Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

Nyt se on nähty; edes brexit ei suistanut Euroopan pörssejä! Notkahdusta kesti muutama kesäkuun loppupäivä, ja nyt jo euroalueen ostopäällikköindeksi (elokuun ennakkotiedot) näyttää vakaata kasvua. Tämä on piensijoittajalle hyvä uutinen.

Sen sijaan poliittisella puolella turbulenssi jatkuu. Jo brexit oli mennä EU:n komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin piikkiin, mutta valtiojohtajien korrektius esti eropuheet. Poliittiseksi EU-johtajaksi hänestä ei kuitenkaan ole.

Niinpä Saksan liittokansleri Angela Merkel tekee nyt hartiavoimin työtä EU:n eteen. ”Mutti” kantaa tilanteesta isoäidin huolta ja käy henkilökohtaisesti läpi EU-maiden johtajat. Huipennus on viikonvaihteessa Berliinin illalliset, joille meidän Juha Sipilämmekin osallistuu perjantai-iltana.

Ja mistä on kysymys. Brysselin pitäisi yksinkertaisesti pystyä vastaamaan EU-kansalaistensa turvallisuudesta. Se on politiikan peruskysymys ja siihen voivat vastata vain poliitikot. Euroopan laidalla Turkissa yritettiin sotilasvallankaappausta. Siis maassa, jonka kanssa EU on tehnyt elintärkeän pakolaissopimuksen. Nyt kun presidentti Erdogan puhdistaa hallintoa, on EU:ssa jo vaadittu viisumi- ja jäsenyysneuvottelujen katkaisemista Turkin kanssa. Tähän Saksan baijerilainen valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ärähti, että ”totta kai neuvotellaan. Turkki on meille tärkeä naapuri”.

Kuulostaa kovin paasikivimäiseltä. Naapurin kanssa, ja jos se on vielä rajanaapuri, on tultava juttuun! Geopolitiikka unohtui pariksi kymmeneksi vuodeksi, kun Venäjä Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen eli voimattomuuden tilassa ja NATO laajeni esteettä sen porteille saakka. Vasta Georgia vuonna 2008 ja Ukraina 2014 avasivat silmät; geopolitiikka oli palannut. Eli maantieteellä on jälleen ratkaiseva merkitys valtioiden turvallisuudelle. Venäjä ei ole taloudellinen suurvalta, mutta ydinasesuurvalta se on. Eikä Vladimir Putin sitä mitenkään peittele!

”Maantieteelle emme mahda mitään”, on Jaakko Iloniemen viisaan kirjan nimi (2015). Kaiken kokenut diplomaattiemeritus ei innostunut myöskään EU:n ja Venäjän välisten puheyhteyksien katkaisemisesta Ukrainan tapahtumien aikana: ”Vanhan sanonnan mukaan diplomaattiset suhteet katkaistaan juuri silloin, kun niitä eniten tarvittaisiin. Puhevälien katkaiseminen kriisin keskellä on harvoin viisautta”, kirjoittaa Iloniemi. Tätä oppia on presidentti Sauli Niinistö yrittänyt noudattaa!

Nyt on käynyt yhä selvemmäksi, ettei lännen pakotepolitiikka ole kovinkaan paljon vaikuttanut Venäjän talouden alamäkeen. Suurin tekijä on ollut öljyn hinnan romahtaminen jo ennen Ukrainan kriisiä. Tästä on osoituksena se, että kun öljyn hinta lähti viime kesänä pienoiseen nousuun, hyppäsivät Venäjän osakkeet jo tiikerin loikkaa ylöspäin.

Suomella on nyt ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä Venäjä-ekspertti Kai Mykkänen. Muidenkin Venäjä-tietämystä pitää hyödyntää, sillä se on pienelle naapurille suuri markkina-alue.

Meidän muiden sen sijaan kannattaa pitää mielessä edelliseltä geopoliittiselta kaudelta silloisen pääministeri-presidentti Mauno Koiviston mielivertaus:

”Kapealla polulla tulivat vastakkainen iso korsto ja pieni mies. – Minä en moukkia väistä, sanoi suuri mies. – Mutta minäpä väistän, vastasi pieni mies.

—

Lue Punaisen mukin blogia.