Maailmantalouden riskit ovat IMF:n mukaan pienentyneet; 3,3% kasvu jatkuu
IMF:n katsaus makrotalouteen:
- Kreikan mahdollinen Euroero ja Kiinan pörssikuplan puhkeaminen aiheuttavat häiriöitä, mutta nykytiedon mukaan näiden tapahtumien merkitys maailmantalouteen on pieni
- USA:n ensimmäisen kvataalin heikko talouskasvu on osoittautunut onnettomien sattumien summaksi. USA:n talous on vahva ja loppuvuoden kasvu tulee olemaan trendin mukainen.
- Euroopan kasvu on entistä vahvempaa. Taloudenpitoaan korjanneiden entisten kriisimaiden talous on hyvässä vedossa. Esimerkiksi Espanjan kasvu tulee olemaan 3% luokkaa.
- Kiinan pörssikurssien romahdus oli tervetullut korjaus, joka ei suuresti vaikuta kulutukseen. Muut luvut kuten rakentaminen ja velan kasvu ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan. Kasvu jatkuu seuraavina kolmena vuotena 6…7% nopeudella.
- Joidenkin latinalaisen Amerikan maiden ja Venäjän talous supistuvat. Tämä johtuu ennen kaikkea raaka-aineiden laskeneista hinnoista.
Kokonaisuutena maailmantalous kasvaa 3,3% vuodessa.
Suurimmat maailmantalouden riskit ovat pienentyneet:
- Deflaation riski Euroopassa ja Japanissa on pienentynyt huomattavasti.
- Suuri (julkinen) velka tulee mahdollisesti aiheuttamaan muita Kreikan tapaisia onnettomia kohtaloita. Liikaa velkaantumista ei ole kaikkialla saatu aisoihin.
- Ikääntyminen tulee pysyvästi pienentämään potentiaalista kasvua kaikkialla maailmassa
- Latinalaisen Amerikan maat joutuvat jatkossa sopeutumaan uuteen tilanteeseen, jossa vientituotteiden, raaka-aineiden, hinnat jäävät nykyiselle alhaiselle tasolleen.
Miksi Valtion Velka On Vakuudeton?
Yksi maailmantalouden (ja demokratian) suuri riski poistuisi, jos lainanmyöntäjät antaisivat valtioille lainaa vain rahaksimuutettavia vakuuksia vastaan. Jos näin olisi menetelty, olisiko meillä nyt Kreikan kriisiä ja olisimmeko välttyneet Irlannin, Portugalin ja Espanjan kriiseiltä?
Olisiko jo aika laittaa asuntolainan hakijat ja valtiot vakuuksien suhteen samalle viivalle?
Minua on askarruttanut tämä kysymys pitkään. Onko tässä kyse vain tyypillisestä poliitikkojen lepsuilusta ja heidän taipumuksestaan asettaa muille kovemmat ja ehdottomammat ehdot kuin itselleen ja edustamilleen instituutioille?
Mitäpä jos valtion hakiessa lainaa, lainanmyöntäjä vaatisi aina rahaksi muutettavan vakuuden tai uskottavan takaajan? Ja jos lainanhakijan luottotiedot eivät olisi riittävällä tasolla, lainasta ei edes keskusteltaisi.
Ajatellaanpa vain kuinka paljon Kreikan tilanne on syönyt EU:n ja demokratian uskottavuutta. Ja miten paljon inhimillistä kärsimystä, jopa hengenvaaraa, kreikkalaiset ovat saaneet kärsiä vain vakuudettomien velkojen takia, joita kreikkalaiset poliitikot eivät pysty hoitamaan! Kohtuutonta.
Kaikenkaikkiaan 24 maata on defaultannut vuoden 2000 jälkeen
Kaikenkaikkiaan 24 maata on wikipedian mukaan tehnyt konkurssin tai vaatinut lainoittajia luopumaan osasta vaatimuksistaan vuoden 2000 jälkeen. Täällä on luettelo: https://en.wikipedia.org/wiki/Sovereign_default.
Joskus puhutaan valtionlainoista turvastatamana. Katin kontit. Riskisiä papereita ovat. Asuntovelallinen on luotettavampi velallinen kuin keskimääräinen valtio.
Kannatan lämpimästi ajatusta siitä, että valtioilta vaadittaisiin säännönmukaisesti jonkinlaisia lainavakuuksia.