja euron (€) mahdollista heikentymistä. Syynä valtioiden luottoluokitusten heikentymiset, rahan katteeton painaminen. Nämä tulevat aiheuttamaan ainakin kohtuullista inflaatiota. Seuraavaksi aioin tarkastella menneitä tapahtumia väitteideni tuoksi. Eli riittää kun otetaan käsittelyyn 1900 -luvun tapahtumia muutama. Jo nämä riittänevät vakuuttamaan sinut, että inflaatio tulee jatkossakin varmasti olemaan vieraanamme.

Saksan hyperinflaatio vuonna 1923. Sodankäynnin rahoitus ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtui suurimmaksi osaksi keskuspankin katteettomien setelien painamisella. Tästä seurasi aikoinaan hintatason kymmenkertaistuminen vuosina 1913 – 1920. Tämä oli vielä tyyntä myrskyn edellä, sillä vielä suurempi katastrofi odotti tulemistaan. Keskeisenä syypäänä Saksan hyperinflaatioon oli maan keskuspankki. Reichsbankissa uskottiin, että mikäli paperirahaa painetaan riittävästi kaupallisia transaktioita varten, inflaatiota ei synny. Ja lisäksi keskuspankki lainasi rahaa liikepankeille miinuskorolla, talletuskorkojen ollessa 7,3 %! Rahan tarjonta (vrt. kvantiteettiteorian kaava M = maksuvälineet) kasvoi ennennäkemättömästi. Vuonna 1921 liikkeessä olevan rahan määrä kasvoi 70%, seuraavan vuoden kasvuluvut olivat 100%. Vuoden 1923 lopulla rahaa oli liikkeellä 248-mildardikertaisesti enemmän kuin vuoden alussa! Miten tämä sitten näkyi kansalaisilla, tarkastellaan hieman tätä asiaa. Tukkuhintaindeksi, oli vuonna 1913 ~1, nousi lukuun 36 1922. 1923 se oli 2785, josta se edelleen kohosi lukuun 750 000 000 000 marraskuuhun mennessä! Verrattaessa Saksan markka ulkomaiseen valuutta käyttäytyminen eteni seuraavasti. 1914 dollari maksoi 4,2 saksan markkaa, 1923 alussa 17 972 markkaa, ja marraskuussa 4200 biljoonaa markkaa! Tällöin kakki Saksan pankkitalletukset olivat noin neljännespennyn arvoiset. Setelipaperia valmistettiin yhteensä 30 paperitehtaassa, ja syksyllä 1923 otettiin käyttöön joka aina saksan rahan painamiseen kelvollinen painokone. Keskuspankin johtajat olivat täysin hakoteillä inflaation syistä, heidän vain ponnistellessaan yhä suurempien setelimäärien painamisen kanssa.. Alla kuva vuoden 1923 setelistä, jonka arvo 100 miljoonaa markkaa.

100 miljoonaa markkaa

Muita inflaatioesimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Myös Suomessa korkeista inflaatioluvuista on kärsitty, erityisesti 1970 -luvulla. Vuosina -73 ja -74 inflatioprosentit olivat 15% ja 18%. Tällöin kotimaassamme tapahtui valtava tulonsiirto. Tällöin asuntolainan korkovähennykset yhdessä inflaation kanssa maksoi korot sekä osan pääomastakin takaisin. Tämän tulonsiirron maksajiksi joutuivat säästäjät, joiden säästöpääomaa inflaatio kuritti. Myös monet yritykset saivat tulonsiirron itselleen.

Erityisesti seuraavissa maissa on kärsitty hyperinflaatiosta viime vuosisadalla. Venäjä (1920 – 1950, 1990), Kreikka (1940), Unkari (1940) jossa 100 000 biljoonan setelillä sai raitiovaunulipun, Latinalainen amerikka, Jugoslavia, Turkki…