Sopiiko remonttilaina kaikille?

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2009/02/26/la-maksa-liikaa-remonttirahasta/20094772/139?rss=poiminnat

 

Edullisin remonttilaina on suhteellinen käsitys eikä aina mitattavissa pelkillä marginaaleilla tai verovähennyksillä.

Otetaan esimerkkinä pääkaupunkiseudun lähiöstä kolmio joka on maksanut 2005 – 2009 välillä 120 – 130 tuhatta. Nyt pyynti on 125. Vuodesta 2005 on ollut tiedossa putkiremontin tulo. Remontti alkaa 2009-2010. Alussa kustannusarvio oli 500/neliö. Myöhemmin 2007 jo 800-900/neliö. Nyt on kuulunut uutisia hintojen laskusta ja olisiko kustannus sitten 600/neliö. En tosin jaksa uskoa remonttihintojen laskuun mikäli aletaan elvyyttää voimakkaasti. Se johtaa vääjäämättä tekijäpulaan ja kustannusten nousuun. Varsinkin, kun rakennusalalla vallitseva ammattitaito ei ole noin vain siirrettävissä uudisrakentamisesta remontointiin. Korjausrakentaminen on  aivan oma-alansa eikä sinne noin vain polkaista tekijöitä hiljeneviltä talonrakennustyömailta. Tai voihan niitä tuoda, mutta samalla sama tekemisen laatu ja moraali siirtyy kohteesta toiseen.

Laadusta ja moraalista en syytä suoraan suorittavia tekijöitä vaan aikatauluja. Toivottavasti korjausrakentamisessa ei ole yhtä helppoa tehdä keskeneräisen päälle.

Niihin hintoihin. Tuo 70 neliön luukku kustantaisi asukkaalle 42000. Mikäli asukas olisi hankkinut huoneiston vaikka 2005 pitäisi myydessä saada ainakin 162 tuhatta. Samaan aikaan lähistöllä kaupiteltaisiin vastaavan kokoisia asuntoja suunnilleen samaan hintaan mitä asukas oli omastaan maksanut. Tokihan kyse on remontoimattomasta ja remontoidusta, mutta haluaako ostaja maksaa siitä täyden hinnan. Varsinkin mikäli asuntojen hinnatkin ovat mahdollisessa laskusuunnassa.

On aivan eriasia myydä asunto yhtiölainalla kuin yrittää saada oma henkilökohtainen remonttilaina takaisin kaupassa. Tässä oli yksi syy olla ottamatta. Pankilla voi olla hyvä syy sen myöntämiseen. Yksi asiakkaan ja toinen pankin kannalta.

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2009/02/26/la-maksa-liikaa-remonttirahasta/20094772/139?rss=poiminnat

 

Edullisin remonttilaina on suhteellinen käsitys eikä aina mitattavissa pelkillä marginaaleilla tai verovähennyksillä.

Otetaan esimerkkinä pääkaupunkiseudun lähiöstä kolmio joka on maksanut 2005 – 2009 välillä 120 – 130 tuhatta. Nyt pyynti on 125. Vuodesta 2005 on ollut tiedossa putkiremontin tulo. Remontti alkaa 2009-2010. Alussa kustannusarvio oli 500/neliö. Myöhemmin 2007 jo 800-900/neliö. Nyt on kuulunut uutisia hintojen laskusta ja olisiko kustannus sitten 600/neliö. En tosin jaksa uskoa remonttihintojen laskuun mikäli aletaan elvyyttää voimakkaasti. Se johtaa vääjäämättä tekijäpulaan ja kustannusten nousuun. Varsinkin, kun rakennusalalla vallitseva ammattitaito ei ole noin vain siirrettävissä uudisrakentamisesta remontointiin. Korjausrakentaminen on  aivan oma-alansa eikä sinne noin vain polkaista tekijöitä hiljeneviltä talonrakennustyömailta. Tai voihan niitä tuoda, mutta samalla sama tekemisen laatu ja moraali siirtyy kohteesta toiseen.

Laadusta ja moraalista en syytä suoraan suorittavia tekijöitä vaan aikatauluja. Toivottavasti korjausrakentamisessa ei ole yhtä helppoa tehdä keskeneräisen päälle.

Niihin hintoihin. Tuo 70 neliön luukku kustantaisi asukkaalle 42000. Mikäli asukas olisi hankkinut huoneiston vaikka 2005 pitäisi myydessä saada ainakin 162 tuhatta. Samaan aikaan lähistöllä kaupiteltaisiin vastaavan kokoisia asuntoja suunnilleen samaan hintaan mitä asukas oli omastaan maksanut. Tokihan kyse on remontoimattomasta ja remontoidusta, mutta haluaako ostaja maksaa siitä täyden hinnan. Varsinkin mikäli asuntojen hinnatkin ovat mahdollisessa laskusuunnassa.

On aivan eriasia myydä asunto yhtiölainalla kuin yrittää saada oma henkilökohtainen remonttilaina takaisin kaupassa. Tässä oli yksi syy olla ottamatta. Pankilla voi olla hyvä syy sen myöntämiseen. Yksi asiakkaan ja toinen pankin kannalta.

3 thoughts on “Sopiiko remonttilaina kaikille?

  1. Myös minä toivotan tervetulleeksi Jousimiehen
    Asunnot ovat edelleen merkittävin osa kotitalouksien varallisuudesta useimmissa OECD maissa. Juhan esiin nostama hyvä isännöinti nousee erääksi avainkysymykseksi tämän omaisuuserän hoidossa. Itse olen asunut vanhoissa kerrostaloissa, joissa on jatkuvasti menossa jotain perusparannusta ja kyllä isännöitsijällä on vaativa tehtävä löytää kelvolliset tekijät töille ja valvoa työt.

  2. Remontit ovat joskus tolkuttoman kalliita

    Olen myös seurannut erään kerrostaloyhtiön taivalta. Siellä tulee nyt eteen julkisivujen tiilimuurauksien uusiminen joka on tolkuttaoman kallista. Taloyhtiön isännöitsijä on hyvää ammattimaista tasoa ja kilpailuttaa urakat ihan järkevällä tavalla. Mutta hinta 80 luvun rakennevirheistä on silti suuri – viidesosa koko asunnon arvosta. Hyvä isännöitsijä on tällaisessa tapauksessa kyllä äärimmäisen tärkeä tekijä.

    Tervetuloa, Jousimies, Piksu kolumnistiksi. 

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia