Suomalaispankkien asiakkaat ovat etuoikeutetussa asemassa, sillä Suomessa lainanotto on muuhun euroalueeseen nähden erittäin halpaa. Tuoreimpien viime vuoden lopun tilastojen mukaan uusien yrityslainojen keskikorot olivat Suomessa 2,11 prosenttia, kun taas muualla euroalueella keskikorko kohosi 2,68 prosenttiin.

”Halvoista koroista huolimatta yritysten luotonkysyntä on nyt todella varovaista. Esimerkiksi korkeasuhdanteen lopulla vuonna 2007 yritysten maksama kokonaiskorko oli huomattavasti kalliimpi kuin nyt, kun euriborkorot liikkuivat viiden prosentin tuntumassa. Nykyisen kokonaiskorkotason ei keskimäärin pitäisi olla investoijalle liian kallis. Heikko luotonkysyntä kertoo enemmän tulevaisuuden epävarmuudesta ja talouden heikoista näkymistä”, pohtii Finanssialan Keskusliiton analyytikko Elina Salminen.

Pk-yritysten lainansaanti on viime aikoina myös vaikeutunut uusien pankkisääntelysäännösten ja pankkiveron myötä. Pankit varautuvat säännösten vaatimien riskipuskurien kasvattamiseen olemalla hieman tarkempia lainanantonsa suhteen. 

Finanssialan uusien sääntelypaineiden vuoksi korot ovat Suomessa hienoisessa nousussa, mutta koronnousu toteutuu myös muissa euromaissa, sillä säännökset koskevat heitäkin. 

Vaikka EKP pitääkin ohjauskorkoaan historiallisen matalalla, eivät asunto- ja yrityslainojen keskikorot tietyissä euroalueen maissa heijasta rahapolitiikan linjaa. Esimerkiksi Portugalissa yrityksille myönnettävien uusien lainojen keskikorko huitelee 5,69 prosentissa. Suomalaisille yrityksille halvan lainan saanti on merkittävä kilpailuetu muuhun euroalueeseen nähden, sillä rahoituksen saaminen on yritysten kasvun edellytys. 

Asuntolainat erittäin kilpailtuja

Kotitalouksien asuntolainojen kohdalla ero muuhun euroalueeseen on yrityslainojakin suurempi. Suomalainen kodinostaja maksaa lainastaan keskimäärin 1,81 prosentin korkoa, kun euroalueella lainakorko nousee jo 3,18 prosenttiin.

Suomalaisen lainanottajan pelastuksena on vahva suomalainen pankkisektori. ”Suomalaiset pankit ovat toiminnassaan todella tehokkaita. Pankkisektori trimmattiin Suomessa jo useampi vuosi sitten hyvään kuntoon; asiointia on viety verkkoon ja tietojärjestelmät ovat muuhun Eurooppaan nähden hyvin kehittyneitä”, arvioi Salminen. Suomessa moni asuntolaina sidotaan lisäksi tällä hetkellä edulliseen euribor-korkoon, mikä ei ole kaikkialla yleinen käytäntö.

Suomalaispankit menestyvät kilpailussa

Suomalaisten pankkien vahva asema ei tuo kilpailuetua vain suomalaisyrityksille, vaan myös pankeille itselleen. Kun vaikkapa Nokian kaltainen suuryritys ottaa pankkilainaa, se useimmiten hajautetaan useammalle pankille.  Hyvän lainanantokykynsä seurauksena suomalaispankit ovat pystyneet vahvistamaan asemiaan kun muualla Euroopassa lainahanoja on kiristetty finanssikriisin vuoksi.

”Isot kansainväliset yritykset, joilla on toimivat pankkisuhteet useassa eri maassa, ottavat luonnollisesti lainansa sieltä, mistä parhailla ehdoilla saavat. Pankkien luottohanojen kiristyessä moni suuryritys Euroopassa menee tällä hetkellä suoraan joukkovelkakirjamarkkinoille”, Salminen kertoo.

Pienemmille yrityksille lainanotto rajojen yli ei ole yhtä helppoa. Torinolainen pitseriayrittäjä ei välttämättä saa kovin helpolla lainaa uuden pitsauunin ostoon suomalaispankista. ”Ei pienyrityksillä ole mahdollisuutta ottaa samalla lailla lainaa ulkomailta. Yleensä pitää olla taustalla muunkinlainen asiakkuussuhde” Salminen selventää.