Sopiiko remonttilaina kaikille?

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2009/02/26/la-maksa-liikaa-remonttirahasta/20094772/139?rss=poiminnat

 

Edullisin remonttilaina on suhteellinen käsitys eikä aina mitattavissa pelkillä marginaaleilla tai verovähennyksillä.

Otetaan esimerkkinä pääkaupunkiseudun lähiöstä kolmio joka on maksanut 2005 – 2009 välillä 120 – 130 tuhatta. Nyt pyynti on 125. Vuodesta 2005 on ollut tiedossa putkiremontin tulo. Remontti alkaa 2009-2010. Alussa kustannusarvio oli 500/neliö. Myöhemmin 2007 jo 800-900/neliö. Nyt on kuulunut uutisia hintojen laskusta ja olisiko kustannus sitten 600/neliö. En tosin jaksa uskoa remonttihintojen laskuun mikäli aletaan elvyyttää voimakkaasti. Se johtaa vääjäämättä tekijäpulaan ja kustannusten nousuun. Varsinkin, kun rakennusalalla vallitseva ammattitaito ei ole noin vain siirrettävissä uudisrakentamisesta remontointiin. Korjausrakentaminen on  aivan oma-alansa eikä sinne noin vain polkaista tekijöitä hiljeneviltä talonrakennustyömailta. Tai voihan niitä tuoda, mutta samalla sama tekemisen laatu ja moraali siirtyy kohteesta toiseen.

Laadusta ja moraalista en syytä suoraan suorittavia tekijöitä vaan aikatauluja. Toivottavasti korjausrakentamisessa ei ole yhtä helppoa tehdä keskeneräisen päälle.

Niihin hintoihin. Tuo 70 neliön luukku kustantaisi asukkaalle 42000. Mikäli asukas olisi hankkinut huoneiston vaikka 2005 pitäisi myydessä saada ainakin 162 tuhatta. Samaan aikaan lähistöllä kaupiteltaisiin vastaavan kokoisia asuntoja suunnilleen samaan hintaan mitä asukas oli omastaan maksanut. Tokihan kyse on remontoimattomasta ja remontoidusta, mutta haluaako ostaja maksaa siitä täyden hinnan. Varsinkin mikäli asuntojen hinnatkin ovat mahdollisessa laskusuunnassa.

On aivan eriasia myydä asunto yhtiölainalla kuin yrittää saada oma henkilökohtainen remonttilaina takaisin kaupassa. Tässä oli yksi syy olla ottamatta. Pankilla voi olla hyvä syy sen myöntämiseen. Yksi asiakkaan ja toinen pankin kannalta.

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2009/02/26/la-maksa-liikaa-remonttirahasta/20094772/139?rss=poiminnat

 

Edullisin remonttilaina on suhteellinen käsitys eikä aina mitattavissa pelkillä marginaaleilla tai verovähennyksillä.

Otetaan esimerkkinä pääkaupunkiseudun lähiöstä kolmio joka on maksanut 2005 – 2009 välillä 120 – 130 tuhatta. Nyt pyynti on 125. Vuodesta 2005 on ollut tiedossa putkiremontin tulo. Remontti alkaa 2009-2010. Alussa kustannusarvio oli 500/neliö. Myöhemmin 2007 jo 800-900/neliö. Nyt on kuulunut uutisia hintojen laskusta ja olisiko kustannus sitten 600/neliö. En tosin jaksa uskoa remonttihintojen laskuun mikäli aletaan elvyyttää voimakkaasti. Se johtaa vääjäämättä tekijäpulaan ja kustannusten nousuun. Varsinkin, kun rakennusalalla vallitseva ammattitaito ei ole noin vain siirrettävissä uudisrakentamisesta remontointiin. Korjausrakentaminen on  aivan oma-alansa eikä sinne noin vain polkaista tekijöitä hiljeneviltä talonrakennustyömailta. Tai voihan niitä tuoda, mutta samalla sama tekemisen laatu ja moraali siirtyy kohteesta toiseen.

Laadusta ja moraalista en syytä suoraan suorittavia tekijöitä vaan aikatauluja. Toivottavasti korjausrakentamisessa ei ole yhtä helppoa tehdä keskeneräisen päälle.

Niihin hintoihin. Tuo 70 neliön luukku kustantaisi asukkaalle 42000. Mikäli asukas olisi hankkinut huoneiston vaikka 2005 pitäisi myydessä saada ainakin 162 tuhatta. Samaan aikaan lähistöllä kaupiteltaisiin vastaavan kokoisia asuntoja suunnilleen samaan hintaan mitä asukas oli omastaan maksanut. Tokihan kyse on remontoimattomasta ja remontoidusta, mutta haluaako ostaja maksaa siitä täyden hinnan. Varsinkin mikäli asuntojen hinnatkin ovat mahdollisessa laskusuunnassa.

On aivan eriasia myydä asunto yhtiölainalla kuin yrittää saada oma henkilökohtainen remonttilaina takaisin kaupassa. Tässä oli yksi syy olla ottamatta. Pankilla voi olla hyvä syy sen myöntämiseen. Yksi asiakkaan ja toinen pankin kannalta.

3 thoughts on “Sopiiko remonttilaina kaikille?

  1. Myös minä toivotan tervetulleeksi Jousimiehen
    Asunnot ovat edelleen merkittävin osa kotitalouksien varallisuudesta useimmissa OECD maissa. Juhan esiin nostama hyvä isännöinti nousee erääksi avainkysymykseksi tämän omaisuuserän hoidossa. Itse olen asunut vanhoissa kerrostaloissa, joissa on jatkuvasti menossa jotain perusparannusta ja kyllä isännöitsijällä on vaativa tehtävä löytää kelvolliset tekijät töille ja valvoa työt.

  2. Remontit ovat joskus tolkuttoman kalliita

    Olen myös seurannut erään kerrostaloyhtiön taivalta. Siellä tulee nyt eteen julkisivujen tiilimuurauksien uusiminen joka on tolkuttaoman kallista. Taloyhtiön isännöitsijä on hyvää ammattimaista tasoa ja kilpailuttaa urakat ihan järkevällä tavalla. Mutta hinta 80 luvun rakennevirheistä on silti suuri – viidesosa koko asunnon arvosta. Hyvä isännöitsijä on tällaisessa tapauksessa kyllä äärimmäisen tärkeä tekijä.

    Tervetuloa, Jousimies, Piksu kolumnistiksi. 

Comments are closed.

Related Posts

Talous

”Jotain tarttis tehrä”

7.2.2024 Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa lausui: ”Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On