Tutkimusten mukaan yrityskaupat usein tai yleensä epäonnistuvat, maksettu hinta on saavutettuihin hyötyihin nähden liian suuri. Syy epäonnistumisiin on raadollinen: toimitusjohtajan ja johtoryhmän tulospalkkiot.

Yrityskauppa kaunistaa yrityksen tunnuslukuja seuraavasti:

1. Liikevaihto kasvaa ja yritys alkaa näyttää kasvuyritykseltä.
2. Voitto kasvaa, voitto per osake kasvaa ja pörssiarvon suhde tulokseen (p/e) paranee.
3. Pörssiarvon suhde liikevaihtoon tunnusluku (p/s) kaunistuu ja yritys alkaa näyttää tässä mielessä edulliselta.
4. Operatiivinen ja vapaa kassavirta kasvavat (ellei osteta ihan tappiolla käyvää liiketoimintaa) ja operatiivisen sekä vapaan kassavirran suhde pörssiarvoon paranevat.
5. Yrityksen oma pääoma kasvaa kun taseeseen tulee lisää omaisuutta ja aineetonta omaisuutta, yritysarvoa.  Myös velkarahan määrä kasvaa jos osto tehdään velaksi. Tuloksena on että oman pääoman suhde pörssiarvoon (p/b) ei muutu.

Sijoittajan kannalta lähes kaikki tunnusluvut paranevat ja yritys näyttää entistä houkuttelevammalta ihan riippumatta siitä onko yritysostos tehty liian kalliilla vaiko ei. Ikävä yllätys selviää sijoittajille monasti vasta muutaman vuoden kuluttua.

Johtoryhmä saa korotettuja bonuksia liian kalliistakin yrityskaupoista

Toimitusjohtajan bonukset ovat usein sidotut pörssiarvon kehitykseen ja muun johtoryhmän bonukset ovat monasti sidottuja näihin yllä mainittuihin tunnuslkuihin ja niihin läheisesti liittyviin mitattaviin suureisiin. Ja kun nämä tunnusluvut paranevat niin osakkeen arvo nousee ja johtoryhmä saa bonuksensa ja kaikki ovat vähän aikaa tyytyväisiä – aina siihen asti että paljastuu että yrityskauppa on tehty ylihinnalla. Ylihinta (yritysarvo-erät taseessa) joudutan alaskirjaamaan ja laskun maksavat osakkaat.

Olen haastatellut muutamaa yritysjohtajaa, jotka ovat vahvistaneet, että näinhän se menee. Johtoryhmä jahtaa tulospalkkioitaan ja optioidensa arvoja välittämättä liian paljon siitä miten yritykselle loppujen lopuksi käy. Johtoryhmä ehtii vaihtua ennen kuin yrityskaupan kalleus muutamien vuosien päästä paljastuu ja joudutaan tekemään alaskirjaukset.

Sijoittajan on vaikea etukäteen arvioida lopullista vaikutusta osakkeen arvoon

Mistä sitten näkyy onko yrityskauppa liian kallis vaiko oikean hintainen? Sijoittajan pitää tehdä analyysi itse. Pitää arvioida ostettu liiketoiminta ja sen arvo ja suhteuttaa se maksettuun hintaan. Tähän analyysiin tarvittava tieto on sijoittajan ulottumattomissa erityisesti silloin jos ollaan ostamassa toisen yrityksen osaa, liiketoimintayksikköä. Yritysostot eivät ole sijoittajan kannalta helppoja. Tulee yllätyksiä.

Johtorymä sen sijaan tietää paremmin, sillä on parempaa tietoa. Mutta sillä voi olla muuta mietittävää, kuten vaikkapa omat bonukset.

Akateemiset tutkimukset syyttävät epäonnistumisista ammattitaidotonta integraatiota

Akateemiset tutkimukset syyttävät epäonnistumisista enemmänkin sitä että yrityskaupan jälkeinen integraatioprosessi tehdään ammattitaidottomasti. Tähän lopputulemaan ovat päätyneet sekä Jesse Viljanen gradussaan ”Integraatioprosessi yritysostoissa ja fuusioissa : Miksi yritysostot epäonnistuvat?” että Erkki Vuorenmaa väitöskirjassaan.

Varmaan nämä tutkimukset ovat aivan oikeassa. Jos yrityskaupan hinta on ollut järkevä niin sen jälkeen tulee eteen kaupan kohteen integroiminen ostettavaan yritykseen. Ja jos hinta on ollut kohdallaan niin integrointi voi vielä helposti epäonnistua jolloin hyödyt jäävät saavuttamatta. Riskit ovat suuret vaikka kaupan hinta olisi ollut järkevä.

Kuva Victoria_Borodinova Pixabaystä