Draghi ei unohtanut inflaatiota

 

Käsittelin asiaa jo omassa blogissani ”Draghin mallista vielä tarkemmin”, mutta palaan asiaan kommenttina Juha Kasaselle Norvestian blogiin. Kasanen pelkää monien tavoin  – saksalaisten enemmistö heidän muassaan – että EKP:n Mario Draghin suunnitelma euron pelastamiseksi johtaisi hyperinflaatioon. Kyllä Draghi tämän kuitenkin huomioi.

Draghi olisi siis valmis laajamittaisiin tukiostoihin estääkseen euron hajoamisen, koska palomuuriksi tarkoitetun EVM:n ongelma on, ettei sen luottokapasiteetti riitä suurten maiden pelastamiseen. Mutta keskuspankin setelirahoituksen seurauksena on teorian mukaan inflaatio – joka kylläkään ei ole realisoitunut enempää USA:ssa kuin Japanissa, joissa setelirahoitusta on harjoitettu, kuten Kai totesi kommentissaan. Kiintoisa seikka, josta kannattanee keskustella tarkemmin vielä.

Draghi on älykäs ja työnsä osaava keskuspankkiiri. Hän ei halua kiihdyttää inflaatiota, mutta pitää ensisijaisena estää jäsenmaiden konkurssin ja euron hajoamisen, johon korkomenojen hallitsemattomana pysyvä taso lopulta johtaisi – kriisimaiden olisi pakko palata omaan valuuttaan.

Draghi ratkaisisi hintavakauden ja valtioiden kassakriisin ristiriidan ehdollistamalla EKP:n tuen. Keskuspankki auttaisi vain maita, jotka ovat saaneet siihen EVM:n hyväksynnän. EVM:ssa valtaa käyttävät kansalliset hallitukset, jotka asettaisivat tuen ehdoksi julkisen talouden tasapainoon ja talouskasvuun tähtäävät uudistukset. Niiden onnistunut sorvaaminen olisi hallitusten vastuulla, ehtojen valvonta kenties talouskomissaarin tai muun EU-instanssin.

Tuen ehdollisuus estäisi lähtökohtaisesti sen, ettei keskuspankkirahoitus johda hallitsemattomaan inflaatioon ja velkaantumiseen. Tukiostojahan saisi vain maa, joka on sitoutunut EVM:n ehtoihin. Jos ne on laadittu hyvin, jäsenmaan velka-aste alkaisi pudota tavoitetasolleen, ja sen talous kasvaa. EKP:n tuki olisi siten vain hätäapua akuuttiin kassakriisiin, aivan kuten vakavaraisten pankkien hätäluototus markkinapaniikeissa.

Tuen ehdollisuus varmistaisi EKP:n uskottavuuden hintavakauden takaajana – olettaen, että EVM ja sitä pyörittävät hallitukset hoitavat oman tonttinsa. Jos eivät, niin se ei ole Draghin vika.

Kasasella on paljon hengenheimolaisia, sillä etenkin Saksassa Draghin malli nostaa kovaa vastarintaa inflaatiopelon vuoksi. Pelko on oikeutettu, mutta Draghin malli ottaa sen huomioon. Mallin toimivuuuden voi kyseenalaistaa, mutta kyllähän mm IMF jakaa luottojaan tiukasti kontrolloitujen ehtojen kera, joten miksi se ei onnistuisi EU:lta?

Eivätkä saksalaiset ole esittäneet muuta suunnitelmaa euron pelastamiseksi kuin valtiontalouden säästöt. Ne eivät ole pudottaneet kriisimaiden korkoja, eikä ihme, koska taantuma ja säästöt ovat lyhyellä aikavälillä yhdistelmä, joka ei todellakaan kohenna valtion maksukykyä. Markkinat kyllä tietävät sen, ja hinnoittelevat riskin sen mukaan. 

Eli säästökuureja tehokkaammat lääkkeet ovat tarpeen, miellytti se tai ei – jos euro halutaan pitää pystyssä. Mikä on vaihtoehto, jos Draghin malli ei kelpaa?

On muuten surkuhupaisaa, että pääministeri Katainen perää eri järjestöiltä keskustelua euron tulevaisuudesta. Toive on sinänsä oikea, mutta jospa Katainen ja hallitus ottaisivat ensin kantaa Draghin esitykseen, kyseessä on sentään EKP:n pääjohtajan julkisuuteen tuoma suunniltelma. Ei hän sellaisia kaljapöhnässä heittele. Draghin mallissa olisi poliittisen keskustelun pohjaa enemmän kuin tarpeeksi.

 

2 thoughts on “Draghi ei unohtanut inflaatiota

  1. Rahan lissäminen

    Kun julkiset vallat ovat velkaantuneet ne itseasiassa ovat setelielvyttäneet talouksiansa. Ongelma on siinä, että on jo pitkää setelielvytetty enemmän kuin kansantuote on kasvanut ilman inflaatiota. Inflaatiota on pitkälle pitänyt kurissa Kiinasta ja Aasiasta tulleet halvat tavarat. Inflaatiota on sitten ollut asunnoissa ja muissa paikoillaan olevissa omaisuuserissä joita ei ole voinut tuoda. Tästä on ollut seurauksena että kulutus on siirtynyt aasialaisiin tuotteisiin ja erilaisia kuplia on syntynyt eripuolille. Nyt julkisen velkatason lasku tarkoittaa antisetelielvytystä eli kansantalouksien köyhdyttämistä. Kun joissakin,lähes kaikissa, reilusti yli puolet kansantuotteesta syntyy kotimaisesta kulutuksesta tuo hidastaa hyvin nopeasti kansantaloutta ja sitäkautta taas kulutus laskee ja se hidastaa taas kansantuotetta. Kun meillä on porukassa yhteinen valuutta, niin se kelle annetaan velkaa ei ole vain yhdenmaan asia. Jos Saksan talous kasvaa 2%/vuosi ja Kreikan supistuu 5%/vuosi niin jotta velkaantuminen pysyy samana, niin tuossa on Saksan eduksi 7% bonus. Kaikkien euromaiden euro-omaisuus laskee kuitenkin inflaation kautta samaan tahtiin, mutta Saksa saa tässä ansaitsematonta etua. Tai itseasiassa kun maa on huonossa jamassa niin vaikeutamme sen sieltä pois pääsyä ja helpotamme rikkaiden maiden rikkaana pysymistä.

    Valtioiden velka on erilaista kuin yksityisten. Valtioiden velkaa ei ole koskaan tarkoitus maksaa pois. Velka on tapa lisätä rahaa kun talous on vaurastunut jotta itse valuutta ei sisäisesti vahvistuisi. Mikäli rahaa ei millään tavalla lisättäisi, mutta talous kasvaisi niin silloinhan raha tienaisi vain olemalla paikallaan ja tallettajien pitäisi maksaa pankille saadakseen tallettaa ja lainanottaja maksaisi negatiivista korkoa. 

    Hommassa on vielä yksi tapa millä tuemme talouksia kuten Suomi ja Saksa. Koska nämä lainapaperit voi tallettaa EKP:hen ja niitä vastaan saa lähes nolla korolla lainaa, niin se pitää "hyvin asiansa hoitaneiden" korot lähellä nolla, reilusti alle inflaation. Tämä maksetaan taas kollektivisesti ja siitä hyötyvät juuri rikkaimmat maat. Eurosta on eniten hyötynyt juuri Saksa (Suomi) ja luultavasti se on ollut haitallisin Espanjalle ja Italialle.

    Eihän FEDinkään tapa ostaa velkapapereita ole puhdasta setelielvytystä. Velka on tarkoitus maksaa takaisin keskuspankille. Se vain painaa korot niin alas, että korko on oikeasti negatiivinen inflaation vuoksi ja siksi velkataso pienenee vaikka taalaakaan he eivät maksaisi pois. Näinhän se on nyt Suomen ja Saksankin kanssa. Velka pienenee realisesti joka vuosi  vaikka sitä ei makseta yhtään pois. Se pienenee inflaation vuoksi kun korot ovat alhaalla. Espanjalla ja Italialla se ei pienene vaan suurenee koska he maksavat realikorkoa.

    Jotta emme harjottaisi antikeynesläistä rahapolitiikkaa eli kiristämme taantumassa ja löysäämme noususuhdanteessa meillä pitää olla yhteiset euribondit. Se keille annetaan lainaa pitää olla kollegiaalinen päätös ja sitä ei saa yksin päättää rikkaat maat. Silloinhan he pelaavat vain omaa etuansa. Aivan kuten taka vuosina puhuttiin Suomessa, että jotkut maalaisliittolaiset poliitikot elvyttivät omaa vaalipiiriänsä muiden kustannuksella. Taitaa tuota ilmiötä olla vieläkin jäljellä ja kaikissa puolueissa.

    1. velan maksusta

       —– Eihän FEDinkään tapa ostaa velkapapereita ole puhdasta setelielvytystä. Velka on tarkoitus maksaa takaisin keskuspankille. —–

      Minun käsittääkseni Draghin ja EKP:nkaan aikomus ei toki ole jättää velkoja perimättä, vaan lunastaa velat joko maturiteetin loppuessa, tai myydä velkapaperit jälkimarkkinoilla sitten kun markkina on rauhoittunut ja sen voisi tehdä korkoja nostamatta. Silloinhan keskuspankki voi tehdä voittoakin, koska sehän on ostanut paperit halvalla.

      En tunne tältä osin järin hyvin keskuspankkitoimintaa, ja olisi mukava jos joku asian tarkemmin tunteva mekanismeja valottaisi. Olen lukenut asiasta kyllä ja oletan tietäväni systeemin pääpiirteissään, mutta tarkempi analyysi kiinnostaisi asian tarkkaan tuntevalta.

      Heikki 

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Tuloksista on n. 40% tullut ja päivitetty (Earnings Season Summary). Samalla päivitän 2023 ja 2024 ennusteet (Estimates).

Tähänastisista tuloksista suurin osa on mennyt odotusteni mukaan. Positiivisia

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com