Ei EU yhtä Kreikkaa kaipaa

 

Jokainen suomalainen vauvasta vaariin, kaivakaa taskuistanne 300 euroa Kreikan hyväksi!

Helsingin Sanomat uutisoi vastikään Suomen tuen Kreikalle nousevan 1,7 miljardiin euroon. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen lähtee Brysseliin neuvottelemaan tukipaketista. Sanon, mitä Katainen tuskin viitsii ääneen sanoa: Loputon rahan kaataminen Kreikan syliin antaa signaalin seuraaville ongelmalapsille, Irlannille ja Portugalille, että apua tulee kyllä kun sitä tarvitaan.

Kreikka ei selviä ilman tukipakettia. Perässä saattaa tulla Irlanti ja Portugali. Molemmat maat ovat talousvaikeuksissa eivätkä selviä ilman kovia poliittisia otteita. Verojen kiristykset eivät aiheuta Suomessa kuin jupinaa keskustelupalstoilla ja pientä kiroilua työpaikan kahvipöydässä. Etelä-Euroopassa tuhannet mielenosoittajat marssivat kadulla ja kivittävät poliiseja. Kreikassa räjäytettiin äskettäin paikallisen YLEn TV-rekka. Politiikoilta kysytään aivan toisenlaista kanttia tehdä vaikeita päätöksiä.

Hiljattain sekä Ranskan Nicolas Sarkozy että Italian Silvio Berlusconi lauloivat kuorossa oodia Kreikan auttamisen puolesta. Italian motiivit ymmärtää jokainen. Se ei itsekään ole vahvimpien joukossa, joten mielellään yrittää saada nyt Ranskan ja Saksan Kreikan tukipaketin maksajaksi. Saattaa tulla nimittäin päivä, jolloin itse Silvio on hattu ojossa Sarkozyn luona vierailulla.

 

Jokainen suomalainen vauvasta vaariin, kaivakaa taskuistanne 300 euroa Kreikan hyväksi!

Helsingin Sanomat uutisoi vastikään Suomen tuen Kreikalle nousevan 1,7 miljardiin euroon. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen lähtee Brysseliin neuvottelemaan tukipaketista. Sanon, mitä Katainen tuskin viitsii ääneen sanoa: Loputon rahan kaataminen Kreikan syliin antaa signaalin seuraaville ongelmalapsille, Irlannille ja Portugalille, että apua tulee kyllä kun sitä tarvitaan.

Kreikka ei selviä ilman tukipakettia. Perässä saattaa tulla Irlanti ja Portugali. Molemmat maat ovat talousvaikeuksissa eivätkä selviä ilman kovia poliittisia otteita. Verojen kiristykset eivät aiheuta Suomessa kuin jupinaa keskustelupalstoilla ja pientä kiroilua työpaikan kahvipöydässä. Etelä-Euroopassa tuhannet mielenosoittajat marssivat kadulla ja kivittävät poliiseja. Kreikassa räjäytettiin äskettäin paikallisen YLEn TV-rekka. Politiikoilta kysytään aivan toisenlaista kanttia tehdä vaikeita päätöksiä.

Hiljattain sekä Ranskan Nicolas Sarkozy että Italian Silvio Berlusconi lauloivat kuorossa oodia Kreikan auttamisen puolesta. Italian motiivit ymmärtää jokainen. Se ei itsekään ole vahvimpien joukossa, joten mielellään yrittää saada nyt Ranskan ja Saksan Kreikan tukipaketin maksajaksi. Saattaa tulla nimittäin päivä, jolloin itse Silvio on hattu ojossa Sarkozyn luona vierailulla.

Jos Kreikkaa autetaan, rapauttaa se pohjan pois EU:n vakaus- ja kasvusopimukselta. Julkiselle taloudelle sovittuja raja-aitoja ei ole kunnioitettu tähän asti. Euroopan komission mukaan jo 20 maalla valtion talouden alijäämä on enemmän kuin sovittu 3% BKT:sta. Kreikan auttamisen jälkeen EU:n byrokraattien luomia taloudellisia ohjenuoria noudatetaan vielä vähemmän.

Jos taas Kreikka päästetään kaatumaan velkoihinsa, se tuottaa edellistä vaihtoehtoa nopeammin paljon harmia. Kreikka joutuisi eroamaan EU:sta, eurosta ja devalvoimaan valuuttansa. Pankkimarkkina joutuisi väliaikaiseen kaaokseen, koska nykyiset velkojat menettäisivät suuren osan varoistaan.

Valitettavaa, mutta totta. Ei ole olemassa hyviä vaihtoehtoja.

 

EU ja yhteisvaluutta liian sekasortoinen pysyäkseen kasassa

Kreikan kriisi nostaa pöydälle syvempiä poliittisia kysymyksiä. Tavalliset kansalaiset kysyvät: “Mitä hyötyä EU:sta ja euroalueesta loppujen lopuksi on?“. 27 maan ja 500 miljoonan asukkaan unioni alkaa natista liitoksistaan. 16 maata on mukana eurossa – lisää on tulossa. Valtiorypäs on vain yksinkertaisesti liian heterogeeninen pysyäkseen onnellisesti toimivana. Erot ovat liian suuret.

Vauraiden maiden kuten vaikkapa Itävallan, Saksan ja Suomen ostovoimakorjattu bruttokansantuote on kolminkertainen verrattuna uusimpiin jäsenmaihin Bulgariaan ja Romaniaan. Jos Turkki ja Makedonia pääsisi jäsenvaltioiksi, tulisi hyvistä valtioista lopullisesti heikkojen elättäjiä.

EU:ta on joskus verrattu Yhdysvaltoihin. Tilanne ei ole vertailukelpoinen, sillä elinolosuhteet eroavat dramaattisesti Euroopan eri maiden ja USAn eri osavaltioiden välillä. EU:ssa talous on hyvin polarisoinut. Lisäksi kaksikymmentä eri kieltä ja kymmenet eri kansalaisuudet asettavat omat haasteensa.

 

Ovatkohan Kreikan ongelmat vasta alkukappale pitkään kestävässä Euroopan renessanssissa. Norja ja Sveitsi voivat olla onnellisia kun eivät aikanaan liittyneet Euroopan unioniin.

 

Lähteet: CIA World Factbook, Euroopan komissio, Helsingin Sanomat   

 

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Lisäsin kaksi uutta välilehteä:

EVA, laskee pääomien tuottojen lisäksi tunnusluvun EVAMargin. Laskukaava löytyy Info-välilehdeltä. Lisätietoja tästä kaavasta

https://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/comparing-performance-when-invested-capital-is-low#

Earnings_Season, yhteenveto tuloskaudesta.

 

 

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com