Kulta – sijoitus vai spekulantti

Olen seurannut suurella mielenkiinnolla kullan arvonnousua viimeisen 10-vuoden aikana. Ensimmäisen kerran kerroin kiinnostuksestani kultaan vuonna 2006-7, tällöin kullan hinta pyöri 550-650 dollaria unssilta – nyt kulta tekee uusia ennätyksiä ja hinta hipoo 1800 dollaria unssilta. Täytyy kuitenkin myöntää, että epäilin kullan jatkuvaa nousua jo vuonna 2008. Tänä kriisivuonna kullan hinta kääntyi uskomuksia vastaan ja nopeasti hinta tippui jopa 30%. Se siitä "kriisisuojasta". Kullan hinta näytti tuolloin seuraavan melko tarkasti muita raaka-aineita, jotka laskivat ja nousivat kullan rinnalla. Toki kulta on noussut nyt useita muita raaka-aineita nopeammin. Onkin aika tutkia asiaa onko kullan hinnan nousu vahvalla pohjalla.

Jotain erikoista on tapahtunut kullalle viime aikoina. Jopa muutamat tuttuni puhuvat kullasta ja sen tuomasta "inflaatio suojasta". TV, radio ja lehdet pursuavat mainoksia "ostamme kultaa". Hintakuplissa on perinteisesti useampi vaihe ja viimeiseen "boom"-vaiheeseen kuuluu manianomainen innostus ja harha hintojen jatkuvasta noususta. En osaa sen paremmin ennustaa tulevaisuutta, kuin lukijatkaan, mutta minusta on nyt syytä nostaa esille kullan hinta ja antaa varoitus hintakuplasta. Kupla voi paukahtaa jopa lähikuukausina tai sitten se paisuu entisestään vielä vuosia. Riskit kuitenkin kasvavat päivä päivältä – itse en enää uskaltaisi sijoittaa kultaan.

1. Hinta kuplan ainekset

Miksi uskon, että kullan hinta on kupla ja siitä ei tule seuraavina vuosina saamaan inflaatio suojaa? Uskon päinvastoin, että kullan hinta saattaa romahtaa muutaman lähivuoden aikana puoleen tai jopa sen alle.

Kulta on noussut tasaisesti yli 10-vuotta. Viimeisenä parina vuotena hinnan nopea nousu vittaa jo "euforiaan" ja mahdolliseen lähestyvään kuplan puhkeamiseen.

Kuva: http://www.kitco.com

2. Onko kulta sijoitus

Kullan hinta ei ole sinun käsissäsi – sen määrittelevät markkinat. Vapailla markkinoilla on tyypillistä hinnan vaihtelu – ensin noustaan, huipulla tehdään nopeita kauppoja, euforia lisääntyy ja sitten tullaan rytinällä alas ja kaikki alkaa taas pian uudestaan. Kulta sijoitus ei maksa osinkoa tai korkoa. Ostamalla esimerkiksi yritysten osakkeita saat yleensä joka vuosi osinkoa omistuksesta. Omistusasunnossa voit itse asua, sitä voi myös remontoida arvonnousun toivossa tai vaikkapa vuokrata asunnon eteenpäin lisätulojen toivossa. Kultaa ostaessa joutuu maksamaan usean prosentin, joskus jopa 10% preemion – eli palkkion. Kun kulta on ostettu, siitä voi olla hankala päästä nopeasti eroon ja kulut nousevat suhteellisen korkeaksi. Toki sama välityspalkkio pätee omistusasuntoonkin – tässä muistutus että asuntosijoittamisessa on myös omat mutkansa. Asuntojen hintojen kehitys on kuitenkin kullan hintaa loogisempaa.

Minusta on olemassa huomattavasti kultaa parempia sijoituskohteita, joista saat parempaa inflaatio suojaa. Minusta kulta on spekulantti sijoituskohde – sitä ostaessa toivotaan, että sen pystyy myymään myöhemmin paremmalla hinnalla. Hinnan noustessa riskit aina kasvavat ja todennäköisesti hinnan lasku on lähempänä, kuin aikaisemmin. Kukaan ei tietenkään osaa ennalta sanoa miten kauan hinta nousee ja missä vaiheessa hinta sitten romahtaa.

3. Kullan historia

Seekingalpha-sivustolla oli mainio englanninkielinen blogi kuvineen kullan hinnasta. Minusta varsinkin viimeisen 200-vuoden kuvio kullan hinnankehityksestä on avaava. Tässä näemme tyypillisen aaltoliikkeen ja näyttää siltä, että olemme aika aallonharjalla tässä vaiheessa. Kun hinnat nousevat vuosi vuodelta, pitää tietysti kullankin hinta nousta tasaisesti sen mukana vain säilyttääkseen arvonsa.

70-luvulla näemme viimeksi kullan hinnan spekuloinnin. Tällöin tosin hinnannousun pohjana oli, että dollarin arvo vapautettiin sidoksesta kultaan. Aina vuoteen 1971 saakka pystyit vaihtamaan dollareita kultaan kiinteään 35 taalan hintaan kulta unssilta. Yhdysvallat ei pitänyt mm. Ranskan valtion innosta vaihtaa dollarivarantojaan kultaan, kun Yhdysvallat oli ajautunut velkakriisiin Vietnamin sodan vuoksi. Lisää infoa Nixon shockista voi lukea Wikipediasta.

Tulevaisuus näyttää olenko oikeassa kuplan suhteen vai tulemmeko näkemään, että kulta todella sinnittelee ja antaa todellista inflaatiosuojaa.

Itse en ole enää pariin vuoteen ostanut kultaa. Minulla on aikaa ja kärsivällisyyttä odottaa vuosia tai vaikkapa 10-vuotta ja ostaa kultaa kun se oikeasti on halpaa. Ostan kultakolikoita pitkällä tähtäimellä. Eli kun kolikko on ostettu en sitä yleensä pyri edes myymään lähivuosina. Toivon että kultakolikon arvo nousee kullan reaaliarvoa enemmän eli sille tulisi lisäksi keräilyarvoa. Kultakolikot ovat mukavia katsella ja ihastella, en niinkään pidä sitä sijoituksena. Se on vain mukava lisä ja antaa tilanteissa turvaa. Ainahan kolikot voi viedä kanikonttoriin, jos todella paha aika yllättäisi.

PS. Yksi maailman menestyneimmistä sijoittajista (Warren Buffett) alkoi ostamaan kultaa 1999 – olipa hyvä ajoitus! Toinen arvostettu vanha konkari George Soros alkoi myydä kultaa tänä vuonna. Ehkä näistä konkareista on syytä ottaa mallia.

PPS. Itse myös pyrin seuraamaan DOW-Gold indeksiä. Eli Yhdysvaltojen osakeindeksin suhdetta kullan hintaan. Ks. http://home.earthlink.net/~intelligentbear/com-dow-au.htm

Kuva: Fred's Intelligent Bear Site

2 thoughts on “Kulta – sijoitus vai spekulantti

  1. Ei vain uskon asia

    Kiitos Kalle hyvästä kirjoituksesta. Innostaa palaamaan perusasioihin.

    Kulta on nykyisessä maailmantalouden tilanteessa ainoa luotettava, poliittisesti riippumaton sijoituskohde. Muut sijoituskohteet, mm. valuuttasidonnaiset lainat, kärsivät nyt siitä vastuuttomuudesta, johon poliitikot ennen kaikkea luottamukseen perustuvan markkinatalouden emäalueilla, Yhdysvalloissa ja Euroopassa, syyllistyivät viimeisen reilun vuosikymmenen aikana. Tämän seurauksena USD ja Euro alkavat olla arvoltaan "jätepaperia", jota keskuspankit syytävät tonneittain markkinoille. Toimiviin yrityksiin sijoittaminen on jäissä, koska luottamus niiden kykyyn tehdä tulosta tulevaisuudessa horjuu. Kiinalla ja sen valuutalla olisi talouspoliittinen luottamus, mutta teknisistä ja järjestelmäpoliittisista syistä nämä eivät aidosti poista taalan ja euron luottamusromahduksen aikaansaamaa tyhjiötä. Eli heillä, joilla on ylimääräistä rahaa, turvaavat sen arvon ostamalla jotain tarpeellista tai vaihtamalla kultaan.

     

  2. GLD

    Paljolti samaa mieltä olen hinnan kehityksestä ja riskeistä. Kultaan sijoittamisessa ei kuitenkaan välttämättä tarvitse kärsiä suuresta spreadista ja kaupankäyntikuluista, eikä fyysisen välineen säilyttämisen tuskasta. Jenkeistä löytyy kulta ETF, GLD, joka seuraa varsin mallikkaasti ko. hyödykkeen hintaa.

     

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com