Näinkö nopeasti kyllästyimme lamaan?

09042009589

Lamalle annetaan julkisuudessa lähtöpasseja. Kohta alkaa Baila-Baila ja olemmeko varautunut uuteen kukoistavaan huomiseen?

Pörssikurssien nousua tervehditään iloisilla kätten taputuksille. Presidentti Obaman hallinto ennakoi jo parempia aikoja.

Reaalitalouden ongelmat eivät kuitenkaan ole ohi. Tuotantotalouden bailut eivät tule jatkumaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Amerikkalaiskuluttajien velkaantuminen ei ole ohi, vaikka säästäminen onkin noussut. Luottokorttien vingutus ei tule jatkumaan entisellä tyylillä.

Reaalitalouden nousu tullee olemaan hitaampaa ja vaivaoloisempaa, koska tämän laman jälkeen tapahtuu myös elämäntyylin muutoksia. Kaikki-heti-nyt-luotolla-yhteiskunnasta erkaannutaan ja tuloksena on tuotantotalouden hidastuminen.

Suuret infrastruktuuriprojektit saattavat nostaa perusraaka-aineiden kulutusta, mutta elpyykä rakentaminen? Ja missä? Kiinassako? Miten käy Euroopassa?

Miten nopeasti Amerikka siirtyy tuhlailusta Green Tech -ihanneyhteiskunnaksi? Onnistuuko terveydenhuollon uudistus ja miten se heijastuu muualle maailmaan? Ryhdytäänkö USA:ssa luomaan uusia post-consumerism yhteisöjä, joissa eletään terveemmin ja säästeliäämmin?

Vai palaako talous täysin entisiin uomiinsa tämän "infarktivaiheen" jälkeen? En usko, perusteellisemmat muutokset käynnistyvät hitaasti ja näin lyhyellä sihdillä emme vielä osaa poimia edes punaisia lankoja, jotka johdattaisi uudistusten sotkuiseen vyyhtiin.

Entä Suomi? Tipahdammeko tällä kertaa puusta jaloilleen vai iskeydymmekö pää edellä graniitinkoviin osaamiskeskittymiimme? Onko meillä harmainta aavistusta, mihin suuntaan nyt pitäisi navigoida? Käynnykän navigaattori opastaa vain seuraavaan mutkaan, mutta ei se osaa kertoa hölkäsen pöläystä tulevaisuuden suuntauksista.

Mistä apua? Kuka tietää? Poliitikot ovat hiljaa, eivät virka mitään? Mihin ovat puhetorvet kandonneet? Eikö nousu innosta? Eikö siitä saa uutta jutun juurta?

 

 

 

 

 

09042009589

Lamalle annetaan julkisuudessa lähtöpasseja. Kohta alkaa Baila-Baila ja olemmeko varautunut uuteen kukoistavaan huomiseen?

Pörssikurssien nousua tervehditään iloisilla kätten taputuksille. Presidentti Obaman hallinto ennakoi jo parempia aikoja.

Reaalitalouden ongelmat eivät kuitenkaan ole ohi. Tuotantotalouden bailut eivät tule jatkumaan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Amerikkalaiskuluttajien velkaantuminen ei ole ohi, vaikka säästäminen onkin noussut. Luottokorttien vingutus ei tule jatkumaan entisellä tyylillä.

Reaalitalouden nousu tullee olemaan hitaampaa ja vaivaoloisempaa, koska tämän laman jälkeen tapahtuu myös elämäntyylin muutoksia. Kaikki-heti-nyt-luotolla-yhteiskunnasta erkaannutaan ja tuloksena on tuotantotalouden hidastuminen.

Suuret infrastruktuuriprojektit saattavat nostaa perusraaka-aineiden kulutusta, mutta elpyykä rakentaminen? Ja missä? Kiinassako? Miten käy Euroopassa?

Miten nopeasti Amerikka siirtyy tuhlailusta Green Tech -ihanneyhteiskunnaksi? Onnistuuko terveydenhuollon uudistus ja miten se heijastuu muualle maailmaan? Ryhdytäänkö USA:ssa luomaan uusia post-consumerism yhteisöjä, joissa eletään terveemmin ja säästeliäämmin?

Vai palaako talous täysin entisiin uomiinsa tämän "infarktivaiheen" jälkeen? En usko, perusteellisemmat muutokset käynnistyvät hitaasti ja näin lyhyellä sihdillä emme vielä osaa poimia edes punaisia lankoja, jotka johdattaisi uudistusten sotkuiseen vyyhtiin.

Entä Suomi? Tipahdammeko tällä kertaa puusta jaloilleen vai iskeydymmekö pää edellä graniitinkoviin osaamiskeskittymiimme? Onko meillä harmainta aavistusta, mihin suuntaan nyt pitäisi navigoida? Käynnykän navigaattori opastaa vain seuraavaan mutkaan, mutta ei se osaa kertoa hölkäsen pöläystä tulevaisuuden suuntauksista.

Mistä apua? Kuka tietää? Poliitikot ovat hiljaa, eivät virka mitään? Mihin ovat puhetorvet kandonneet? Eikö nousu innosta? Eikö siitä saa uutta jutun juurta?

 

 

 

 

 

3 thoughts on “Näinkö nopeasti kyllästyimme lamaan?

  1. nousu?

    Niin, herääkö potilas yllättäen henkiin ja kävelee omin jaloin pois sairaalasta? Onko sillä uusi suunta jota se lähtee tavoittelemaan?

  2. Nokiakin nousee

    Kulovalkeaa, siinäpä se, "nousu?" kysymysmerkillä. Onhan nousulle annettu taala-, euro-, rupla- ja yuoan [1 Chinese yuan = 0.146364 U.S. dollars] ruisketta suoneen ja kainaloon.

    Barack Obama saanee sulan hattuunsa, jos Amerikka saadaan uudelleen puksuttamaan Vihreällä Taloudella kohti auringonlaskua.

    Hiljaa hyvää tulee, mutta tällä vauhdilla tuskin kukaan ehtii tekemään perusteellisia muutoksia.

    Kasvun konkretisoitumisen ratkaisevat kuitenkin kuluttajat. Pannaako rahat patjan alle piiloon ja säästöön vai mennäänkö isoon laatikkokauppaan vielä suurempaa, littanaa taulutelkaaria ostamaan?

    Entä Kiina? Onko Kiinan talouden kasvu todellista?

  3. kuluttajat

    Ja kuluttajien mielialat taas ratkaisevat heidän käyttäytymisensä varsin pitkälle. Pieni esimerkki. Kun kaikki menee hyvin, ei suurikaan henkilökohtainen velka tunnu suurelta. Kun ajat taas muuttuvat pienempikin velka painaa jo yöunia. Luottamus on se sana, joka ratkaisee tulevan suunnan. Saadaanko markkinoille palautettua luottamus? Puhetta on ollut paljon kehittyvien maiden ihmisistä, he kun ´tavoittelevat parempaa elintasoa ja ovat sanan varsinaisessa merkityksessä kuluttajia.

     

    Se, että meistä tulisi taas säästäjiä, ei olisi varmasti maailmantaloudenkaan kannalta niin huono asia. Ihminenhän on luonnostaankin säästäjä. Ilman säästämisen kulttuuria koko lajimme ei ehkä olisi säilynyt näihin päiviin saakka. Tavaroita (nykyään enemmänkin rahaa, varallisuutta) on iät ja ajat säilötty. Se, joka tajusi heimokulttuurissa varastoida ruokaa pahan päivän varalle, selvisi ehkä pitkästä talvesta. Kun taas varastonsa syksyllä syöneen yksilön luonto karsi pois.

     

    Kun tällä tavoin olemme evoluution muokkamia en jaksa enää hämmästyä ihmisen loputonta rahanhimoa. Se, että esim. herra Fortumin johtaja on kiukustuttanut Suomalaisia suurilla palkallaan & eläke-eduillaan & optioillaan & osakesamisinaan…jne, ei jaksa hämmästyttää. Hän vain säästää. ;)Mutta mikä on tarpeeksi kuuluu kysymys? Onko "säästämisellä" mitään rajaa? (Ja mikä on säästämisen ja ahneuden ero?)Itsetarkoitustahan säästämisestä ei saisi tulla, sillä silloin säästöillämme ei ole merkitystä kuin ehkä jälkeläisille.

     

    Maailma tulee muuttumaan, mutta kuka on se hyötyjä. Ehkä säästäjä? (Vai viedäänkö säästäjien rahat?)

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki