Lipposen ja Vanhasen hallituksissa osattiin terve hallintotapa
Valtiontalouden tärkein perusasia on tasapaino. Huonoina aikoina on perusteltua ottaa velkaa vaikka tuo velanotto johtaa ylisuuriin palkkatasoihin, kilpailukyvyttömyyteen ja investointien valumiseen halvemman kustannustason maihin. Erittäin huonot ajat perustelevat sen, että nykyinen sukupolvi maksattaa elintasonsa tulevalla sukupolvella.
Alla on viimeisen viidentoista vuoden ajalta nimeltä mainittu ne hallitukset ja hallituksen jäsenet, jotka ovat kyenneet terveeseen valtion- ja kansantalouden hoitoon. Tähän on hyvä syy. Poliitikot unohtavat helposti menneiden sukupolvien hyvät teot ja keskittyvät omaan tekemiseensä. Mutta jonkun on muistettava, jotta hyvistä teoista saataisiin mallia. 
Tasapainoiseen tai kohtuulliseen taloudenpitoon kyenneet hallitukset (viimeiset viisitoista vuotta)
Kaikki olemme omasta taloudestamme huomanneet, että kun talous on tasapainossa, niin asiat tapaavat mennä hyvin, vaikka rahaa joskus valuisikin vääriin kohteisiin. Sama pätee valtiontaloudessa. Jos talous on tasapainossa niin asiat eivät voi mennä pahasti vialle vaikka rahaa menisikin hieman liikaa johonkin kohteeseen. Asia on helppo seuraavana vuonna korjata.
Meillä on historiamme aikana ollut hyviä hallituksia ja huonoja. Jotkin hallitukset ovat syöneet kansakunnan tulevaisuutta ja jotkut ovat taas pystyneet tasapainoisen kehitykseen. Onnistuneet hallitukset on nyt jälkeen päin helppo tunnistaa (oheisessa kuvassa sinisellä) ja on mielenkiintoista havaita, että hyvään toimintaan pystyneet puolueet edustavat koko puoluekenttää Vasemmistoliitosta aina Kokoomukseen sakka. Vaikuttavana tekijänä näyttäisi olevan enemmän henkilön ominaisuudet kuin puoluekanta.
Julkisen talouden alijäämä ja hallitukset (Lähde: Tilastokeskus)
Raha on valtiontaloudessa jännittävä työkalu. Sillä ei yleensä saada kansaa aktiivisemmaksi, mutta rahan avulla on mahdollista siirtää kulutusmahdollisuuksia henkilöltä toiselle (tulonsiirrot) ja sukupolvelta toiselle (velan otto/takaisinmaksu). Rahan avulla on myös mahdollisuus suunnata toimintaa. Aktiivisuuden kokonaismäärä on ihmisille sisäsyntyistä, eikä siihen voi rahalla vaikuttaa, sitä voi vain suunnata. Elämme ja voimme hyvin, jos aktiivisuus käytetään oikeisiin kohteisiin. Toivottavasti valtionhallinto onnistuu julkisen talouden osalta aktiivisuuden suuntaamisessa.
Hyvä idea! Oletko miettinyt
Hyvä idea! Oletko miettinyt miltä tarkastelu näyttää, jos pääministerin tilalle vaihtaa valtionvarainministerin?
Jussi
Henkilö vai puoluekanta
Mielenkiintoinen kysymys mikä vaikuttaa hallituksen talouspoliittiseen hyvyyteen. Tuosta velkaantumiskäyrästä voisi myös päätellä, että vasemmistohallitukset ovat olleet parempia kuin oikeistohallitukset, ainakin velan kasvattamisen suhteen. 80-luvun lievän velkaantumisen voi katsoa myös positiiviksi, sitä ennen Suomi oli Romanian Ceaușescun linjoilla eli lähes velaton.
Sama oikeistohallitusten suurempi velkaantumistahti on tunnettu USA:ssa, oheisessa linkissä on tuore kuva siitä ketkä valtionvelkaa ovat kasvattaneet.
http://front.moveon.org/who-increased-the-debt/
Mutta vaikeampi on siiten tehdä johtopäätöksi mikä on syy ja seuraus. Onko valtionvelan kasvu kuitenkin puhtaasti suhdanteista johtuva ja onkos myös oikeisto-vasemmisto puolueiden vaihtelu samalla lailla suhdanneriippuva.
Kun kuuntelee nykyministerin puheenvuoroja TV:stä niin päädyn hylkäämään idealistisen historiankäsityksen, jonka mukaan yksilöt vaikuttaisivat merkittävästi historian kulkuun. Historia selittyy enimmiltään materialismin pohjalta.
Valtion tehtävä
Mielestäni valtion tehtävä on tuottaa hyvää kansalaisilleen. Sen tehtävä ei kuitenkaan ole maksimoida yhteenlaskettua hyvää vaan tasoittaa myös tämän hyvän eroavaisuutta. Jokaisella ihmisellä on muiden arvojen lisäksi myös oma ihmisarvonsa.
Näissä hallituksien hyvyyttä arvioidessa on myös huomioitava, aivan kuten pörssissä, ympäristö missä ne toimivat. Jos maailmantalous rytisee tai se sektori mistä Suomen vienti on riippuvainen laskee, vaikuttaa vahvasti tasapainoon. Valtion talous (julkinen) on siitä "hassua", että sen kulut nousevat kun menee huonosti. Yritystaloudessa menee toisinpäin. Valtion taloudessa muuttuvat kulut ovat negatiivisia, kun aktiivisuus laskee nin kiinteät kulut nousevat. Hyvä hallitus toimii niin, että se pystyy tasoittamaan maailmantalouden iskuja. Tämä on vaikeaa aivan kuten pörssisijoittajien on vaikea voittaa indeksi. Voittamisen yrittäminen lisää ainakin kuluja mutta tuottaako aktiivisuus koskaan yli kustannuksiens. On myös aina muistettava lakimääräisten kulujen osuus valtion taloudesta. Mielestäni yrittäjiä tai yritysintensiivejä ihmisiä ei saa päästää koskaan valtion johtoon. Olen tätä mieltä vaikka itse olen ollut yrittäjä. Ehkä tunnen liikaa sympatiaa yrittäjiä kohtaan ja myös yrittäjiä.