Latinalainen Amerikka muistaa edelleen hyvin 1980-luvun alun luottokriisin. 1960- ja 70-luvulla näille kasvaville valtioille kuten Brasilia, Argentiina ja Meksiko lainattiin huikeita summia lähinnä dollareissa. Kun mailman talous vaipui taantumaan 1970- ja 80-luvulla ja öljynhinta raketoi, useille kehittyville maille tämä yhdistelmä oli liikaa. Öljynviejä maat investoivat dollarinsa kansainvälisille pankkiireille, jotka taas lainasivat rahat Latinalaiseen Amerikkaan. Kun korot Amerikassa ja Euroopassa nousivat, nämä ulkomaanvaluutoissa velkaantuneet maat olivat vaikeuksissa lainojen kanssa. Edelleenkin useat Etelä-Amerikan maat ovat veloissaan Yhdysvalloille.

Huomasin mielenkiinnolla uutisen Bloombergin sivulla. Kehittyvät maat (mm. Brasilia, Argentiina, Venäjä ja Meksiko) suunittelevat myyvänsä suuria määriä dollari sijoituksiaan ja vähentävät näin dollari-valuutan osuutta reservirahoistaan. Nämä maat ovat hyvin riippuvaisia raaka-aineiden myynnistä ja hintojen romahdus on aiheuttanut suuria lovia valtioiden budjeteihin.Esim. Kolumbialla on tällä hetkellä 71 prosenttia reservistään pesoina, kun vuonna 2001 osuus oli 48 prosenttia. 80 prosenttia Meksikon varannoista oli pesoina vuonna 2007, varannot ovat nousseet seitsemässä vuodessa 55 prosentista. Venäjä on käyttänyt neljänneksen 598 miljardin dollarivarannoistaan viimeisen viiden kuukauden aikana estämään ruplan kurssinlasku. Kaiken kaikkiaan kehittyvät markkinat ovat kuitenkin paremmassa asemassa tänään, mitä ne olivat 1980-luvun alussa.

Onko dollarin asema edelleen taattu tulevaisuudessa, vaikka sen asema maailmaan (ainoana) reservivaluuttana onkin horjunut? Pravda jopa on kirjoittanut dollarin väistämättömästä häviöstä reservivaluuttana. Harmillista kyllä, en löytänyt vielä uusia vuoden 2008 tilastoja. Saamme ilmeisesti odotella näitä vielä ensi vuoteen. Tässä kumminkin hieman vanhempaa tilastoa reservivaluutoista:

Lähde: Wikipedia

Ainakaan vuonna 2007 dollarin asemaa ei suuresti vielä uhattu. Näemmekö tulevaisuudessa yhä useamman öljymaan siirtyvän euroihin, jeniin tai miksei ruplaan? Miksi myydä raaka-aineet yhdessä valuutassa, jonka arvo on pomppinut markkinoilla ja viimeisimmät vuodet ollut laskussa. Dollari on pudonnut jeniin nähden eniten yli kahteen kymmeneen vuoteen!

Lähde: INO Equities Stocks Indexes (US DOLLAR INDEX (NYBOT:DX))

Latinalainen Amerikka muistaa edelleen hyvin 1980-luvun alun luottokriisin. 1960- ja 70-luvulla näille kasvaville valtioille kuten Brasilia, Argentiina ja Meksiko lainattiin huikeita summia lähinnä dollareissa. Kun mailman talous vaipui taantumaan 1970- ja 80-luvulla ja öljynhinta raketoi, useille kehittyville maille tämä yhdistelmä oli liikaa. Öljynviejä maat investoivat dollarinsa kansainvälisille pankkiireille, jotka taas lainasivat rahat Latinalaiseen Amerikkaan. Kun korot Amerikassa ja Euroopassa nousivat, nämä ulkomaanvaluutoissa velkaantuneet maat olivat vaikeuksissa lainojen kanssa. Edelleenkin useat Etelä-Amerikan maat ovat veloissaan Yhdysvalloille.

Huomasin mielenkiinnolla uutisen Bloombergin sivulla. Kehittyvät maat (mm. Brasilia, Argentiina, Venäjä ja Meksiko) suunittelevat myyvänsä suuria määriä dollari sijoituksiaan ja vähentävät näin dollari-valuutan osuutta reservirahoistaan. Nämä maat ovat hyvin riippuvaisia raaka-aineiden myynnistä ja hintojen romahdus on aiheuttanut suuria lovia valtioiden budjeteihin.Esim. Kolumbialla on tällä hetkellä 71 prosenttia reservistään pesoina, kun vuonna 2001 osuus oli 48 prosenttia. 80 prosenttia Meksikon varannoista oli pesoina vuonna 2007, varannot ovat nousseet seitsemässä vuodessa 55 prosentista. Venäjä on käyttänyt neljänneksen 598 miljardin dollarivarannoistaan viimeisen viiden kuukauden aikana estämään ruplan kurssinlasku. Kaiken kaikkiaan kehittyvät markkinat ovat kuitenkin paremmassa asemassa tänään, mitä ne olivat 1980-luvun alussa.

Onko dollarin asema edelleen taattu tulevaisuudessa, vaikka sen asema maailmaan (ainoana) reservivaluuttana onkin horjunut? Pravda jopa on kirjoittanut dollarin väistämättömästä häviöstä reservivaluuttana. Harmillista kyllä, en löytänyt vielä uusia vuoden 2008 tilastoja. Saamme ilmeisesti odotella näitä vielä ensi vuoteen. Tässä kumminkin hieman vanhempaa tilastoa reservivaluutoista:

Lähde: Wikipedia

Ainakaan vuonna 2007 dollarin asemaa ei suuresti vielä uhattu. Näemmekö tulevaisuudessa yhä useamman öljymaan siirtyvän euroihin, jeniin tai miksei ruplaan? Miksi myydä raaka-aineet yhdessä valuutassa, jonka arvo on pomppinut markkinoilla ja viimeisimmät vuodet ollut laskussa. Dollari on pudonnut jeniin nähden eniten yli kahteen kymmeneen vuoteen!

Lähde: INO Equities Stocks Indexes (US DOLLAR INDEX (NYBOT:DX))