Ehrensvärdin perintö

 

Kuvan lähde

 

Viikonloppuna Suomi otti teknisesti pienen, mutta psykologisesti varmaan pidemmän askeleen Naton suuntaan.

Suomenlinnan suunnittelija ja rakennustöitten johtaja sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd kirjoitutti Kuninkaanportin pieliin kaksi maamme oloissa harvinaisen oraakkelimaista lausetta. Tunnetumman mukaan jälkimaailman tulee seistä omalla pohjallaan ja olla luottamatta vieraan apuun. Toisessa tekstissä Ehrensvärd lausui Viaporin antavan viisaalle sekä maan että meren herruuden.

Kirjoituksilla oli oma taustansa. Ehrensvärd kuului ns. hattupuolueeseen, joka aloitti kuviteltuun Ranskan apuun nojaten surkeasti päättyneen sodan Venäjää vastaan. Jälkimmäisessä lauseessa sotamarsalkka ilmaisi ansaitun ylpeytensä omasta ja työtoverinsa af Chapmanin aikaansaannoksista.

Toisin kuin ajan linnoitukset yleensä, Viapori ei ollut kaavamaisen säännöllinen, vaan linnoitteet oli sopeutettu maastoon. Linnoituksen ytimessä oli allastelakka, joka tuki saaristolaivastoa (Arméns flotta).

Kehotan tutustumaan linkkiin. Sen mukaan Uusimaa-luokan saaristofregattien ratkaisu sijoittaa tykit keskilaivaan oli sata vuotta aikaansa edellä. Viaporin rakenteet sen puoleen osoittivat oman vahvuutensa myös sata vuotta myöhemmin Oolannin sodassa.

Ehrensvärd on henkilö, jota voinee kutsua asialleen täysin omistautuneeksi neroksi. Hän teki Suomen alueen puolustuksen hyväksi ehkä enemmän kuin kukaan muu johtohenkilö on koskaan tehnyt, sillä leukojen louskuttelu ei ole mikään teko. Itsenäisyyden ajan sotilaista lähimmäksi pääsee ehkä V. P. Nenonen. Sotien jälkeisen ajan sotilaat ovat olleet suuria enintään keskinkertaisuudessaan.

Varmaan asetetut vaatimukset ovat kovia, mutta siihen on syynsä. Suomella ei ole USA:n kokoa eikä sen suojattua asemaa, joten johtajilta on vaadittava enemmän, niin vaadittiin miehistöltäkin 1939-44.

Suomi tarvitsisi omia ja omaperäisiä ratkaisuja, ei kv. asenäyttelyjen mukaista muotitavaraa. Helikoptereita kenraali Hägglund oletti saavansa kuukausissa, vaikka pelkkä myöhästyminenkin lasketaan vuosissa. Monetkin evp.-sotilaat ovat kritisoineet T-72 vaunujen jo tehtyä ja BUK-ohjusten tulevaa romuttamista. Molemmat asetyypit lienevät toimivia, mutta ne eivät ole Nato-muodin mukaisia.

Entä sitten Nato? Mielestäni Natoa on asenteiltaan vaikea erottaa EU:sta tai euroalueesta. Näyttää siltä, että pinnaaminen ja vastuun siirtäminen muille on kaikkein suurimmassa suosiossa. Baltian mailla on jopa pieneen kokoonsa nähden kehnonlainen puolustusvalmius ja haluttomuutta toimia riittävässä keskinäisessä yhteistyössä toistensa tai Puolan kanssa. Yksi virolainen plutoona amerikkalaisia jeesaamassa Irakia ”vapauttamassa” oli kyllä varmaan riittävän suurta maihinnousukenkien nuolemista, mutta substanssiltaan pelkästään naurettavaa. Natomaana Suomi saisi Baltiasta tehtäviä yli omien resurssiensa.

On tietysti totta, mitä Punaisen mukin blogaaja huomautti, että Suomi on mm. satelliittien takia USA:sta riippuvainen ilman Nato-sopimustakin. Hyödyllistä vain olisi pohtia mahdollisia vaihtoehtoja. Riippuvuus ei nimittäin Nato-sopimuksesta vähene yhtään ja toinen maa sopimuskumppanina on lähtökohtaisesti aina yhtä luotettava kuin Kreikka euromaana.

Jokainen maa nimittäin ajaa ensi sijassa aina vain omaa kansallista etuaan. Aivan erityisesti tämä pätee kriisitilanteissa, jollaisessa emme onneksi ole, emme ainakaan vielä.

 

 

Ps. Katselin eilen Turun keskustassa Bundeswehrin tunnuksin varustettua autoa. Äijät olivat yhtä ystävällisen näköisiä kuin heidän esi-isät 30-vuotisessa sodassa, liikennekäyttäytyminen huonoa ja maastopuvut suomalaisia tummempia. Että sellaista.

3 thoughts on “Ehrensvärdin perintö

  1. Omakuva

    Minuakin kiinnostaa moni asia ja meidän politiikalla tuppaa olemaan jatkuvuutta. Lipposen-Niinistön hallitus oli sitä mieltä, että niihin pöytiin täytyy päästä, joissa päätöksiä tehdään tai ainakin päätöksentekijät istuvat. Näin siis riippumatta siitä mitä päätetään. Nyt nykyinen pääministeri tuo tuolle politiikalla uskottavuutta ottamalla noissa pöydissä selfie-kuvia todisteeksi. Niitä kuvia on sitten hyvä katsella työttömän metallimiehen hakiessaan työttömyyskorvausta. Se luo turvallisuutta ja mahtaa Venäjä ja pahikset kauhistua kun suomipoika on syönyt salaattia Merkelin kanssa. Nokiakin on tuonut markkinoille selfie-kamerapuhelimen, se on kai sitä uskottavaa puolustusta tai politiikkaa ja ainakin se on kykypuoleen kykyjen näyttämistä. Jatkuvuudesta tai Natosta en tiedä, mutta meidän naapurina jatkaa Venäjä olemassaoloa vielä senkin jälkeen kun valtio nimeltä Suomi on jo haudattu historiankirjojen sisäsivujen alaviitteisiin. 

  2. Puolustusvoimien etätorjuntakapasiteetti on vielä heikko

    Tässä muutama huomio, jotka perustuvat osittain sotilashenkilöiden haastatteluihin, mutta joista asioista sotilashenkilöt eivät julkisesti kommentoi.

    Puolustusvoimien etätorjuntakapasiteetti on vielä heikko

    Puolustus koostuu muun muassa seuraavista aseteknisistä komponenteista:

    1. Kyky vihollisten strategisten kohteiden (voimalaitokset, sähköverkko …) tuhomiseen   (Suomen AGM-158_JASSM risteilyohjukset)
    2. Laajan alueen ilmaherruus  ( Hornetit, ilmatorjuntaohjusjärjestelmät)
    3. Kyky estää vihollisten maavoimien eteneminen 50 km lähemmäs omia voimia (Raketinheittimet)
    4. Panssarien ja ajoneuvojen etätorjunta (Ilmasta, esim helikopterista, maahan ammuttavat panssarintorjuntaohjukset; Suomen kyky lienee heikko)
    5. Paikalliseen klassiseen sodankäyntin soveltuva kalusto (kiväärit, tarkkuuskiväärit, singot, tykistö, kranaatinheittimet, olalta ammuttavat ohjukset, panssarintorjuntaohjukset, panssarit,….)

    Moderni etätorjunta (yllä olevat järjestelmät 1…4) pitää olla kunnossa, jotta paikallisen sodankäynnin klassinen kalusto (järjestelmä 5) voi olla kestävällä tavalla tehokasta. Suomen puolustusvoimat on käsittääkseni kehittänyt tätä etätorjuntaa, mutta järjestelmissä on puutteita. Risteilyohjuksia on vähän, raketinheittimillä ei ole ammuksia, panssarien etätorjunta on ohutta,…. Kaikki etätorjuntaan soveltuva puolustuskalusto ei ole kallista, mutta esimerkiksi Hornetit ja taisteluhelikopterit ovat erittäin kalliita.

    Nato on ennen kaikkea teollisuuskonsortio

    Kaikkien järjestelmien osalta nojaudumme vieraaseen apuun. Omaa teknologiaa ja tuotantokapasiteettia meillä on hyvin rajoitetusti. J.T.Bergqvist on blogissaan havainnut, että puolustusliitot ovat itse asiassa lupauksia siitä, että asetekniikkaa on saatavissa. Ne ovat nykyään ennen kaikkea teollisuuskonsortioita, joilla on tarvittava tuotantokapasiteetti ja resurssit teknologian kehittämiseen.

     

    1. Mukaan suunnitteluun? (täydennetty)

      Natoa on perusteltu samoin kuin EU:ta (siis liittymistarvetta). Standardit tulevat joka tapauksessa ulkoa, otammeko ne vain vastaan, kuten tekisimme Euroopan talousalueen jäsenenä, kun nyt me EU:n jäsenenä saamme olla siinä pöydässä, missä päätöksiä tehdään (ja ottaa siis niitä selfieitä…sad)

      Mitä tulee täydennykseen, olen skeptinen. -73 Lähi-idässä lauottiin ohjuksia kuin räkäpäitä ja suurvallat toimittivat hiki hatussa uusia omilta joukoiltaan. Jos Suomi ei ryhdy yksinään sotimaan, me Naton jäsenenäkin ollaan jakeluketjussa ihan saman pitkän jonon lopussa, etummaisina ovat tietysti suurvallat, jotka aseita tuottavat, siis yleisessä kriisitilanteessa.

      Ja lopuksi, kiinnittäisin enemmän huomiota ihan kohtaan 5. Suomessa pidetään tapana paraatissa esitellä Pasia, jonka luukusta jököttää mies KERTASINKO kourassa. Mitä jos edes pst.-ohjuksia yritettäisiin valmistaa Suomessa? Tai oltaisiin aluksi vaikka yhteistyössä vrt. Olemme kuulemma korkean teknologian maa, mutta tuotteet ovat Paseja, Vinkoja ja Redigoja, ehkä viestipuolella löytyy kehittyneempiäkin ratkaisuja. 

      TÄYDENNYS

      Juuri sopivasti Talsa julkaisi uutisen.

      Hävittäjä on vain lavetti ja ohjus on ase. Paljonko lavetista kantsii maksaa? Falklandin sodassa Argentiinalla oli 200 sotilaskonetta ja vain muutama ilmasta laukaistava Exocet-ohjus. Väitän, että jos A:lla olisi ollut 20 konetta ja 200 ilmasta laukaistavaa Exocet-ohjusta, A. olisi voittanut sodan. Ilmeisesti neljä ilmasta laukaistua Exocet-ohjuksta upotti kaksi brittien laivaa.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com