Globaali markkinatilanne ja Kaakkois-Aasian kuulumisia

 

Länsimaat

Kesän puoliväliin mennessä sijoittajien katseet olivat tiukasti kiinni Euroopan velkakriisitapahtumissa, valitettavasti taas kerran. Kuluvasta kesästä tulee pitkälti mieleen kesä 2008, jolloin oli myös vakava kriisi päällä, mutta jalkapallon EM-kisojen, Pekingin olympialaisten ja kesälomien ansiosta kriisin kliimaksi saavutettiin vasta syksyllä, mutta sitäkin vauhdikkaampana. Vaikea sanoa onko vuoden 2008 uusinta nyt tulossa? Euroopassa on kuitenkin kesäkuun lopun huippukokouksella saatu suhteellisen oikeansuuntaista kehitystä aikaan, vaikka monet korppikotkakommentaattorit aivan päinvastaista väittäisivätkin. Alhaisten arvostustasojen ansiosta osakemarkkinat tulevat väistämättä nousemaan etenkin Euroopassa huomattavasti, jos jonkinlainen uskottava ratkaisu saadaan aikaan ja keskitytään myös talouskasvun tukemiseen.

Jenkeissä taas osakemarkkinat ovat näkymiin nähden huomattavan kalliita, kun ottaa huomioon viimeaikaisten talouslukujen heikkouden ja FED:n finanssistimulanttityökalulaatikon tyhjyyden. Kurssit tällä hetkellä diskonttaavat ns. normaalin elpymisen, joka on allekirjoittaneen mielestä lähes täysin poissuljettu yhtälö ottaen huomioon kuluttajien nousevan säästämisasteen, heikohkon tilanteen pankkilainojen kysynnän ja tarjonnan suhteen ja asuntomarkkinan matelemisen. Lisäksi vaikka mediassa puhutaan jenkki-treasureista suojasatamana ja dollaria nostavana seikkana, reaalitilanne ei tätä tue kovinkaan vahvasti, koska ulkomaalaiset ovat vähentäneet omistuksiaan treasureissa vuoden 2010 lopun 46,8 %:sta nykyiseen 44 %:iin. Samaan aikaan Jenkkien keskuspankki FED on ollut treasurien suurin ostajataho kotimaisten privaattisijoittajien ohella – tulee mieleen kehitys Japanin velkakirjojen suhteen, joiden suurimpia omistajia ovat nyt kotimaiset sijoittajat, kun vielä 1990-luvun alussa tilanne oli samantapainen kuin jenkeissä nyt.

Lisäksi Kiinan halu rahoittaa jenkkejä treasurien ostolla on vähentynyt huomattavasti QE1:n ja QE2:n johdosta – miksi ostaa treasureita, kun tuotto on huono, valuutta on paineessa ja julkinen talous velkaantuu lisää? Näin ollen taala saattaa olla melkoisen kovassa paineessa, jos ja kun FED laittaa rahanpainokoneet taas käyntiin QE3:n muodossa. Yleistilanne on siis se, että treasurit eivät enää ole samassa turvasatama-asemassa kuin on ollut tilanne ns. normaalin keskuspankkitoiminnan aikana.

Indonesia

Indonesiassa poliittiset hajaäänet ovat lisääntyneet viimeisen puolen vuoden aikana, mikä tosin on aika-ajoin normaalia kehittyvissä ja suhteellisen uusissa demokratioissa. Esimerkiksi raaka-ainesektorilla kivihiiliyhtiöille oltiin suunnittelemassa 30 % vientitullia, jotta kotimainen kulutus saataisiin turvattua ja verotuloja kasvatettua. Osaksi tämän keskustelun johdosta kivihiiliyhtiöiden kurssit ovat olleet paineessa kivihiilen hinnan laskiessa lähikuukausina, mutta nyt tilanne on selvinnyt, eikä kyseistä veroa ole tulossa.

Samantapaista hermostuneisuutta on ollut ilmassa myös pankkisektorilla, missä yksittäisten omistajatahojen maksimiomistusosuutta ollaan rajoittamassa, mikä on aiheuttanut epävarmuutta etenkin ulkomaisten sijoittajien keskuudessa.

Lopuksi, vaikka maan BKT kasvu on yli kuuden prosentin luokkaa kuluvana vuonna, hallitus kuitenkin haluaa pitää kasvun tasaisena (ts. kasvua jarrutetaan) ilman riskejä kuplista, mistä yhtenä esimerkkinä on asuntokaupan ja autokaupan uusi käsirahasääntö, joka tuli voimaan kesäkuun puolivälissä. Asuntokaupassa käsirahan tulee olla 30 % (ennen 20 %), kun taas autokaupassa (uusien autojen osalta) 25-30 %. Tästä johtuen automyynti tulee vuonna 2012 pysymään vuoden 2011 lukujen tasoilla, kun taas asuntokauppaan uuden säännön ei pitäisi vaikuttaa paljoakaan, koska iso osa asunnoista ostetaan ilman rahoitusta, eikä marginaaliostajia ole paljoakaan toisinkuin auto- ja motskarikaupassa.

Myös liikennepolttoainetukiaisten mahdollisten leikkausten osalta poliittinen keskustelu on ollut hyvin kirjavaa viimeisen 18 kuukauden aikana. Loppujen lopuksi oppositio pääsi määräämään asiassa, mikä oli suurehko arvovaltatappio istuvalle presidentti Yudhoyonolle – tukiaisia leikataan vasta, kun öljyn keskiarvohinta on yli USD 120/bbl kuuden kuukauden ajanjakson aikana. Tukiaiset tekevät toki pienen raon maan budjettiin, ja tällä hetkellä tähän on hyvin varaa, mutta tilanne on paljon huonompi esimerkiksi Intiassa, missä myös tuetaan liikennepolttoaineita – Intialle tukiaiset tulevat hyvin kalliiksi, koska Intia ei ole energiaomavarainen kuten Indonesia. 

Kiinteistökehitysyhtiöt alkavat olla Indonesiassa mielenkiintoisessa tilanteessa. Nyt kun Aasian omasta kriisistä on kulunut n. 15 vuotta, ovat monet yhtiöt alkamassa saamaan suurempia projektejaan liikkeelle. Tämä johtuu siitä, että kriisin aiheuttamat suuret velkataakat on hiljalleen saatu maksettua pois tai uudelleenjärjestelty. Huomioitavaa on myös siinä, että monet eri yhtiöt eivät suostuneet myymään hyvillä paikoilla olleita maa-alueita velkojaan vastaan, vaan kituuttelivat ison velkataakan alla kymmenisen vuotta. Nyt kuitenkin tämä strategia alkaa tuottaa hyvää tulosta, kun hinnat ovat nousussa ja kysyntä vahvaa. Riippuen yhtiöistä, tulosparannukset liikkuvat 20-150 %:ssa vuodessa vuosien 2011-2013 aikana. Eräs hyvin konservatiivinen salkkuyhtiömme johtaja mainitsi meille, että parhaillaan kiinteistö – ja rakennussykliä voi verrata vuoristoon, ja nyt olemme laakson pohjalla lähdössä hiljalleen ylös. Sama yhtiö mm. triplasi osinkonsa viime vuodelta, joka on hyvin positiivinen merkki luottamuksen paluusta. Kiinteistö- ja rakennusalan rakenteellista kasvua tukee mukavasti myös alle 3 %:ssa oleva asuntolaina/BKT -suhde, kun vastaa luku on 30 % Malesiassa ja 43 % Thaimaassa.

 

Filippiinit

Filippiiniläiset agri ja turismiosakkeet ovat olleet paineessa viimeisen kuukauden, kun Filippiinien kiista Kiinan kanssa Etelä-Kiinan merellä olevasta pienestä Scarborough-matalikosta eskaloitui taloudellisen kiusaamisen asteelle Kiinan johdosta – Kiinan viranomaiset kehottivat turisteja välttämään matkustamista Filippiineille (kiinalaiset turistit 8 % Filippiinien turisteista), kun taas muutamia eriä Filippiineiltä tulleita banaaneja ei päästetty maahan ”terveyssyistä”. Reaalivaikutukset yhtiöiden (turismi- ja hedelmäala) myyntiin ja tuloksiin ovat hyvin marginaalisia, kun taas osakekurssit reagoivat tähän voimakkaammin. Nyt kiista on rauhoittumaan päin, ja tilanteen normalisoituminen kestää arvioiden mukaan muutamia kuukausia. Yleisesti ottaen Filippiinien taloustilanne on kadehdittava. Pankkien lainanantoluvut ovat rakenteellisessa 17-19 %:n kasvussa kuluvana vuonna, kun samaan aikaan ongelmalainojen määrä sektorilla on edelleen laskussa. Myös julkisen sektorin velka on alhaisella tasolla n. 34 %:ssa, ja edelleen laskussa.

 

JOM Rahastoyhtiö Oy

Juuso Mykkänen – salkunhoitaja

www.jom.fi

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com