Kasvottomat Korporaatiot – Faceless Corporations

Washington postissa oli mielenkiintoinen haastattelu, Miksi amerikkalaiset velkaantuivat?

Kiinteistölainat kasvottomilta korporaatioilta.

Kiinteistölainaa ei enää oteta paikalliselta pankilta ja tutulta pankinjohtajalta. Sopimukset tehdään kasvottomien korporaatioiden kanssa. Neuvotteluosapuolet ovat etäisiä toisilleen ja lainanottajalle lainanantajan kasvottomuus vähentää myös tiukan paikan sitoutumista takaisinmaksuun.

Elämänlaatua luottokortilla.

Markkinataloudessa luottokortilla elintason korottaminen onnistuu tavaroiden ja ulkoisten symbolien kautta niin kauan kuin limiittiä riittää. Monet henkilökohtaisen konkurssin tehneistä halusivat vain ilmaista omaa asemaansa uusimmilla vehkeillä, autoilla, koneilla ja laitteilla.

Vähävaraisten vaikeudet kasaantuivat.

Vähävaraiset joutuvat ensimmäisinä vaikeuksiin. Rahahanojen sulkeutuminen ei välttämättä estä alamäen jyrkkenemistä. Moni hakee apuaa pelipöydästä tai vedonlyönnistä. Kasinot ja peliluolat vetävät rikkaiden lisäksi myös varattomia onnen onkijoita ja peliriippuvaisia puoleensa. Persaukiset pelaavat kavereittensa, tuttaviensa ja sukulaisten rahoilla, kunnes sekin luottohana sulkeutuu.

Käteisellä maksaminen ja säästäminen muodikkaaksi.

Amerikkalaiset joutuvat muuttamaan tapojaan. Velaksi ostamisen tilalle tarvitaan "pay-as-you-go" eli käteisellä ostaminen ja säästäminen on tehtävä uudelleen muodikkaaksi.

Yli varojen eläminen.

Lukuisat luottkortit tekevät liian innokkasti mainoksia lukevan kaupoissa ja putiikeissa kiertävästä kulutusriippuvaisesta helpon saaliin. Tota mä tahdon. Voi miten makee. Tuollaista minulla ei ole. Uusi auto parantaisi itsetuntoa. Reimuloma hiihtokeskuksessa nostaa murheen laaksosta.

Luottokriisi ja pankkiirit

Finanssikriisin syitä ei pidä kokonaan latoa pankkiirien ja finanssinerojen niskaan. Meissä kaikissa asuu pieni kulutusriippuvainen, joka nauttii ostamisesta, hyvästä ruoasta, viineistä ja hepeneistä. Kasvottoman pankkiiriliikkeen syyllistäminen helpottaa ehkä omaa oloa, mutta kyllä tälle kriisille löytyy myös kollektiivinen selitys.

Suomalaiset?

Mutta Suomessahan kaikki on hyvin, eikö? Olemme vakaita väinämöisiä, ostamme harkiten, kulutamme kohtuudellisesti, hullu mies Huittisista ehkä syö enemmän kuin tienaa, mutta muutoin olemme aivan toista maata kuin amerikkalaiset. Ideaparkit ja ostosparatiisit eivät tietenkään ole tehneet meistä aivottomia kulutusrobootteja. Ei pienintkään pistosta rinnassa. Lintukodossa kaikki hyvin.

 

 

 

 

Washington postissa oli mielenkiintoinen haastattelu, Miksi amerikkalaiset velkaantuivat?

Kiinteistölainat kasvottomilta korporaatioilta.

Kiinteistölainaa ei enää oteta paikalliselta pankilta ja tutulta pankinjohtajalta. Sopimukset tehdään kasvottomien korporaatioiden kanssa. Neuvotteluosapuolet ovat etäisiä toisilleen ja lainanottajalle lainanantajan kasvottomuus vähentää myös tiukan paikan sitoutumista takaisinmaksuun.

Elämänlaatua luottokortilla.

Markkinataloudessa luottokortilla elintason korottaminen onnistuu tavaroiden ja ulkoisten symbolien kautta niin kauan kuin limiittiä riittää. Monet henkilökohtaisen konkurssin tehneistä halusivat vain ilmaista omaa asemaansa uusimmilla vehkeillä, autoilla, koneilla ja laitteilla.

Vähävaraisten vaikeudet kasaantuivat.

Vähävaraiset joutuvat ensimmäisinä vaikeuksiin. Rahahanojen sulkeutuminen ei välttämättä estä alamäen jyrkkenemistä. Moni hakee apuaa pelipöydästä tai vedonlyönnistä. Kasinot ja peliluolat vetävät rikkaiden lisäksi myös varattomia onnen onkijoita ja peliriippuvaisia puoleensa. Persaukiset pelaavat kavereittensa, tuttaviensa ja sukulaisten rahoilla, kunnes sekin luottohana sulkeutuu.

Käteisellä maksaminen ja säästäminen muodikkaaksi.

Amerikkalaiset joutuvat muuttamaan tapojaan. Velaksi ostamisen tilalle tarvitaan "pay-as-you-go" eli käteisellä ostaminen ja säästäminen on tehtävä uudelleen muodikkaaksi.

Yli varojen eläminen.

Lukuisat luottkortit tekevät liian innokkasti mainoksia lukevan kaupoissa ja putiikeissa kiertävästä kulutusriippuvaisesta helpon saaliin. Tota mä tahdon. Voi miten makee. Tuollaista minulla ei ole. Uusi auto parantaisi itsetuntoa. Reimuloma hiihtokeskuksessa nostaa murheen laaksosta.

Luottokriisi ja pankkiirit

Finanssikriisin syitä ei pidä kokonaan latoa pankkiirien ja finanssinerojen niskaan. Meissä kaikissa asuu pieni kulutusriippuvainen, joka nauttii ostamisesta, hyvästä ruoasta, viineistä ja hepeneistä. Kasvottoman pankkiiriliikkeen syyllistäminen helpottaa ehkä omaa oloa, mutta kyllä tälle kriisille löytyy myös kollektiivinen selitys.

Suomalaiset?

Mutta Suomessahan kaikki on hyvin, eikö? Olemme vakaita väinämöisiä, ostamme harkiten, kulutamme kohtuudellisesti, hullu mies Huittisista ehkä syö enemmän kuin tienaa, mutta muutoin olemme aivan toista maata kuin amerikkalaiset. Ideaparkit ja ostosparatiisit eivät tietenkään ole tehneet meistä aivottomia kulutusrobootteja. Ei pienintkään pistosta rinnassa. Lintukodossa kaikki hyvin.

 

 

 

 

4 thoughts on “Kasvottomat Korporaatiot – Faceless Corporations

  1. Vanhanaikaisuus kunniaan 🙂

     http://www.taloussanomat.fi/porssi/2008/11/30/kriisi-palauttaa-sijoittajat-lahtoruutuun/200830876/170

     

    Hymiötä ei saa otsikkoon. Mielestäni finanssikriisi on välttämätön paluu menneeseen. Järkeviä lainoja voi myöntää vain tuntemalla lainanottaja. Lainat olisivat olleet järkeviä myöntöpäätöksiä, jos niitä ei olisi voitu myydä eteenpäin.

    Sijoittaminen on niinikään syytä kohdistaa jatkossa johonkin jonka tuntee, ei siihen, että kuulemma Islannissa tai Thaimaassa on joku nopeasti kasvava firma, jonka nimeä en muista enkä oikeastaan osaa kirjoittaakaan. Toimialaa, omistajia ja johtajaa en liioin tiedä, mutta kasvu on kuulemma ollut kovaa.

  2. Hämmästyin jo 80-luvulla

    Muistan erään suomalaisen hightech-yritystjohtajan, joka 80 / 90-luvun taitteesa supatti minulle ostamistaan huipputuottoisasta amerikkalaisen teknologiayrityksen osakkeista, joiden tuottolupaukset olivat niin korkeat etten kehtaa niitä tässä luetella. Useita satoja prosentteja vuodessa kuitenkin!

    Hän sijoitti omia ja firman rahoja – finanssipiireistä saamiensa luottamuksellisten tietojen (Executive Report) pohjalta – uskomattomalta kuulostavaan rahasampoon, kuvitteli rahoittavansa osakesijoituksillaa hulppeitten toimitilojen rakentamisen ja siinä sivussa suurehkon tuotekehityshankkeen.

    Siihen aikaan Suomi opiskeli ulkomaalaisen rahan käyttöä ja maassamme kulki amerikkalaisia rahamaailman evankelistoja, jotka sekoittivat monen päättäjän pään.

    Tuo lupaus tuntui silloin liian hyvältä. Pari vuotta tapaamisemme jälkeen hänen amerikkalaisen unelimaosakkuuden varaan rakentunut korttitalo oli täysin leväällään. Sijoitukset menivät sen sileän tien. Tomitilan rakentamiseen otettu ulkomainen pääomalaina räjähti silmille. Vuonna 1993 paketti oli kokonaan kasassa.

    Kyseisen yrityksen perusbisnes ja osaaminen olivat tukevalla pohjalla. Osa siitä elää vielä ja tuottaa leipää ja makkaraa leivän päälle. Suurissa voitolupauksissa on jotain maagista. Kaikin puolin järkevältä näyttävä ihminen saattaa huumaantua jostain Newsletteristä, joka lupaa kuun taivaalta pientä ennakkomaksua vastaan. Lopputuloksena henkilökohtainen katastrofi ja firman kaatuminen

    Onneksi talouden tietofiidejä on nykyään niin paljon, että turrumme lupauksiin, ajattelin äsken. Toisaalta erilaiset pyramidi- tai taivasosuushuijaukset löytävät aina uusia uhreja, jotka eivät ole lukeneet ensimmäistäkään piksua 😉

    Pitäkää huoltoa euroistanne!

     

     

  3. Sijoituslainat annetaan ”anonyymeille”

    Tänä päivänä pankkiiriliikkeet ja osakevälittäjät antavat lainaa osakesalkkua vastaan. Yleensä maksimi lainoitusaste on välillä 50%-80%.  Nämä lainat annetaan näkemättä henkilöä ja automaattisesti kunhan vaan on luottotietojen puolesta moitteeton.

    Nämä osakkeita vastaan otetut lainat ovat olleet monelle turmioksi – salkun arvo heilahtaa helposti negatiiviseksi jos vaan pörssikurssit vähänkään laskevat. Pahaa näissä lainoissa on se että pankkiiriliikkeet yleensä myöntävät lainoja auliisti kun on hyvät ajat ja pörssikurssit korkealla mutta ehtoja sitten kiristetään ja vakuusarvoja pudotetaan kun tulee huonot ajat. Niin teki minunkin pankkiiriliikkeni juuri hetki sitten – onneksi minulle ei tullut ongelmia.

    Joka tapauksessa nyt on vaikeampi saada lainaa kun osakkeet ovat halpoja – lainan maksimimäärää on monasti rajoitettu. Pankkien toiminta tekee osakkeista entistä volatiilimpia – nyt pitäisi lainaehtoja löysentää ja kiristää sitten taas kun hyvät ajat. Pankit toimivat väärin päin.

    1. JV

      Kaizu: nyt pitäisi lainaehtoja löysentää ja kiristää sitten taas kun hyvät ajat.

       

      Nimenomaan!

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Lisäsin kaksi uutta välilehteä:

EVA, laskee pääomien tuottojen lisäksi tunnusluvun EVAMargin. Laskukaava löytyy Info-välilehdeltä. Lisätietoja tästä kaavasta

https://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/comparing-performance-when-invested-capital-is-low#

Earnings_Season, yhteenveto tuloskaudesta.

 

 

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com