Hyvä paha Aasia

 

Mielenkiintoinen muutos maailman talouskärjessä tapahtuu alkaneena vuonna. Kiina nousee ohi Japanin maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi. Kiinan kasvava merkitys näkyy ja kuuluu. Se mainitaankin nykyään lähes jokaisessa globaalissa talousteemassa.

Kiinassa järjestetään toukokuusta lokakuun loppuun World Expo, jonka arvioidaan vetävän noin 70 miljoonaa kävijää Shanghain alueelle. Olympialaisten ohella maailmannäyttelyn kaltaiset massatapahtumat ovat hyvä lisä Kiinan taloudelle, sillä valtio pumppaa rahaa infrastruktuurin parantamiseen ja edistää siten työllisyyttä.

Otsikoihin nousee entistä enemmän myös Intia. Kuluvan vuoden aikana Intiassa ensimmäistä kertaa historiassa tuotanto ohittaa maatalouden osuuden bruttokansantuotteesta. Vahvan teollistumisen aika ja sen ansiosta tapahtuva elintason nousu on onni monille köyhille, mutta asettaa suuret kysymysmerkit luonnonvarojen riittävyydelle ja ilmaston kehitykselle. Siksi oli pettymys, että Kööpenhaminan ilmastokokouksen anti lopahti. Viisaat päättäjät eivät saaneet juuri mitään edistysaskelia otettua.

The Economist ennustaa Kiinalle yli 8 prosentin kasvua bruttokansantuotteessa. Myös Intia on maailman TOP 10 kasvajien listalla 6,3% kasvuennusteella. Ennusteet ovat utuisia arvioita ja niihin kannattaa suhtautua varauksella, mutta ne antavat osviittaa. Vertailun vuoksi Suomelle veikataan 0,8% kasvua ja euroalueen suurimmalle taloudelle Saksalle vaivaista puolen prosentin lisäystä menneen vuoden BKT:hen.

 

Aasian vahva kehitysvauhti näkyy Suomessa

Suomalaiset teollisuusyritykset ja Aasia vilisevät alkavanakin vuonna samassa asiayhteydessä lehtiartikkeleissa kun suuret yhtiöt kiittävät Aasian vahvaa vetoa länsimarkkinoiden sakatessa. Samaan hengenvetoon ne toteavat tuotannon siirtyvän entistä enemmän itään.

Paras esimerkki on tämän viikon tuore uutisointi Koneen saamista suurista tilauksista. Pekingin metroverkko täydentyy suomalaisilla liukuportailla ja Guangzhouhun rakennettava pilvenpiirtäjä sisältää 33 Koneen hissiä.

Tuotanto kannattaa luonnollisesti pitää siellä, missä osaaminen, edullinen kustannustaso ja asiakkaat kohtaavat. Trendi työllisyyskehityksessä kotimaisten konepajojen kohdalla on selkeä. Esimerkiksi Koneella oli vuonna 2004 reilut 5100 eli 20% henkilöstöstä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Syyskuun 2009 lopussa samalla alueella oli jo yli 9200 työntekijää, 27% koko yhtiön henkilöstöstä. Kone on tehnyt lukuisia yritysostoja, joka osin selittää henkilöstön rajua kasvua.

Satama- ja teollisuusnostureita valmistava Konecranes on myös nostanut henkilöstönsä lukumäärää kovalla vauhdilla Aasian ja Tyynenmeren alueella. Vuoteen 2006 verrattuna muutosta on 58%, ts. 539 työntekijää enemmän syyskuussa 2009 kuin vajaat kolme vuotta aiemmin, vuoden 2006 lopussa.

 

 

Muutokset Suomen työmarkkinoilla ja sijoittajan salkussa

Idän kasvun voi kääntää myös toisinpäin. Vaikka bisnes on kasvanut ei se useimmilla teollisuusyrityksillä ole lisännyt töitä Suomessa – päinvastoin. Ainakin Cargotec, Konecranes ja Metso nousivat otsikoihin viime vuonna irtisanomisten myötä.                

Tuotantoa ei Suomessa kannata liikaa pitää, mutta korkeamman vaatimustason toimintoja voi säilyä. Riski tehtaiden siirrosta on suuri. Jos Suomi pysyy houkuttelevana maana (teollisuusyrityksille) palkata aivotyöläisiä vaativiin suunnittelutehtäviin, voidaan maassa pitää edes osa työntekijöistä.Kilpailijoita joustavampi strategia on entistäkin tärkeämpää jatkossa. Meillä on ensiluokkaisia hyvin johdettuja yhtiöitä, joiden toivoisi jatkossakin hyötyvän globalisaatiosta.

Yksilön, tehtaalla raskasta työtä tekevän työntekijän, voi olla vaikea hyväksyä muutosta ja työpaikan katoamista omista käsistä. Muutos on kuitenkin pysyvä ilmiö, joten oman osaamisen kehittäminen nykypäivän vaatimuksien kaltaiseksi voi pelastaa työpaikan.  

Sijoittajan kannattaa katsoa suomalaisten teollisuusyrityksien sopeutumiskyky alati kiihtyvässä talouden rakenteiden uusiutumisessa. Paljon käytetty termi “track record” on kotimaisilla yrityksillä hyvä. Toivotaan menestystä suomalaisyrityksille myös vuonna 2010, sillä vain menestyvä yritys luo kestävästi lisää työpaikkoja ja mahdollistaa yritysarvon kasvamisen.

 

Lähteet: The Economist, yhtiöt

 

Seuraava teksti ilmestyy kuukauden kuluttua. Sillä välin voit lukea kirjoituksiani Kauppalehden blogissa.

Toivon kaikille piksu.netin lukijoille hyvää alkanutta vuotta!

 

 

Mielenkiintoinen muutos maailman talouskärjessä tapahtuu alkaneena vuonna. Kiina nousee ohi Japanin maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi. Kiinan kasvava merkitys näkyy ja kuuluu. Se mainitaankin nykyään lähes jokaisessa globaalissa talousteemassa.

Kiinassa järjestetään toukokuusta lokakuun loppuun World Expo, jonka arvioidaan vetävän noin 70 miljoonaa kävijää Shanghain alueelle. Olympialaisten ohella maailmannäyttelyn kaltaiset massatapahtumat ovat hyvä lisä Kiinan taloudelle, sillä valtio pumppaa rahaa infrastruktuurin parantamiseen ja edistää siten työllisyyttä.

Otsikoihin nousee entistä enemmän myös Intia. Kuluvan vuoden aikana Intiassa ensimmäistä kertaa historiassa tuotanto ohittaa maatalouden osuuden bruttokansantuotteesta. Vahvan teollistumisen aika ja sen ansiosta tapahtuva elintason nousu on onni monille köyhille, mutta asettaa suuret kysymysmerkit luonnonvarojen riittävyydelle ja ilmaston kehitykselle. Siksi oli pettymys, että Kööpenhaminan ilmastokokouksen anti lopahti. Viisaat päättäjät eivät saaneet juuri mitään edistysaskelia otettua.

The Economist ennustaa Kiinalle yli 8 prosentin kasvua bruttokansantuotteessa. Myös Intia on maailman TOP 10 kasvajien listalla 6,3% kasvuennusteella. Ennusteet ovat utuisia arvioita ja niihin kannattaa suhtautua varauksella, mutta ne antavat osviittaa. Vertailun vuoksi Suomelle veikataan 0,8% kasvua ja euroalueen suurimmalle taloudelle Saksalle vaivaista puolen prosentin lisäystä menneen vuoden BKT:hen.

 

Aasian vahva kehitysvauhti näkyy Suomessa

Suomalaiset teollisuusyritykset ja Aasia vilisevät alkavanakin vuonna samassa asiayhteydessä lehtiartikkeleissa kun suuret yhtiöt kiittävät Aasian vahvaa vetoa länsimarkkinoiden sakatessa. Samaan hengenvetoon ne toteavat tuotannon siirtyvän entistä enemmän itään.

Paras esimerkki on tämän viikon tuore uutisointi Koneen saamista suurista tilauksista. Pekingin metroverkko täydentyy suomalaisilla liukuportailla ja Guangzhouhun rakennettava pilvenpiirtäjä sisältää 33 Koneen hissiä.

Tuotanto kannattaa luonnollisesti pitää siellä, missä osaaminen, edullinen kustannustaso ja asiakkaat kohtaavat. Trendi työllisyyskehityksessä kotimaisten konepajojen kohdalla on selkeä. Esimerkiksi Koneella oli vuonna 2004 reilut 5100 eli 20% henkilöstöstä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Syyskuun 2009 lopussa samalla alueella oli jo yli 9200 työntekijää, 27% koko yhtiön henkilöstöstä. Kone on tehnyt lukuisia yritysostoja, joka osin selittää henkilöstön rajua kasvua.

Satama- ja teollisuusnostureita valmistava Konecranes on myös nostanut henkilöstönsä lukumäärää kovalla vauhdilla Aasian ja Tyynenmeren alueella. Vuoteen 2006 verrattuna muutosta on 58%, ts. 539 työntekijää enemmän syyskuussa 2009 kuin vajaat kolme vuotta aiemmin, vuoden 2006 lopussa.

 

 

Muutokset Suomen työmarkkinoilla ja sijoittajan salkussa

Idän kasvun voi kääntää myös toisinpäin. Vaikka bisnes on kasvanut ei se useimmilla teollisuusyrityksillä ole lisännyt töitä Suomessa – päinvastoin. Ainakin Cargotec, Konecranes ja Metso nousivat otsikoihin viime vuonna irtisanomisten myötä.                

Tuotantoa ei Suomessa kannata liikaa pitää, mutta korkeamman vaatimustason toimintoja voi säilyä. Riski tehtaiden siirrosta on suuri. Jos Suomi pysyy houkuttelevana maana (teollisuusyrityksille) palkata aivotyöläisiä vaativiin suunnittelutehtäviin, voidaan maassa pitää edes osa työntekijöistä.Kilpailijoita joustavampi strategia on entistäkin tärkeämpää jatkossa. Meillä on ensiluokkaisia hyvin johdettuja yhtiöitä, joiden toivoisi jatkossakin hyötyvän globalisaatiosta.

Yksilön, tehtaalla raskasta työtä tekevän työntekijän, voi olla vaikea hyväksyä muutosta ja työpaikan katoamista omista käsistä. Muutos on kuitenkin pysyvä ilmiö, joten oman osaamisen kehittäminen nykypäivän vaatimuksien kaltaiseksi voi pelastaa työpaikan.  

Sijoittajan kannattaa katsoa suomalaisten teollisuusyrityksien sopeutumiskyky alati kiihtyvässä talouden rakenteiden uusiutumisessa. Paljon käytetty termi “track record” on kotimaisilla yrityksillä hyvä. Toivotaan menestystä suomalaisyrityksille myös vuonna 2010, sillä vain menestyvä yritys luo kestävästi lisää työpaikkoja ja mahdollistaa yritysarvon kasvamisen.

 

Lähteet: The Economist, yhtiöt

 

Seuraava teksti ilmestyy kuukauden kuluttua. Sillä välin voit lukea kirjoituksiani Kauppalehden blogissa.

Toivon kaikille piksu.netin lukijoille hyvää alkanutta vuotta!

 

3 thoughts on “Hyvä paha Aasia

  1. Kauppalehden blogien…

    … seuraamista kylläkin rajoittaa se, että 1,5 kk. sitten alkaneen "uudistuksen" jälkeen blogit ovat useita kertoja olleet päiväkausia pois käytöstä, esim. nyt maanantaista asti. Sen lisäksi "uudistus" toi kymmenkunta heikennystä blogialustaan.

     

    Mikähän siinä ylipäänsä on, että jos joku toimii ja ihmiset ovat oppineet sitä käyttämään, sellainen pitää välttämättä vaihtaa pois?

     

    T. Juha 

  2. Nyt perjantaina Kauppalehdessä näyttää olevan maanantain blogit

    Blogit tänään

    Häiriö blogijärjestelmässä
    Blogit ovat tilapäisesti pois käytöstä. Pahoittelemme häiriötä.

     

    No, onhan ne sentään tämän vuoden puolelta

    1. Piksun periaatteita (itse tulkiten…)

      Kun Piksun yhtiökokous lähestyy, täytyy tässä nostaa hallituksen "häntiä", ettei potkuja tulisi ainakaan tuuliselta ns. päätoimittajan pallilta…

       

      Vakavasti: Kun Piksua ~1,5 v alettiin laajentaa, ainakin oma mielenkiintoni heräsi tästä:

      KL:lle blogit ovat sivubisneksen sivubisnes. Blogien lakkauttaminen on yhden miehen päätöksen takana eikä blogaajien kanssa ole tehty yhtään mitään sitoumusta asiasta. Ko. uudistuskin on lyöty eteen ilman mitään keskustelua.

       

      Piksu Oy:n toiminta on lähinnä blogien julkaisua. Jokainen osakas kirjoittaa, ja jokainen kirjoittaja voi vaikuttaa Piksuun esim. kehityspalstan ja meilien kautta. Ehdotuksia on pyritty ottamaan huomioon. 

       

      Lopputulos: viimeisen 1,5 v. aikana en muista Piksun olleen ns. nurin. Eräillä selaimilla se näytti ns. räjähtäneeeltä joitain tunteja viime kesänä, mutta siinä kaikki.  

       

      Hyvät vuoden jatkot!

       

      T. Juha Vahe

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com