Joukkorahoitus kasvaa kohisten. Suomessa joukkorahoituksella on kerätty vuonna 2016 rahoitusta yhteensä 153 miljoonan euron edestä. Vuonna 2015 määrä oli 70,5 miljoonaa euroa, joten joukkorahoitusmarkkinat ovat yli kaksinkertaistuneet vuodessa. Vuonna 2014 markkinoiden koko oli 52 miljoonaa euroa. Toimialan kehittymisen ja kasvun seurauksena useat joukkorahoituksen välittäjät ovat perustaneet Joukkorahoitusyhdistys ry:n. Uuden yhdistyksen tarkoituksena on kehittää joukkorahoittamisen käytäntöjä, kasvattaa vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen tietoisuutta yrityksille sekä sijoittajille ja toimia joukkorahoitustoimialan edunvalvojana.

Usein joukkorahoitukseen liittyvissä keskusteluissa ja kirjoituksissa keskeiseksi teemaksi on vakiintunut käsitteen uutuudenviehätys. Kokonaisvaltaisemmin tarkasteltuna kuitenkin nähdään, että joukkorahoitus perustuu vuosisatoja vanhalle tavalle – niillä joilla on rahaa lainaavat niille, jotka sitä tarvitsevat yhteisesti sovittujen pelisääntöjen puitteissa. Ajatuksena on kerätä suhteellisen pieniä summia suurelta joukolta ihmisiä halutun rahoitusmäärän saavuttamiseksi.

Pitkästä historiasta huolimatta yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä edellä mainitut toimijat löytävät toisensa ja pääsevät yhteiseen sopimukseen yhä tehokkaammin. Markkinoille on muodostunut useita palveluntarjoajia, joiden digitaaliset verkkopalvelut tarjoavat markkinapaikana joukkorahoitukselle. Näiden palveluntarjoajien toiminta perustuu siihen, että he löytävät, tunnistavat ja arvioivat lainanhakijat. Tämän jälkeen sekä lainanhakija että lainanantaja päättävät, millä ehdoin he ovat valmiita rahaa lainaamaan. Lainan korko määräytyy sijoittajien lainanhakijoille tekemien tarjousten perusteella kysynnän ja tarjonnan lain mukaan.

Sijoittajan näkökulmasta ehkäpä merkittävin motiivi sijoittamisen taustalla on lainojen korkea korkotuotto. Lainojen korot vaihtelevat 6-21% välillä ja keskimäärin vuotuiset lainakorot ovat yli 10% Suomessa. Lainat tarjoavat myös täysin uuden omaisuusluokan varojen hajauttamiseen. Lainojen tuotto ei korreloi merkitsevästi osake- tai muun korkomarkkinan kanssa, joten vertaislainat ja yrityslainat ovat oiva lisä omien varojen hoitoon sekä hajauttamiseen. Lisäksi sijoittaja voi myydä tai ostaa lainoja jälkimarkkinalla. Tämä mahdollistaa rahojen nostamisen lainasijoituksista tarvittaessa nopeastikin.

Pohjoismaiden suurimman joukkorahoituspalvelu Fellow Finance mukaan parhaimmat tulokset syntyvät yli 3000€ sijoituksella, joka hajautetaan vähintään 100 eri lainaan. Tämän jälkeen kuukausittaiset korot ja lyhennykset voidaan helposti sijoittaa uusiin lainoihin, jolloin päästään nauttimaan korkoa korolle ilmiöstä. Lopputulemana voidaan todeta, että joukkorahoituslainat eivät korvaa perinteisiä sijoitusmuotoja, mutta toimivat hyvänä ja mielenkiintoisena lisänä laajasti hajautetussa sijoitussalkussa.