Euroopan talous kasvaa ensi vuonna yli 4% ja inflaatio pienenee 2% tuntumaan

Talous

Euroopan komissio ennakoi EU:n talouden jatkavan ensi vuonna tämänvuotista ripeää, yli 4%  kasvua. Inflaatio on väliaikaista ja laantuu 2,2% vuosivauhtiin.

Suomen talous pieneni koronan aikana noin 3% muuta eurooppaa vähemmän, mutta tulevina kahtena vuonna Eurooppa saavuttaa etumatkamme.

Euroopan talous palaa kasvu-uralle odotettua nopeammin

EU:n talous elpyy pandemian aiheuttamasta taantumasta odotettua nopeammin. Kasvu alkoi elpyä keväällä, kun rokotuskampanjat etenivät ja rajoituksia alettiin purkaa, ja jatkui samaa vauhtia kesän ajan talouden uudelleenavaamisen ansiosta.

Havaittavissa on myös epäsuotuisaa kehitystä. Ennusteiden toteutuminen riippuu vahvasti kahdesta tekijästä: koronapandemian kehityksestä sekä vauhdista, jolla tarjonta pystyy mukautumaan kysynnän nopeaan nousuun talouden uudelleenavaamisen jälkeen.

EU:n BKT:n vuotuinen kasvuvauhti oli vuoden 2021 toisella neljänneksellä lähes 14 %. Se on ennätyksellinen lukema ja vastaa vauhtia, jolla BKT supistui viime vuonna samalla ajanjaksolla pandemian ensimmäisen aallon aikana. EU:n talous pääsi vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä takaisin pandemiaa edeltäneelle taloudellisen tuotoksen tasolle ja siirtyi elpymisestä kasvuvaiheeseen.

Kasvusuuntauksen jatkumisen tiellä on kuitenkin uusia epäsuotuisia kehityssuuntauksia. Maailmanlaajuisten toimitusketjujen pullonkaulat ja häiriöt heikentävät toimintamahdollisuuksia EU:ssa, erityisesti sen pitkälle integroituneessa valmistusteollisuudessa. Lisäksi energian, erityisesti maakaasun, hinnat laskivat ensin jyrkästi vuonna 2020 mutta ovat viimeksi kuluneen kuukauden aikana nousseet räjähdysmäisesti. Tällä hetkellä ne ovat selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Tämä jarruttanee sekä kulutusta että investointeja.

Työmarkkinatilanteen odotetaan kohentuvan edelleen

EU:n työmarkkinatilanne parani huomattavasti, kun kuluttajille kohdistetun toiminnan rajoituksia kevennettiin. Tämän vuoden toisella neljänneksellä EU:ssa syntyi noin 1,5 miljoonaa uutta työpaikkaa, monet työntekijät pystyivät irtautumaan työpaikan säilyttämistä koskevista järjestelyistä ja työttömyysaste supistui. Työntekijöiden kokonaismäärä EU:ssa jäi kuitenkin edelleen 1 %:n pandemiaa edeltävästä tasosta.

Tämän jälkeen työttömyys on vähentynyt edelleen. Elokuussa EU:n työttömyysaste oli 6,8 % eli hieman korkeampi kuin vuoden 2019 lopussa. Ennusteen koontipäivän jälkeen julkaistut tiedot osoittavat, että syyskuussa työttömyys supistui edelleen hieman. Komission yritysbarometreistä käy ilmi, että tietyillä aloilla on syntymässä työvoimapulaa. Erityisesti tämä koskee sektoreita, joilla toimeliaisuus kasvaa vauhdikkaimmin. Mitä pidempään työvoimapula jatkuu, sitä suurempi on riski, että se vaimentaa toimeliaisuutta ja edistää inflaatiota palkkapaineiden välityksellä.

Ennusteen mukaan EU:n työllisyys kasvaa tänä vuonna 0,8 %, 1 %:n vuonna 2022 ja 0,6 % vuonna 2023. Työllisyyden odotetaan ylittävän kriisiä edeltäneen tason ensi vuonna ja siirtyvän kasvuvaiheeseen vuonna 2023. EU:n työttömyyden ennakoidaan supistuvan tämän vuoden 7,1 %:sta 6,7 %:iin vuonna 2022 ja 6,5 %:iin vuonna 2023. Euroalueen työttömyyden arvioidaan näiden kolmen vuoden aikana olevan vastaavasti 7,9 %, 7,5 % ja 7,3 %. Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan euroaluetta alempi vuonna 2021, eli 7,7 %. Ennusteen mukaan Suomen työttömyys myös supistuu euroaluetta nopeammin: ennusteet vuosille 2022 ja 2023 ovat 6,9 % ja 6,5 %.

Odotettua pienemmät julkisen talouden alijäämät

Parantuneet kasvunäkymät viittaavat siihen, että alijäämät jäävät vuonna 2021 pienemmiksi kuin keväällä odotettiin. EU:n yhteenlaskettu alijäämä oli 6,9 % suhteessa BKT:hen vuonna 2020, mutta sen odotetaan supistuvan hieman eli 6,6 %:iin vuonna 2021, koska vuoden alussa julkisen talouden tuki oli edelleen merkittävää. Suomessa alijäämän ennustetaan olevan vuonna 2021 vain 3,8 %.

Kun tukitoimenpiteet lakkaavat ja automaattisten vakauttajien vaikutus vähenee talouskasvun jatkuessa, EU:n yhteenlasketun alijäämän ennustetaan puolittuvan noin 3,6 %:iin suhteessa BKT:hen vuonna 2022 ja supistuvan edelleen 2,3 %:iin vuonna 2023. Suomessa alijäämän ennustetaan jo vuonna 2022 supistuvan 2,4 %:iin ja vuonna 2023 edelleen 1,1 %:iin.

Yhteenlaskettu julkisen talouden velkasuhde oli EU:ssa korkeimmillaan noin 92 % (euroalueella 99 %), mutta sen odotetaan tänä vuonna pitkälti vakiintuvan ja alkavan supistua vuonna 2022 siten, että se on 89 % suhteessa BKT:hen vuonna 2023 (euroalueella 97 %).

Tilapäiset maailmanlaajuiset hintapaineet kiihdyttävät inflaation korkeimmalle tasolle 10 vuoteen

Inflaatio on useiden vuosien ajan pysytellyt hitaana, mutta talouden toimeliaisuuden elvyttyä voimakkaasti EU:ssa ja monissa kehittyneissä talouksissa inflaatio on kiihtynyt ennusteita nopeammin.

Euroalueen vuotuinen inflaatiovauhti kiihtyi vuoden 2020 viimeisen neljänneksen –0,3 %:sta vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä 2,8 %:iin. Lokakuun inflaatiovauhti oli 4,1 %. Tällä tasolla on oltu vain kerran aiemmin sen jälkeen, kun euroalueen inflaatiotietoja alettiin julkaista vuonna 1997.

Inflaation voimakas nopeutuminen johtuu pääasiassa energian hintojen jyrkästä noususta, mutta se näyttää liittyvän myös monenlaisiin pandemian jälkeisiin talouden sopeuttamistoimiin. Tämä viittaa siihen, että tämänhetkinen nopea inflaatiovauhti on suurelta osin tilapäistä.

Euroalueen inflaation ennustetaan olevan korkeimmillaan 2,4 % vuonna 2021 ja hidastuvan sitten 2,2 %:iin vuonna 2022 ja 1,4 %:iin vuonna 2023, kun energian hintojen odotetaan vähitellen tasaantuvan. Koko EU:n inflaatiovauhdin ennakoidaan olevan 2,6 % vuonna 2021, 2,5 % vuonna 2022 ja 1,6 % vuonna 2023. Suomessa inflaation ennakoidaan pysyttelevän lähes muuttumattomana, sillä se on ennusteen mukaan 1,8 % vuonna 2021 ja 1,9 % vuosina 2022 ja 2023.

Kasvunäkymiin liittyy edelleen erittäin suuria epävarmuustekijöitä ja riskejä

Vaikka koronapandemian vaikutus talouden toimeliaisuuteen on heikentynyt huomattavasti, pandemiaa ei ole vielä nujerrettu ja elpyminen riippuu vahvasti sen kehityksestä sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Koska tautitapausten määrä on monissa maissa kasvanut viime aikoina voimakkaasti, ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että käyttöön otetaan uudelleen talouden toimeliaisuuteen vaikuttavia rajoituksia. EU:ssa tämä riski on erityisen suuri jäsenmaissa, joissa rokotuskattavuus on suhteellisen alhainen.

Taloudellisia riskejä liittyy myös siihen, että tämänhetkisten toimitusongelmien ja pullonkaulojen vaikutus mahdollisesti pitkittyy.

Inflaatio voi osoittautua ennakoitua nopeammaksi, jos toimitusvaikeudet jatkuvat odotettua pidempään ja tuotannon tasoa korkeammat palkankorotukset siirtyvät kuluttajahintoihin.

 

Euroopan komission talousennuste:   https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_5883

Eurostat:  taslouskasvu

Vastaa

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

ABB ja AstraZeneca ovat poistuneet seurannasta, Nordnet ja Epiroc ovat tulleet uusina
DCF-välilehdellä on uusi arvonmääritystapa joka perustuu kaavaan D/(r-g)
D=dividend, mutta olen käyttänyt

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com