”Velkaa ei tarvitse maksaa takaisin”

Mukava otsikko tosin tarkentuu niin, että valtioitten ei tarvitse maksaa velkojaan takaisin. Ja sittenkin perustelut ovat kyseenalaiset.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen Jaakko Kiander pitää esimerkkinään Englantia, joka Napoleonin sotien jälkeen oli peräti velkainen maa. Esimerkki vain ontuu paristakin kohdasta.

Englanti ei ottanut ns. syömävelkaa, vaan käytti varoja paljolti valtavan laivaston rakentamiseen, joka hallitsi maailman meriä seuraavan sadan vuoden ajan. Aikakautta kutsutaan Pax Britannicaksi.

Sekä maailmankaupan katteet että maailman kauppamerenkulku oli kyseisenä aikana suurelta osin englantilaisten käsissä, jotka tietenkin hyötyivät tilanteesta suuresti. Nämä olivat ne eväät, jotka yhdessä teollistumisen kanssa nostivat Englannin bkt:ta siten, että Napoleonin sotien velat muuttuivat perin vähämerkityksellisiksi.

Kun taasen Suomi viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole voimakkaammin supistanut valtionvelkaansa vaikkapa myymällä oikeaan aikaan Soneran osakkeita tilanteessa, jossa vielä metsäteollisuus kävi täydellä kapasiteetilla ja suuret ikäluokat olivat työelämän piirissä, voi epäillä Suomen hukanneen erinomaisen tilaisuutensa.

Väestön ikärakenteen muutosta ei pysäytä mikään ja sopii epäillä, tuoko metsäteollisuus enää koskaan Suomeen sitä määrää työpaikkoja kuin se teki vielä kymmenisen vuotta sitten.

Kianderin ajatus siitä, että bkt:n kasvu mitätöi valtionvelan, perustuu oletukselle jatkuvasta voimakkaasta kasvusta. Sen oletuksen täytyy muuttua todeksi tai muutoin valtionvelasta tulee vielä vakava ongelma.

Linkki

Mukava otsikko tosin tarkentuu niin, että valtioitten ei tarvitse maksaa velkojaan takaisin. Ja sittenkin perustelut ovat kyseenalaiset.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen Jaakko Kiander pitää esimerkkinään Englantia, joka Napoleonin sotien jälkeen oli peräti velkainen maa. Esimerkki vain ontuu paristakin kohdasta.

Englanti ei ottanut ns. syömävelkaa, vaan käytti varoja paljolti valtavan laivaston rakentamiseen, joka hallitsi maailman meriä seuraavan sadan vuoden ajan. Aikakautta kutsutaan Pax Britannicaksi.

Sekä maailmankaupan katteet että maailman kauppamerenkulku oli kyseisenä aikana suurelta osin englantilaisten käsissä, jotka tietenkin hyötyivät tilanteesta suuresti. Nämä olivat ne eväät, jotka yhdessä teollistumisen kanssa nostivat Englannin bkt:ta siten, että Napoleonin sotien velat muuttuivat perin vähämerkityksellisiksi.

Kun taasen Suomi viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole voimakkaammin supistanut valtionvelkaansa vaikkapa myymällä oikeaan aikaan Soneran osakkeita tilanteessa, jossa vielä metsäteollisuus kävi täydellä kapasiteetilla ja suuret ikäluokat olivat työelämän piirissä, voi epäillä Suomen hukanneen erinomaisen tilaisuutensa.

Väestön ikärakenteen muutosta ei pysäytä mikään ja sopii epäillä, tuoko metsäteollisuus enää koskaan Suomeen sitä määrää työpaikkoja kuin se teki vielä kymmenisen vuotta sitten.

Kianderin ajatus siitä, että bkt:n kasvu mitätöi valtionvelan, perustuu oletukselle jatkuvasta voimakkaasta kasvusta. Sen oletuksen täytyy muuttua todeksi tai muutoin valtionvelasta tulee vielä vakava ongelma.

Linkki

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia