Aktiivinen osakepoiminta ei ole vilkasta kaupankäyntiä
Eräällä toisella keskustelupalstalla, sillä "johtavalla sijoituspalstalla", näytti olleen keskustelua aktiivisesta osakepoiminnasta. Virikkeenä on ollut marraskuun Arvopaperi-lehdessä ollut Karo Hämäläisen kirjoitus ”Tutkimus paljasti menestysreseptin: aktiivinen osakepoiminta, passiivinen ajoitus Ekholmin "menestysreseptin"”.
Tapansa mukaan palstan kirjoittajat ovat sitten hutkineet Anders Ekholmia ja hänen menestyksekkääksi sanomaa sijoitusmenettelyä. Ja tapansa mukaan AP Areenan kirjoittajat eivät ole lukeneet edes kyseessä olevaa artikkelia puhumattakaan sen pohjana olevasta tutkimuksesta. Tutkimuksen tyrmäämiseen riitti otsikossa oleva sana aktiivinen, joka on palstan sanailussa samaistettu runsaaseen kaupankäyntiin osakkeilla.
Kuitenkin jo Arvopaperi-lehden kirjoituksesta käy ilmi, että kyseessä on jotain aivan muuta kuin runsas kaupankäynti. Se on jopa mainittu artikkelin väliotsikossa ”Aktiivinen osakevalinta ei vaadi veivausta”.
Hankenin rahoituksen dosentin Anders Ekholmin tutkimus määrittelee aktiivisuuden salkun koostumuksen poikkeamisena indeksistä. Tutkimus “Residual Return Analysis – A New Methodology for Detecting Activity and Explaining Performance of Portfolio Managers” on myös saatavilla SSRN-verkkopalvelusta.
Merkittävää uutta tutkimuksessa on tulos, jonka mukaan osakepoiminta-aktiivisuuden ja markkina-ajoitusaktiivisuuden vaikutukset ovat vastakkaisia. Tämän johdosta aikaisemmissa aktiivisuutta koskevissa tutkimuksissa on indeksistä poikkeamisella saatu varsin pientä tuottoa. Kun Ekholm yhdisti korkean osakkeiden valintaan kohdistuvan aktiivisuuden ja matalan osakkeiden ajoitukseen kohdistuvan valinnan hän päätyi yli 5 % ylituottoon.
Mielenkiintoista on, että tuota samaa aktiivisuus-käsitettä (poikkeaminen indeksistä) on maailmalla tutkinut myös suomalainen Antti Petäjistö. Hänestä on ollut mm. Talouselämä-lehdessä kirjoitus.
Eräällä toisella keskustelupalstalla, sillä "johtavalla sijoituspalstalla", näytti olleen keskustelua aktiivisesta osakepoiminnasta. Virikkeenä on ollut marraskuun Arvopaperi-lehdessä ollut Karo Hämäläisen kirjoitus ”Tutkimus paljasti menestysreseptin: aktiivinen osakepoiminta, passiivinen ajoitus Ekholmin "menestysreseptin"”.
Tapansa mukaan palstan kirjoittajat ovat sitten hutkineet Anders Ekholmia ja hänen menestyksekkääksi sanomaa sijoitusmenettelyä. Ja tapansa mukaan AP Areenan kirjoittajat eivät ole lukeneet edes kyseessä olevaa artikkelia puhumattakaan sen pohjana olevasta tutkimuksesta. Tutkimuksen tyrmäämiseen riitti otsikossa oleva sana aktiivinen, joka on palstan sanailussa samaistettu runsaaseen kaupankäyntiin osakkeilla.
Kuitenkin jo Arvopaperi-lehden kirjoituksesta käy ilmi, että kyseessä on jotain aivan muuta kuin runsas kaupankäynti. Se on jopa mainittu artikkelin väliotsikossa ”Aktiivinen osakevalinta ei vaadi veivausta”.
Hankenin rahoituksen dosentin Anders Ekholmin tutkimus määrittelee aktiivisuuden salkun koostumuksen poikkeamisena indeksistä. Tutkimus “Residual Return Analysis – A New Methodology for Detecting Activity and Explaining Performance of Portfolio Managers” on myös saatavilla SSRN-verkkopalvelusta.
Merkittävää uutta tutkimuksessa on tulos, jonka mukaan osakepoiminta-aktiivisuuden ja markkina-ajoitusaktiivisuuden vaikutukset ovat vastakkaisia. Tämän johdosta aikaisemmissa aktiivisuutta koskevissa tutkimuksissa on indeksistä poikkeamisella saatu varsin pientä tuottoa. Kun Ekholm yhdisti korkean osakkeiden valintaan kohdistuvan aktiivisuuden ja matalan osakkeiden ajoitukseen kohdistuvan valinnan hän päätyi yli 5 % ylituottoon.
Mielenkiintoista on, että tuota samaa aktiivisuus-käsitettä (poikkeaminen indeksistä) on maailmalla tutkinut myös suomalainen Antti Petäjistö. Hänestä on ollut mm. Talouselämä-lehdessä kirjoitus.
Tutkimustuloksiin suhtautuminen
Tutkimukseen tuleekin suhtautua aina kriittisesti (koskee myös toki itseni tekemääni) ja etenkin, jos niistä kertojana on talousjournalisti ja tutkimusta ei ole julkaistu… Eikä välttämättä kannata kritisoida muiden mielipiteitä tai näkemystä, jos ei ole(tko?) itse tarkasti perehtynyt esim. tutkimuksen tilastolliseen menetelmään ja aineistoon, jotka tässä tutkimuksessa varmaankin vaikuttaa erittäin paljon… mm. markkina-ajoittamisen tutkimiseen liittyy monia haasteita, joita ks. tutkimuksessa käsitellään aika vähän, jos ollenkaan…
John Kay (The Lomg and the Short of It) on samaa mieltä.
John Kay (Oxford University, LSE) esittää kirjassaan " The Long and the Short of It" saman asian. Kaikki vakavasti otettavat tutkimukset osoittavat että ajoituksen hakemisella ei saavuteta etua, vaan päin vastoin hävitään indekseille.
Bo Lindfors