7 thoughts on “Korkea valtionvelka tärvelee talouskasvun”

1. Aihe on kiinnostanut tutkijoita

   http://www.google.fi/books?hl=en&lr=&id=09WdUfrEuLIC&oi=fnd&pg=PA4&dq=public+debt+impact+gdp+growth&ots=gHovrxpOEi&sig=QnRraX9TD0sbyGca0_3wUNZ3I-Q&redir_esc=y#v=onepage&q=public%20debt%20impact%20gdp%20growth&f=false

   1. Hyvä ja selkeä tutkimus

      Hyvä tutkimus! Käyttivät lähdeaineistona joitakin muita vuosia kuin minä. Tulos näytti olevan sama.

      Laskin korrelaatiot talouskasvun ja muutamien tekijöiden välillä. Tämä velkaantuneisuus omasi suurimman korrelaation, 0,35 vuonna 2013. Siksi kirjoitin artikkelin.

      Veroasteella on ollut vielä isompi korrelaatio. Talouskasvu nimittäin tapaa pysähtyä kun veroaste nousee 45% ylitse. Poikkeuksiakin on.

      Reaalikorolla oli omissa lakselmissani yllättäen paljon pienempi merkitys. Alhainen reaalikorko tukee talouskasvua, mutta valtion velkaantuneisuus ja veroaste ovat molemmat paljon tärkeämpiä tekijöitä. Olin odottanut erilaista tulosta.

      1. Tilastoja

         Minä en tiedä yhtään asiaa mitä USAssa ei tilastoitaisi. Kansantuotteen kasvu ja veroaste on varsin hyvin tilastoitu ja ilman syvempää analyysiä näyttäisi olevan niin, että korkeampi veroaste kasvattaa kansantuotetta.

         

         http://blackburn.house.gov/uploadedfiles/jec_republican_staff_analysis_historical_tax_rates_rhetoric_vs_reality.pdf.pdf

         Luulen, että veroaste ei ole kansantuotteen kasvuun juurikaan vaikuttava tekijä. Luulen, että jos on korkeat verot, niin on entistä tärkeämpää mitä noilla verorahoilla tehdään.

          

   2. Aihe ei ole läheskään niin

      yksinkertainen kuin yllä esitetään.

       

      1) Alkuperäinen kirjoittaja unohtaa kausaliteetin, ja tuijottaa korrelaatiota (joka sekin on heikko).  Minimissään pitäisi katsoa yksittäisen vuoden muuttujien sijaan trendejä ja lead-lag-arvoja (maa jolla korkea velka – kasvaako enemmän vai vähemmän seuraavien  viiden vuoden aikana jne). Monet maat, joiden kasvun edellytykset ovat heikentyneet dramaattisesti, päätyvät julkisen sektorin velkaantumiseen, kun talouskasvu ei kasvata verokertymää ja heikko talous pakottaa valtion käyttämään enemmän varoja mm. työttömien armeijan elättämiseen. Jos jossain maassa on 20%+ työttömyys, on aika outoa ajatella, että maassa voisi olla budjetti tasapainossa ja valtionvelkamäärä ei räjähtäisi kasvuun.

      2) Usein viitataan Kenneth / Rogoff-tutkimukseen, joka osoittautui keskeisten havaintojen osalta virheelliseksi. Jounin linkkaama artikkeli on ajalta ennen eurokriisiä.

      3) Jos datasta poistetaan maat, jotka kuuluvat euroalueeseen (ei mahdollisuutta parantaa ulkoista kilpailukykyä kelluvan valuuttakurssin avulla, vaan ainoastaan korkeamman työttömyyden pakottamana palkka-alennuksilla), tilanne muuttuu täysin toiseksi

      4) On typerää tuijottaaa vain julkisen sektorin velkaa. Monissa eurokriisimaissa oli ennen kriisiä julkinen velka kohtalaisen alhaisella tasolla, mutta yksityinen sektori oli velkaantunut huimasti. Kun Minsky-hetki osuu kohdalle ja yksityinen sektori romahtaa, valtio joutuu tukemaan pankkeja ja painimaan sekä korkeampien valtion menojen että pienempien tulojen kanssa.

      5) Edelleen wanhat hyvät mittarit vaihtotase, yksityisen sektorin velkaantuneisuus jne. ovat parhaat. Euroajan keskeinen harha oli alusta alkaen, että kyseisiä muuttujia ei enää käytännössä seurattu, koska pahimmat eurotalebanit uskoivat, että niillä ei enää ollut merkitystä. Käytäntö osoitti myöhemmin, että he olivat väärässä.

       

      – Juhani Huopainen

      1. Vaihtotase ei korreloinut vuonna 2013 talouskasvun kanssa

         Tuona kyseisenä vuonna, 2013, ei vaihtotaseella ollut juuri minkäänlaista korrelaatiota talouskasvuun. Kirjoitin artikkelin valtion velkaantuneisuudesta. Sillä oli tuona kyseisenä vuonna korrelaatiota talouskasvuun. Jounin referoiman tutkimuksen perusteella tuota korrelaatiota on ollut muinakin vuosina. 

         Olet kyllä luultavasti oikeassa tuosta kausaliteetistä (syy-seuraus suhteesta). Kausaliteetti on arvailujen varassa, mutta on kaksi vaihteoehtoa:

         1. Valtiot velkaantuvat kun haluavat tukea laman takia työttömiksi joutuneiden armejaa (jonka esitit, toteutui esimerkiksi Espanjassa)
         2. Valtiot velkaantuvat huonon taloudenpidon seurauksena ja velasta aiheutuu korkomenoja, korkea veroaste, yksityisen sektorin epäluottamus talouteen ja huono talouskasvu ja työttömyyttä ja lisää valtion menoja (toteutui esimerkiksi Kreikassa)

         Molempia näitä on nähty.

      2. Keskustelusta on käynyt ilmi,

         Keskustelusta on käynyt ilmi, että tämä aihe ei ole helppo. 

         Voi olla että mantroja joudutaan kansantaloudessa uusimaan tulevaisuudessa. Kehittyneissä talouksissa, jossa väestö ei juurikaan kasva ja eläköityy, ylimääräisen rahan pumppaaminen talouteen tullenee entistä tärkeämmäksi jotta talous ei vaipuisi (turhaan) koomaan. Tuossa yhtälössä alijäämä, kasvava valtionvelka ja sopiva QE-setelipaino voi olla ihan defacto menetelmä jatkossa. Osaava keskuspankki käytää kaasujalkaa niin että inflaatio pysyy kohtuuden rajoissa eikä deflaatio yllätä. Kun inflaatio on aisoissa, luottamus valtionvelkakirjoihin kuitenkin säilyy. Se miten yhtälöön liittyvät ongelmat alhaisista koroista ja omaisuusarvojen paisumisesta korjataan on minulle vähän mysteeri.

         Asiaa löyhästi sivuten henkilökohtaisella tasolla, minulla alkaa olla aika suuri kaipuu maahan, jossa on toiva keskuspankki ja jossa kansantaloutta ei johdeta kuten kotitaloutta, koska ne ovat kaksi hyvin eri asiaa.

2. Vielä yksi kotimainen tuore tutkimus
   Ja tämäkin toteaa että on hyvin vähän näyttöä valtion velan vaikutuksista talouskasvuun. The growth and sovereign debt correlation | vox http://www.voxeu.org/article/growth-and-sovereign-debt-correlation

Comments are closed.